Donald Trump. GETTY IMAGES NORTH AMERICA / AFP / LEHTIKUVA / ANDREW HARNIK

Donald Trumpin visio vie Yuval Noah Hararin mielestä kohti maailmansotaa

Historia on osoittanut "linnoitusten tilkkutäkin" tuhoisuuden.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ainoa asia, joka Yhdysvaltain presidentissä Donald Trumpissa edelleen yllättää, on kansainvälisesti arvostetun historiantutkijan ja tietokirjailijan, professori Yuval Noah Hararin mielestä se, kuinka yllättyneitä niin monet yhä ovat hänen kulloisistakin poliittisista avauksistaan.

– Media ilmaisee hämmästystä ja epäuskoa joka kerta, kun presidentti hyökkää jotakin liberaalin maailmanjärjestyksen tukipilaria vastaan – esimerkiksi tukemalla Venäjän Ukraina-vaatimuksia, väläyttämällä Grönlannin pakkoliitosta tai kylvämällä taloudellista kaaosta tulleillaan. Hänen politiikkansa on kuitenkin niin johdonmukaista ja maailmankuvansa niin selkeästi määritelty, että hämmästyksemme voi selittyä enää tahallisella sokeudella, Harari kirjoittaa ranskalaislehti l’Expressin julkaisemassa esseessä.

Harari tunnetaan muun muassa maailmanlaajuista huomiota herättäneistä kirjoistaan Sapiens. Ihmisen lyhyt historia (2011), Homo Deus. Huomisen lyhyt historia (2015) ja 21 oppituntia maailman tilasta (2018).

Trumpin visiossa maailma näyttäytyy hänen mukaansa nollasummapelinä, jonka jokaisessa siirrossa on voittajia ja häviäjiä. Ajatusten, tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus on siksi luonnostaan epäilyttävää, kansainväliset sopimukset vain jonkinlainen juoni tiettyjen maiden heikentämiseksi ja toisten vahvistamiseksi.

– Trumpin ihannemaailma on linnoitusten tilkkutäkki, jossa maat on erotettu toisistaan taloudellisilla, sotilaallisilla, kulttuurisilla ja fyysisillä valleilla. Se on luopumista molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön mahdollisuudesta. Vastineeksi Trump ja samanhenkiset populistit kuitenkin väittävät, että tällainen maailma tarjoaa enemmän vakautta ja rauhaa, Harari toteaa.

Tästä visiosta puuttuu hänen mukaansa yksi keskeinen elementti: tuhansien vuosien historia opettaa, että jokainen linnake haluaa todennäköisesti itselleen hieman lisää turvallisuutta, vaurautta ja alueita naapureidensa kustannuksella. Ja jos universaaleja arvoja, maailmanlaajuisia instituutioita ja kansainvälisiä lakeja ei ole, miten kilpailevat linnakkeet ratkaisevat keskinäiset erimielisyytensä?

– Trumpin ratkaisu on yksinkertainen: välttääkseen konfliktit heikkojen on alistuttava vahvojen vaatimuksiin. Tämän näkemyksen mukaan konflikteja syntyy vain silloin, kun heikot kieltäytyvät hyväksymästä todellisuutta. Sota on siis aina heikkojen vika, Harari huomauttaa.

Vuonna 1914 sekä Saksa että Venäjä olivat hänen mukaansa vakuuttuneita siitä, että ne voittaisivat sodan ennen joulua. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan ensimmäinen maailmansota kesti paljon odotettua pidempään ja sisälsi monia käänteitä.

– Vuonna 1917 vallankumous kaatoi tsaarien vallan, mutta Yhdysvaltojen väliintulon ansiosta Saksa ei voittanut sotaa. Olisiko Saksan pitänyt tehdä diili vuonna 1914, tai olisiko Venäjän tsaarin pitänyt hyväksyä todellisuus ja taipua Saksan vaatimuksiin, Harari kysyy.

– Trumpin näkemyksessä maailmasta ei ole mitään uutta. Se oli vallitseva tuhansia vuosia ennen liberaalin maailmanjärjestyksen syntyä. Trumpin kaavaa on kokeiltu ja testattu niin monta kertaa, että tiedämme, mihin se yleensä johtaa: imperiumien rakentamisen ja sotien loputtomaan kierteeseen, Harari toteaa.

– Liberaali visio maailmasta yhteistyöverkostona on korvautumassa visiolla maailmasta linnoitusten tilkkutäkkinä. Tämä muutos tapahtuu kaikkialla ympärillämme. Jos tämä suuntaus jatkuu, se johtaa lyhyellä aikavälillä kauppasotiin, varustelukilpaan ja imperialistiseen laajentumiseen, hän varoittaa.

Seuraavaksi edessä olisi hänen mukaansa uusi maailmansota.

Poimintoja videosisällöistämme
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)