Entisen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinnon varavaltiovarainministeri Wally Adeyemo ja entinen turvallisuusneuvonantaja David Shimer kirjoittavat Foreign Affairsissa, että Euroopan olisi nyt “kriittisen tärkeää” ottaa haltuunsa jäädyttämänsä Venäjän valtionvarat ja käyttää ne Ukrainan tukemiseen.
– Helmikuussa 2022 muutama päivä Venäjän täysimittaisen Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen Yhdysvallat yhdessä G7-maiden kanssa jäädytti 300 miljardia dollaria venäläisvaroja, joista suurin osa sijaitsee Euroopassa, he kirjoittavat.
Adeyemo ja Shimer muistuttavat, ettei Euroopassa kaikkiolleet halukkaita jäädyttämään venäläisvaroja, ja samoin perustein osa Eurooppaa ei ole ollut niitä halukkaita takavarikoimaan.
– Nyt Euroopan tulee tehdä uudelleenarvio. Venäläisvarojen takavarikointi on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan aiemmin sodan alkamisen jälkeen. Bidenin hallinnon myöntämä aseapu Ukrainalle päättyy lähiviikkoina, eikä [Donald] Trumpin hallinto ei ole ilmoittanut jatkavansa Kiovan tukemista.
Entisten amerikkalaisvirkamiesten mukaan Yhdysvaltojen jättämän aukon täyttäminen vaatii Euroopalta enemmän. Sillä “ei ole varaa antaa Venäjän voittaa Ukrainassa”, mutta kustannuksen ei tulisi olla ainoastaan eurooppalaisten hartioilla.
– On aika pistää Venäjä maksamaan valitsemastaan sodasta. Takavarikoimalla Venäjän varat Euroopan hallitukset lähettävät Kremlille selvän viestin, että tuki Ukrainalle pysyy. Tämä liike voisi muuttaa Ukrainan neuvotteluasemaa ja lopulta koko sodan kulkua.
Adeyemo ja Shimer huomauttavat, että vuoden 2014 jälkeen Venäjä ennakoi Ukrainan-vastaisen hyökkäyksensä seurauksia ja siirsi suurimman osan varoistaan Yhdysvalloista muihin G7-maihin uskoen, etteivät nämä uskaltaisi koskea sen valtiollisiin varoihin.
– Nyt lähes 300 miljardia dollaria on jäädytettynä Euroopassa. Kyse on massiivisesta summasta ottaen huomioon, että Kielin maailmantalouden instituutin mukaan Yhdysvallat ja Eurooppa on yhdessä käyttänyt Ukrainan tukemiseen 282 miljardia dollaria sodan aloittamisen jälkeen.
Euroopan pelot ovat turhia – Venäjän varojen takavarikointiin on perusteet
Kirjoittajien mukaan Euroopassa on väitetty, että Venäjän varojen takavarikointi rikkoisi kansainvälisen oikeuden takaamaa omaisuuden suojaa. He kuitenkin huomauttavat, että “Venäjän varojen takavarikoimiseksi on selviä ja vakuuttavia oikeudellisia perusteita.”
– YK:n yleiskokous ylivoimaisesti vahvisti 2022, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo väkivallan käytön kieltoa, joka on kaikkia maita koskeva oikeudellinen velvoite. Venäjä rikkoo räikeästi Ukrainan kansallista koskemattomuutta.
He huomauttavat, että YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä voi kuitenkin “torjua oikeudelliset ja diplomaattiset pyrkimykset konfliktin lopettamiseksi.”
– Näissä olosuhteissa Venäjän valtionvarojen takavarikointi on oikeutettu vastatoimi. Tämä on yksi niistä perusteista, joilla Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi vuonna 2024 REPO-lain, joka antaa presidentille mahdollisuuden takavarikoida venäläisvaroja. Myös Kanada hyväksyi vastaavan lain.
Kirjoittajat toteavat, että Venäjällä on velvollisuus korvata aiheuttamansa tuho ja takavarikko on täysin suhteessa sen laajuuteen.
– [H]yökkääjän varojen takavarikoinnista on olemassa ennakkotapaus: Irakin hyökättyä Kuwaitiin Yhdysvallat liittolaisineen toimivat jäädytettyjen irakilaisvarojen siirtämiseksi kansainväliselle sulkutilille taloudellisia korvauksia varten.
Kirjoittajien mukaan eurooppalaisviranomaiset ovat myös pelänneet, että Venäjän varojen takavarikointi johtaisi siihen, etteivät muut maat enää uskaltaisi tallettaa varojaan Eurooppaan.
– Mutta ei ole olemassa todisteita, että Venäjän varojen takavarikointi aiheuttaisi sijoittajapaon mantereelta. Sijoittajat eivät lähteneet, kun Euroopan maat jäädyttivät Kremlin varat kolme vuotta sitten, ja raja varojen määräämättömäksi ajaksi jäädyttämisen ja kertatakavarikon välillä on hienoinen. Pelko pääomapaosta on liioiteltu.
Kirjoittajat katsovat, että “varojen haltuunotolla on tällä hetkellä vähemmän riskejä Euroopan taloudelle ja rahoitukselle kuin missään muussa sodan vaiheessa”.
He arvioivat Yhdysvaltojen talousympäristön muuttuvat epävakaammaksi sijoittajille, jolloin Euroopan taloudellisen vakauden arvo korostuu. Tämän he arvioivat olevan sijoittajille tärkeämmäksi seikaksi kuin venäläisvarojen kohtalon.
– Ukrainan mahdollinen romahdus muodostaa paljon merkittävämmän uhan Euroopan taloudelle, koska sen seurauksena voisi olla massiivinen ukrainalaispakolaisten tulva ja se voisi rohkaista Venäjää uhkaamaan muita maita Naton itäreunalla. Venäjän varojen käyttäminen auttaisi vahvistamaan Ukrainaa ja estämään tätä mahdollisuutta toteutumasta.
Ukrainaa voitaisiin aseistaa venäläisvaroilla
Kirjoittajat katsovat takavarikoinnin hyötyjen olevan riskejä suuremmat, koska “Ilman Yhdysvaltojen apua Euroopan hallitukset joutuvat tukemaan Ukrainaa itse”.
– Eurooppa voi käyttää venäläisvaroja Ukrainan hätäisesti tarvitsemien aseiden hankkimiseen, rahoittamaan Ukrainan innovatiivista aseteollisuutta ja ylläpitämään maan makrotaloudellista tasapainoa.
Kirjoittajat ehdottavat, eurooppalaispäättäjien pitäisi lisäksi tässä yhteydessä yrittää neuvotella Valkoisen talon kanssa sopimus Ukrainan tarvitsemien aseiden, kuten ilmatorjuntaohjusten, hankkimiseksi Yhdysvalloista niin, että Pentagon asettaisi Ukrainan hankinnat ensisijaiseksi.
– Jos mahdollista tämä voitaisiin laajentaa myös muille Yhdysvaltojen puolustusteollisuuden vientituotteille.
Adeyemo ja Shimer katsovat Ukrainan tarvitsevan mahdollisen tulitauonkin jälkeen jatkuvaa sotilasapua Venäjän uhkaa vastaan ja varoja valtavaan jälleenrakennukseen.
– G7-johtajat ovat vaatineet Kremliä korvaamaan aiheuttamat tuhonsa, mutta Venäjä ei tule koskaan vapaaehtoisesti rahoittamaan Ukrainan jälleenrakennusta. Ainoa realistinen keino saada Venäjä maksamaan korvauksia on käyttää venäläisvaroja lähitulevaisuudessa Ukrainan puolustukseen ja myöhemmin jälleenrakennukseen, he toteavat.
Eurooppa voi tarjota Ukrainalle ”kortit”
Adeyemon ja Shimerin mukaan venäläisvarojen haltuunotolla olisi myös diplomaattinen vaikutus.
– [Vladimir] Putin uskoo, että aika on hänen puolellaan tässä sodassa ja lopulta ulkomaiden tuki Ukrainalle kuihtuu.
Heidän mukaansa Putin saattaisi tulla toisiin ajatuksiin, jos tuo 300 miljardia dollaria päätyisi Ukrainan tueksi.
– Tuo summa antaisi Euroopalle mahdollisuuden tukea Ukrainaa tulevina vuosina vähäisin sisäpoliittisin kustannuksin. Tämä näkymä voisi tuoda Putinin neuvottelupöytään ja pitkäaikaisen tuen omaava Ukraina olisi paremmassa neuvotteluasemassa oikeudenmukaisen ja kestävän tuloksen saavuttamiseksi tässä sodassa.
Kirjoittajien mukaan ”teoreettinen keskustelu” varojen takavarikoinnista tulee edetä käytännön toteutukseen Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden lainsäädännössä. He huomauttavat Ukrainan olevan käännekohdassa.
– Yhdysvaltojen tuki Kiovalle on loppumassa. Moskova jatkaa hyökkäystään Peking, Pjongjang ja Teheran tukenaan, ja Putin panostaa siihen, että hänen asemansa vahvistuu ajassa.
Adeyemon ja Shimerin mukaan Eurooppa voisi muuttaa tätä koko asetelmaa ”tarjoamalla Ukrainalle kestävän tukipohjan ja taivuttaa Putin varsinaisiin neuvotteluihin”.
