– Kotitalouksien varallisuustilasto on tavallaan aika surullista luettavaa. Jos kotitaloudella on rahoitusvarallisuutta yli 21[nbsp]000 euroa, se päätyy kaikissa ikäluokissa mediaanin yläpuolelle ja useimmissa ikäluokissa jopa kirkkaasti, Akavan talouspoliittisen vaikuttamisen pääekonomisti, kauppatieteiden tohtori Pasi Sorjonen tviittaa.
Hänen mukaansa säästämisen edistämisessä olisi paljon tekemistä.
Tilastokeskus julkaisi tänään tiistaina tilaston kotitalouksien varallisuudesta. Lukujen perusteella vuonna 2016 varakkaimpia olivat 65–74-vuotiaiden kotitaloudet. Nettovarallisuuden mediaani oli 107[nbsp]200 euroa, keskiarvo 206[nbsp]600 euroa. Tilaston perusteella rikkaimman 10 prosentin nettovarallisuus oli vuonna 2016 47 prosenttia kaikesta nettovarallisuudesta.
Kotitalouksien yleisimmin omistamat varallisuuslajit ovat talletukset, kulkuvälineet, oma asunto, pörssiosakkeet ja suorat rahastosijoitukset. Asunto on selvästi suomalaisten merkittävin varallisuuserä, sillä sen kokonaisvaroista oli noin puolet.
Pasi Sorjosen esiin nostaman rahoitusvarallisuuden jakautuminen ja fraktiilit löytyvät tämän linkin takaa. Korkein rahoitusvarallisuuden mediaani, eli 21[nbsp]000 euroa löytyy 65-74-vuotiaiden ikäluokasta. Kaikkien kotitalouksien mediaani on 10[nbsp]461 euroa.
Sorjonen korostaa toisessa tviitissään pitkäaikaisen säästämisen tärkeyttä. Hän vastaa SAK:n ekonomisti Patrizio Lainàlle
Lainàn mukaan rikkain 10 % suomalaisista on ”kahminut yhä enemmän varallisuutta”.
– Kahminut varallisuutta? Mistä sitä voi kahmia, Pasi Sorjonen vastaa.
– Säästäminen kartuttaa varallisuutta, kun sitä tekee suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Ja onhan osakemarkkinat nousseet aika kivasti viime vuosina, hän jatkaa.
Sorjonen toteaa tviittinsä kommenttiketjussa, että rikkaaksi tuleminen ja varallisuuden kerryttäminen ovat kaksi eri asiaa.
– Säästäminen on sentään omissa käsissä. En tiedä, mitä ne muut omassa kontrollissa olevat tavat ovat. Eivät perintö ja lotto myöskään aina ole.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén soimasi hiljattain sekä suomalaisten kotitalouksien että julkisen sektorin mielestään olematonta säästämistä. Jos säästämisaste on kansantaloudessa nolla, tarkoittaa se professorin mukaan pitkässä juoksussa samaa investointiasteelle ja sitä mukaa myös talouskasvulle.
Vaikka ylivelkaantumisesta kuinka varoiteltaisiin, ei motiivia säästää Matti Virénin mukaan ole, koska valtio ja Kela ovat vakuuttaneet kaikki toimeentuloriskejä vastaan.
Professorin mukaan Suomen säästämisaste oli vielä 1950-luvulla Euroopan ja maailman korkeimpia, vaikka ihmiset olivat tuolloin nykynäkökulmasta suorastaan rutiköyhiä.
– Mutta sen ajan ihmiset eivät olleet kuulleet ihmeellisestä hyvinvointivaltio-takaseinästä, josta saa tarvittaessa aina rahaa, Virén totesi.
Kotitalouksien #varallisuus tilasto on tavallaan aika surullista luettavaa. Jos kotitaloudella on #rahoitus'varallisuutta yli 21000 euroa, se päätyy kaikissa ikäluokissa #mediaani'n yläpuolelle ja useimmissa ikäluokissa jopa kirkkaasti. Paljon tekemistä säästämisen edistämisessä!
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) June 5, 2018
Kahminut varallisuutta? Mistä sitä voi kahmia?#Säästäminen kartuttaa varallisuutta, kun sitä tekee suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Ja onhan #osakemarkkinat nousseet aika kivasti viime vuosina. https://t.co/Ol0ibZGB31
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) June 5, 2018
