Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä ensi vuoden talousarvioesityksestä. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta kokoomukselta, perussuomalaisilta ja kristillisdemokraateilta.
Valtiovarainvaliokunta on osoittanut talousarvioon 40 miljoonan euron menolisäykset eli niin sanotut joululahjarahat, jotka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, kulttuurin, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.
Talousarvion loppusumma on noin 65,2 miljardia euroa, mikä on 7,5 miljardia enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Summaa nostavat muun muassa vuonna 2020 lisätalousarvioissa tehdyt päätökset, jotka heijastuvat ensi vuoteen, kuten monivuotiset väylähankkeet ja yritystuet (1 mrd euroa). Merkittäviä lisäyksiä aiheuttavat lisäksi muun muassa koronavirustilanteeseen liittyvät menot (1,6 mrd), monitoimihävittäjien hankinnan eteneminen (1,5 mrd), suhdanneluonteiset menot (0,8 mrd) sekä kuntien tukeminen (0,3 mrd).
Kunnille annetut ylimääräiset rahat eivät mene hukkaan
Valtiovarainvaliokunta on korostanut lisäbudjettien yhteydessä, että vallitsevassa tilanteessa kuntien pitää saada täysimäärinen tuki menoihinsa.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, että nyt on kauhisteltu sitä, että kunnille on maksettu vajaa miljardi euroa enemmän koronaan liittyviä erityistukia ja veromenetysten kompensaatioita. Hänen mukaansa tämä ei ole ylimääräistä rahaa kuntien taloudessa.
– Kun muistetaan, että siellä pohjalla oli edellisvaalikaudella tehdyt isot leikkaukset, niin mihinkään hukkaan nämä rahat eivät tänä vuonna suinkaan mene. Sillä pystytään turvaamaan keskeiset julkiset palvelut, Koskinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa ensi vuonna on kuitenkin mahdollisuus kohdentaa lisärahoitusta tarkemmin kuntakohtaisesti syntyneiden lisämenojen ja veromenetysten mukaan.
Alijäämä pitää saada nopeasti alenevaan suuntaan
Talousarvio on 11,7 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2021 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin vuonna 2021 ja yli 75 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.
– Tämä aiheuttaa huolta ja se on keskeinen kohde talous- ja finanssipolitiikan suuntaamisessa, miten saadaan työllisyysastetta nostettua. Me tarvitsemme elvyttävää finanssipolitiiikkaa paitsi ensi vuoden, mutta varmasti aika pitkälti myös sitä seuraavalle vuodelle. Mutta tuo alijäämä pitää saada nopeasti alenevaan suuntaan, Koskinen sanoi.
Mietinnön täysistuntokäsittely alkaa tiistaina 15. joulukuuta, ja tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion maanantaina 21. joulukuuta.
