Vesa Vihriälä ja Niku Määttänen toteavat, että Suomessa viime vuosina toteutetut tutkimusta ja koulutusta koskevat julkisen rahoituksen säästöt ovat haitallisia pidemmän ajan tuottavuuskehitykselle.
– Leikkausten merkittävä kohdentuminen tutkimus- ja kehitysmenoihin sekä koulutusmenoihin oli virhe, arvioivat Etlan Vihriälä ja Määttänen perjantaina julkaistussa muistiossaan Kolme keinoa turvata tutkimuksen ja koulutuksen rahoitus.
He esittävät, että korkeakoulujen osalta ratkaisua ongelmaan olisi syytä hakea kertaluonteisesta yliopistojen voimavarojen lisäyksestä eli pääomittamisesta ja korkeakouluopetuksen lukukausimaksuista.
Vihriälä ja Määttänen esittävät kolmea toimenpidettä ongelman helpottamiseksi. Heidän mielestään elinkeinotukia, jotka eivät tue innovaatioita, pitäisi vähentää ja säästyvät varat ohjata Tekesin toiminnan rahoittamiseen.
Toiseksi yliopistojen kykyä kehittää tutkimusta ja opetusta olisi nopeasti vahvistettava valtion omaisuutta myymällä tai sitä yliopistoille siirtämällä. Pääomittaminen pitäisi kytkeä tehokkuutta parantaviin rakenneuudistuksiin.
Kolmanneksi korkeakouluille olisi sallittava kohtuullisten lukukausimaksujen periminen suomalaisilta ja ETA-maiden opiskelijoilta niiden voimavarojen pysyväksi vahvistamiseksi. Maksuksi Etla esittää 2000 euroa.
Vihriälä ja Määttänen väittävät, että korkeakoulujen lukukausimaksut yhdistyneenä hyvin suunniteltuun opintolainajärjestelmään eivät estä vähävaraisten perheiden lasten opiskelua tai sosiaalista liikkuvuutta yleisemmin. Sen sijaan ne voivat tehostaa yliopistojen toimintaa ja opiskelua.
– Tekesin rahoituksesta ja yliopistojen pääomittamisesta hallituksen tulisi tehdä ratkaisut jo ns. puolivälin riihessä ja panna toimeen vuoden 2018 talousarviossa. Korkeakoulujen lukukausimaksujen ja opintotukijärjestelmän uudistamisesta hallituksen tulisi käynnistää selvitystyö niin, että siitä voitaisiin päättää myöhemmin, Vihriälä ja Määttänen kirjoittavat.
