Yrittäjille kaikkein tärkeintä ohjelmassa on, että aidosti myös pienten yritysten toimintaa helpottavat ja kasvua mahdollistavat toimet saadaan käyntiin niin EU-tasolla että jäsenmaissa.
– Kilpailukykykompassin viisarit on viritetty oikeaan suuntaan. Nyt on kyse siitä, pystyvätkö johtajat jäsenmaissa ja Brysselissä toteuttamaan tarvittavat uudistukset. Euroopassa on palkittava vahvemmin riskiä ottavia yrittäjiä, kuten kompassissa alleviivataan, Suomen Yrittäjien ja Euroopan pk-yritysjärjestö SMEunitedin puheenjohtaja Petri Salminen sanoo.
– Rapautuneen kilpailukyvyn palauttamiseksi ei ole olemassa ”hopealuotia”. Kilpailukykykompassi antaa uskoa, että EU:ssa ymmärretään rakenteellisen uudistamisen tarve, hän jatkaa.
Eurooppa tarvitsee yhteisen teollisuus- ja kilpailukykypolitiikan
Kilpailukykykompassilla ja sen toimenpiteillä ollaan luomassa EU:lle yhteistä suuntaa kilpailukyvyn vahvistamiselle nykyisen 27 kansallisen teollisuus- ja kilpailukykypolitiikan sijaan.
Uusi kilpailukyvyn koordinaatiotyökalu (Competitiveness coordination tool) ohjaa kansallisia toimia vahvemmin kohti yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita.
Tämä työ aloitetaan ensiksi muutamalta kriittiseltä toiminta-alueelta, kuten energia- ja digi-infrastruktuurin kehittämisestä, mutta sitä on määrä laajentaa myöhemmin myös muille alueille.
– Vahvempi koordinaatio ja eurooppalaisen omistajuuden vahvistaminen jäsenmaissa on keskeinen asia, jos Eurooppa haluaa pysyä relevanttina taloudellisena toimijana maailmassa, Salminen alleviivaa.
Sääntelytaakan keventämisen on näyttävä konkreettisesti
Suomen Yrittäjät pitää EU:sta tulevan sääntelytaakan yksinkertaistamista ja keventämistä äärimmäisen tärkeänä tavoitteena pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiselle. Lisäksi pk-yrityksiin kohdistuvia raportointivelvoitteista luvataan vähentää 35 prosenttia.
– Sääntelytaakan keventäminen ei saa jättää varjoonsa tarvetta parantaa EU-säädösvalmistelun laatua, jossa on ollut viime vuosina parantamisen varaa, huomauttaa Salminen.
– Tarvitsemme erityisesti pk-yritys- ja kilpailukykyvaikutusten huolellista arviointia lainsäädäntöprosessin jokaisessa vaiheessa, aina komission valmistelusta jäsenmaiden ja parlamentin jatkovalmisteluun sekä viimeistelytyöhön saakka, hän jatkaa.
Salminen toteaa, että lainsäätäjillä on harvoin huonoja tavoitteita, mutta toimenpiteissä unohtuu liian usein yritysten ja yrittäjien todellisuus.
– Lainsäätäjän on luotettava yrityksiin ja annettava liikkumavaraa tavoitteiden saavuttamisen keinoissa.
Salmisen mielestä raportointivelvollisuuksia pitäisi asettaa vain poikkeuksellisesti ja rajatulle joukolle yrityksiä.
– EU:n yleinen tietosuoja-asetus on hyvä esimerkki sääntelystä, jolla on sinällään hyvä tavoite, mutta toteuttamisessa on unohdettu yritysten realiteetit, hän muistuttaa.
– Mikäli sääntelytaakan keventämisessä ja virtaviivaistamisessa ei tällä toimikaudella onnistuta, on EU:n uskottavuus yrittäjien ja yritysten silmissä vaarassa. Paremman EU-sääntelyn tulokset täytyy tuntua konkreettisina kevennyksinä yritysten arjessa. Siksi kunnianhimon taso on oltava korkealla, Salminen jatkaa.
EU:n säästö- ja investointiunioni on elintärkeä
Eurooppalaiset pk-yritykset nojaavat vielä pitkälti pankkirahoitukseen ja oman pääoman ehtoinen tai riskipääomarahoitus on Euroopassa harvassa.
Komissio lupaa tilanteeseen helpotusta ja esittää myöhemmin kuluvana vuonna Säästö- ja investointiunionin strategiaksi ja toimenpiteistä sen toteuttamiseksi.
– Eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden kehittäminen on todella tärkeää. Pk-yritysten rahoitus on kiristynyt, mikä haittaa investointeja ja tuottavuutta. Tämä vaikea tilanne tulisi huomioida myös pankkisääntelyn kehittämisessä, Salminen sanoo.
– EU:n rahoitusmarkkinoiden kehittäminen vie aikaa. Sitä ennen helppo olisi saattaa loppuun EU:n maksuviivästyssääntelyn uudistaminen pk-yritysten taloudellisen tilanteen sekä investointien helpottamiseksi.
Salmisen mukaan on Euroopan laajuisesti iso ongelma, että pk-yrittäjä ei saa maksujaan ajoissa.
– Toimimattoman sääntelyn vuoksi menetämme pk-yritysten investointikapasiteettia ja elinkelpoisia yrityksiä Euroopassa. EU:n maksuviivästyslainsäädännön uudistus on viimein saatava maaliin, Salminen linjaa.
