Etätyö herättää säännöllisesti keskustelua sekä puolesta että vastaan. Viimeisin keskustelunavaus nähtiin tällä viikolla Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) suunnalta. EK:n tekemän jäsenkyselyn mukaan yli puolet yrityksistä pelkää etätyön hidastavan Suomen talouskasvua ja haittaavan yritysten tuottavuutta.
Sen jälkeen on nähty useita ulostuloja, joissa työntekijöitä kannustetaan palaamaan kiireesti takaisin toimistoille etätyöpisteiltään. Samalla maan talous kiittää ja nousee tuhkasta kuin Feeniks-lintu, kun toimistoille palaavat työntekijät käyvät lounaalla keskustan ravintoloissa ja kuluttavat rahansa keskustan palveluihin.
Kuulostaa todella yksinkertaistetulta. Suomen talouskasvun esteenä siis onkin se, että suomalaiset tekevät liikaa etätöitä.
Todellisuus tuskin on näin mustavalkoinen. Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, kun etätyön väitetään olevan haitaksi tuottavuudelle. Aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan etätyö on päinvastoin lisännyt monien työntekijöiden tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä.
Keskustelu etätyöstä on polkenut käytännössä paikallaan siitä lähtien, kun pandemian takia asetettuja kokoontumisrajoituksia purettiin. Lisäksi keskustelu näyttää keskittyvän toistuvasti vain siihen, missä työtä tehdään. Ei siihen, miten tai mitä töissä tehdään. Monilla vaikuttaa olevan myös harhakäsitys siitä, että etätyö ei olisi oikeaa työntekoa vaan kotona laiskottelua. Oma-aloitteinen ja tuottava etätyöläinen voi saada työpäivänsä aikana enemmän aikaan kuin toimistolla istuva kollegansa, jolla on vaikeuksia tarttua toimeen.
Kaikkia työtehtäviä ei voi tehdä etänä eikä etätyö tietenkään sovi kaikille, mutta toisille se voi olla luonteva tapa työskennellä. Etätyön sopivuus tai sopimattomuus riippuukin hyvin paljon työtehtävistä ja työntekijästä itsestään. Hyvä työntekijä ei muutu etätyössä huonoksi eikä huono työntekijä toimistolla istumalla hyväksi. Tämä on viime aikojen ulostuloista unohtunut kokonaan.
Asenteet etätöistä ovat myös selvästi kärjistyneet. Samalla kun yritykset haluaisivat työntekijät takaisin toimistolle, etätöihin tottuneet työntekijät haluavat pitää etätyömahdollisuudestaan tiukasti kiinni. Suomen yrittäjien tekemän kyselytutkimuksen mukaan etätyö on nykyään työntekijöille niin tärkeä asia, että jopa joka toinen työntekijä olisi valmis vaihtamaan työpaikkaansa, mikäli etätyöt kiellettäisiin. Nykyajan työelämässä etätöiden kieltäminen olisi tulosten valossa yritykselle iso riski.
Yrityksissä kannattaisi pohtia myös sitä, miksi työntekijät viihtyvät niin hyvin etätöissä. Onko toimistopakko todella oikea ratkaisu läsnätyön lisäämiseen ja mitä lisäarvoa toimistolla työskentely tuo työntekoon? Muuttuuko etätöitä tekevä työntekijä tuottavammaksi, kun hänet patistetaan tulemaan istumaan toimistolle? Tuskin. Tutkimusten perusteella asiassa voi käydä jopa päinvastaisesti. Entä miten käy yrityksen tuottavuudelle, jos tuottavat etätyöläiset lähtevät muualle?
Oma kysymyksensä on se, mikä laajassa etätyössä pelottaa niin paljon. Pelkäävätkö yritykset, että työntekijät eivät hoida työtehtäviään, jos he eivät ole esihenkilön valvovan silmän alla? Etenkin tietotyössä työntekijän suoriutumista ja tehokkuutta pystytään nykyään seuraamaan ilman fyysistä tarkkailuakin, joten nämäkin perusteet kuulostavat ontuvilta. Jos joku työntekijä ei suoriudu tehtävistään, se varmasti tulee ennen pitkää yrityksen johdollekin selväksi. Oli hän sitten etätöissä tai toimistolla.
Sekin näyttää unohtuneen, että etätyön ansiosta yritykset voivat vaihtaa toimitilojaan pienemmiksi. Se taas tuo yrityksille suoraa taloudellista säästöä.
Etätyön laajan suosion taustalla on se, että moni työntekijä on havainnut työnteon onnistuvan yhtä hyvin tai jopa paremmin etänä kuin toimistolta käsin. Moni kokee voivansa keskittyä työntekoon paremmin rauhallisessa kotiympäristössä kuin hälyisessä avokonttorissa. Etätyön etuna on myös sen yhteensovittaminen muun elämän kanssa, kun työnteko ei ole sidottuna vain yhdelle toimiston työpisteelle.
Oma lukunsa on työmatkoihin käytetystä ajasta säästäminen. Myös luonto kiittää, kun työmatkoja ei tarvitse tehdä autolla tai muulla kulkuneuvolla päivittäin. Siksi paluu toimistolle ei välttämättä tunnu houkuttelevalta etenkään silloin, jos toimistotyön ei koeta tuovan mitään lisäarvoa työntekoon. Etätöiden yleistymisen myötä monet työntekijät ovat muuttaneet kauemmaksi suurilta kaupunkialueilta, koska toimistolla ei tarvitse käydä joka päivä. Samalla pienten ja maaseutumaisten kuntien elinvoima kasvaa. Viimeaikaisissa ulostuloissa tämäkin seikka on täysin sivuutettu.
Etätyö tuli ryminällä osaksi monen työntekijän arkea samaan aikaan koronapandemian kanssa, vaikka tekniset valmiudet laajaan etätyöskentelyyn olivat olemassa jo aiemmin. Toisin kuin pandemia, etätyö ei kuitenkaan ole lähtemässä mihinkään. Maailman muuttuessa myös työpaikkojen on osattava sopeutua uuteen tilanteeseen. Tätä asiaa ei myöskään ratkaista väkinäisillä toimistopakoilla, joiden ainoa tavoite on lisätä läsnäoloa toimistoilla. Nykyaikainen ja muutoksiin mukautuva organisaatio osaa hyödyntää myös etätyön mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Onneksi asia on ymmärretty monissa yrityksissä. Monessa työpaikassa on otettu käyttöön lähi- ja etätyötä yhdistelevä hybridityömalli, jossa osa työpäivistä tehdään toimistolla ja osa etänä.
Etätyöllä on tietysti myös varjopuolensa. Ideointi ja työpaikan yhteisöllisyys varmasti voivat kärsiä, jos kollegat eivät koskaan tapaa toisiaan. Toisaalta esimerkiksi kansainvälisissä organisaatioissa etätyö mahdollistaa myös sellaisten työntekijöiden kanssa kommunikoinnin, joita ei perinteisessä toimistotyössä koskaan tapaisi. Yhä useammassa yrityksessä töitä tehdään myös eri puolilla maata tai jopa maailmaa. Siksi ajatus kaikkien työntekijöiden sullomisesta samaan toimistoon kuulostaa ummehtuneelta menneen maailman haikailulta.
Ja mitä palvelujen käyttämiseen tulee, etätyötä tekevät käyttävät palveluja samalla tavalla kuin perinteistä lähityötä tekevätkin. Mielleyhtymä kotiinsa linnoittautuneesta ja yhteiskunnasta eristäytyneestä etätyöläisestä kuulostaa erittäin kaukaiselta karikatyyrilta todellisuudesta. Vai kuvitteleeko joku tosissaan, että etätyötä tekevät vain erakot, jotka eivät koskaan käy ulkona?
Yhteiskunnassamme on löydettävä ratkaisuja talouden kohentamiseksi. Etätöiden kieltäminen ei kuitenkaan ratkaise taloutemme ongelmia.
LUE MYÖS:
Kiellettiinkö sinulta etätyöt? Näillä aloilla se onnistuu silti
Yli puolet yrityksistä pelkää etätyön hidastavan talouskasvua
Pia Kauma varoittaa: Liika etätyö hyydyttää Suomen talouden
Onko työnantajalla oikeus kieltää etätyöt? Asiantuntija vääntää rautalangasta
