Professori Anne Brunilan mielestä Suomen nousu kaipaisi muutosta asenteisiin. Hän epäilee, että 60-luvun hyvinvointiyhteiskunnan rakentajasukupolvi olisi kauhuissaan vallitsevasta ”mulle kuuluu” -asenteesta.
– Hyvin vähän puhutaan siitä, miten jokaisen pitää kantaa kortensa kekoon, Brunila huomautti. Hän muistutti, että paljon voi tehdä yhteiskunnan eteen muutenkin kuin vain äänestämällä ja maksamalla veroja.
Brunila peräsi myös nykyistö enemmän vanhan ajan talkooasennetta.
Brunila sai tukea yleisön joukosta eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbilta (kok.).
– Minun sukupolveni olettaa, että valtio tulee aina viime kädessä apuun, Stubb sanoi ja peräänkuulutti asetelman kääntämistä.
Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio huomautti, että erilaisia talkooasenteita hillitsee muun muassa se, että ”verottaja laskee liikuntaseuran wc-paperimyynnin elinkeinotoiminnaksi”.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Brunilan lisäksi kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.), toimittaja Saska Saarikoski, ex-valtiosihteeri Raimo Sailas, hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Liiallisesta nippelisääntelystä kaikki panelistit tuntuivat olevan yhtä mieltä.
– Tämän perkaaminen olisi halpa keino, kiteytti Brunila. Hän huomautti, että todellisuudessa sääntelystä vain 15–20 prosenttia tulee EU:sta, ja valtaosan kitkeminen olisi omissa käsissämme.
Sailas synkisteli
Ex-valtiosihteeri Raimo Sailas näki Suomen tilanteen todella synkkänä. Hänestä Suomi ei ole edes pysähtynyt, vaan taantunut valtio.
Sailas viittasi tässä yhteydessä tuttuihin lukuihin kokonaistuotannon pienentymisestä, julkisen velan määrästä sekä siitä, että rakenteelliset uudistukset ovat tekemättä.
Sailaksen mielestä sote-ratkaisun syntymisestä syntyi keväällä turhaa hypetystä, johon media lähti kritiikittä mukaan.
– Olen ymmärtänyt, että todellisuudessa koko sote-uudistus on melko tavalla alkutekijöissään.
Sailaksen mielestä myös opiskeluaikojen lyhentämisestä ei ole saatu mullistavia ratkaisuja ja hän kummasteli edelleen myös sitä, miksi eläkeratkaisu on ulkoistettu työmarkkinajärjestöille.
Sailas näki syitä Suomen ongelmille toki kansainvälisessä kehityksessä, metsä- ja paperiteollisuuden vaikeuksissa mutta myös siinä, että vallassa on sodan jälkeen syntyneitä ihmisiä, joiden on ”vaikea tehdä vaikeita ratkaisuja”.
Vartiainen peräänkuulutti rakenneratkaisuja
Niin Miapetra Kumpula-Natri kuin Saska Saarikoskikin varoittelivat liiallisesta synkistelystä. Saarikoski viittasi tässä yhteydessä myös mediakritiikkiin.
– Tämä synkkyyden diskurssi voi osoittautua yhdeksi sopulivaellukseksi.
Juhana Vartiaisen mielestä Suomessa syytetään ”helposti liikaa kiinalaisia”, vaikka paljon olisi omien päätöksentekijöidemme käsissä. Hän näki toivoa myös nuoressa sukupolvessa:
– Niin neuvokkaita kuin nuoret sukupolvet ovatkin, heitä on liian vähän, Vartiainen totesi peräänkuuluttaen niin eläkeiän kuin työllisyysasteen nostamista kuin maahanmuuton lisäämistäkin.
Myös Siilasmaa vaati asioiden toimeenpanoa. Hänestä meillä on paljon ”teatterivaltion” piirteitä eli näytellään ikään kuin asioita tehtäisiin vaikkei tehdäkään.
Katainen: Elämme täydellisyyden illuusiossa
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) puolusti moiteryöpyn saanutta hallitusta painottamalla, että ”Suomessa vallitsee täydellisyyden illuusio”.
Katainen korosti, että rakenteellisia uudistuksia tehdään nyt ensi kertaa ja tässä yhteydessä pitää olla rohkeutta tehdä myös epätäydellisiä ratkaisuja.
– Ei ole helppoa, kun asioista pitää neuvotella ja tehdä kompromisseja.
Katainen peräänkuulutti myös sen seikan ymmärtämisen tärkeyttä, ettei taloutta voida johtaa poliittisen päätöksenteon kautta.
Katainen näki tietynlaisen valtiouskoisuuden nostavan Suomessa päätään.
