Vaikka maailmanpoliittinen tilanne ja maailmanjärjestys ovat murroksessa ja näkymät ovat epävarmat, meidän tulee pitää katse pallossa. Eli siinä, miten Suomi Euroopan unionissa menestyy tulevaisuudessa.
EU-jäsenyytemme täyttää pian 30 vuotta. Kevään EU-vaaleissa tulee keskustelun kiertyä pitkän aikavälin strategiaamme. Millainen jäsenmaa haluamme olla jatkossa? Mitä odotuksia meillä on unionilta ja muilta jäsenmailta ja mitä itse voimme tarjota kumppaneillemme? Kuinka vahvistamme asemiamme ja mihin politiikan sektoreihin kiinnitämme erityisetä huomiota?
Ajatuspaja Toivo yhteistyössä Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatushautomon kanssa julkaisi kirjan, jossa avataan keskustelu EU-Suomen tulevaisuudesta. Vakuuttava joukko eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita käsittelevät teemoja taloudesta turvallisuuteen, vihreästä siirtymästä työvoimapulaan ja poliittisten liikkeiden tulevaisuudesta EU-vaalien asetelmiin.
Kirjoittajille annettu tehtävänanto oli varsin vapaa. Pyydettiin muodostamaan tilannekuva, luotaamaan katsetta tulevaan ja kertomaan, mitä olisi hyvä tehdä seuraavaksi. On merkillepantavaa, että kaikissa teksteissä kirjoittajat nostavat esiin mahdollisuuksia. Kirjan keskustelunavaukset ovat myönteisiä ja ratkaisukeskeisiä, vaikka ne on laadittu syksyn 2023 aikana, jolloin sekä talousnäkymät ovat heikentyneet että turvallisuustilanne on kiristynyt.
Muutokset maailmantaloudessa ja etenkin Kiinan nousu aiheuttavat Suomelle itsetutkistelun tarvetta. Meillä on edellytyksiä pärjätä markkinakilpailussa, jossa odotetaan korkeaa, edistyksellistä teknologiaa, uusia innovaatiota ja vastuullisuutta. Tehtävämme politiikassa on aikaansaada Suomesta entistä houkuttelevampi investointiympäristö. EU:lta kaivataan yhteisiä pelisääntöjä ja järkevää sääntelyä.
Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että työvoimaa on saatavilla riittävästi. Sama vanhenevan väestön ja matalan syntyvyyden ongelma vaivaa koko Eurooppaa. Suomi kilpailee työvoimasta verrokkimaidensa kanssa. Päätöksenteon on helpotettava työperäistä maahanmuuttoa, jotta kasvu on mahdollista.
Vihreä siirtymä avaa Suomelle mahdollisuuden edetä maailman johtavaksi puhtaan energian tuottajaksi. Meillä on jo nyt edelläkävijyyttä uusiutuvan energian tuotantotavoissa. Sääntelystä ja luvituksesta ei saa muodostua pullonkaulaa, vaan politiikan on ajettava vahvistettava sekä kansallisella että EU-tasolla sitä, että Suomi voi aidosti olla energiasektorin kärkimaa. Uusi vientivaltti on syntymässä.
Turvallisuustilanne, joka muuttui lopullisesti Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainaan helmikuussa 2022, on tehnyt Suomesta merkittävän linjanvetäjän kansainvälisessä kehikossa. Meidän 1 300 kilometrin itärajamme on EU:n ja nykyään myös Naton raja Venäjän kanssa.
Suomella on uudessa tilanteessa entistä vaikuttavampi asema ei pelkästään osallistua länsimaisten demokratioiden Venäjä-politiikan määrittelyyn vaan olla itse asettamassa sille suuntaviivat tai jopa rajoituksia, kuten olemme viime viikkoina huomanneet. Meiltä odotetaan määrätietoista poliittista päätöksentekoa turvallisuuskysymyksissä ja onnistuessamme siinä, vaikutusvaltamme lisääntyy muissakin asioissa.
Poliittiset liikkeet ovat toista vuosikymmentä muutoksessa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Oikeistopopulismi on vahvistunut ja näyttää ainakin toistaiseksi siltä, että liikkeet eivät ole päiväperhosia, vaan pystyvät sopeutumaan hyvinkin nykyiseen politiikan tekemisen kontekstiin. Muilla puolueilla on tässä opittavaa – kansalaisten tavoittaminen ja puhuttaminen ei onnistu enää perinteisin keinoin. On vähennettävä jargoniaa, lisättävä läsnäoloa uudessa mediaympäristössä ja löydettävä karismaattisia johtajia. Oppimisprosessin myötä on tässäkin mahdollisuuksia – uudistumalla puolueet voivat vahvistaa kansalaisten luottamusta liberaaliin demokratiaan.
EU:n integraation kehitykseenkin Suomella on valmiuksia vaikuttaa. Millaisen ydintavoitteen asetamme Euroopan unionille ja miten se asettuu erilaisiin tulevaisuuskuviin, joita haastavat niin turvallisuustilanteen kuin talouden muutokset? EU-keskustelun asettuminen integraatiomyönteisyyden ja -kriittisyyden välille ei riitä, vaan puolueiden ja ehdokkaiden tulee ottaa kantaa, mitkä kysymykset ovat tärkeimpiä ja miten niitä tulisi ratkaista. Ainakin turvallisuus ja talous nousevat tulevankin vaalikevään kärkiteemoiksi.
“Suomi Euroopan unionissa – Mitä seuraavaksi?” – teos on vapaasti luettavissa suomeksi ja englanniksi Ajatuspaja Toivon verkkosivuilla.
