Britannian EU-eroa seuraa siirtymäaika, jonka kuluessa Britannian ja EU:n väliset suhteet järjestetään niin sanotun Norjan-mallin mukaan. Näin kirjoittaa brysseliläislehti Politico, ja se nojaa tietonsa EU- ja brittidiplomaattien haastatteluun.
Lehden mukaan jopa kovan Brexitin kannattajat, kuten brittiministerit Liam Fox ja Michael Gove ovat kääntyneet Norjan mallin kannattajiksi, koska se lieventää Britannian liike-elämälle aiheutuvia tappioita.
Norjan malli tarkoittaisi, että Britannia eroaa EU:sta mutta liittyy Euroopan talousalue EEA:n jäseneksi.
Euroopassa toimii tällä hetkellä useita sisäkkäisiä talous- ja poliittisia organisaatioita. Euroopan Unioni on 28 maan liitto. EEA:han puolestaan kuuluvat kaikki EU-maat, mutta näiden lisäksi myös Islanti, Liechtenstein ja Norja. EEA-maat pääsevät EU:n sisämarkkinoille, mitä brittiläiset yritykset ovat toivoneet Brexitin jälkeen.
Jotta Britannia voisi liittyä EEA:han, sen pitää liittyä ensin EFTA:an eli Euroopan vapaakauppajärjestöön. EFTA:an kuuluvat Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi.
EFTA:n mukaan se pitää ovea auki Britannialle.
– Olemme valmiita ottamaan vastaan Britannian jäsenhakemuksen, sanoo EFTA:n tiedottaja Thorfinnur Omarsson.
EEA-jäsenyydellä on ainakin yksi hidaste: jäsenyys edellyttää ihmisten vapaata liikkuvuutta. Kuitenkin Britannian Brexit-päätöksen takana oli juuri halu rajoittaa ihmisten liikkumista saarivaltioon.
Tähän saattaa löytyä porsaanreikä. EEA-sopimuksen artikla 112 näet sallii jäsenmaan omalla päätöksellään rajoittaa vapaata liikkuvuutta, jos se kohtaa ”taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristöllisiä vaikeuksia”.
Politicon mukaan EU on valmis hyväksymään Norjan-mallin Britannialle. EU kuitenkin vaatii, että ennen näiden neuvottelujen aloittamista EU ja Britannia sopivat, kuinka suuri on Britannian Brexit-lasku. Tämä tarkoittaa summaa, jonka Britannia maksaa EU:lle siitä hyvästä, että maa eroaa EU:sta, vaikka se on sitoutunut maksamaan rahaa EU-budjettiin vielä useiden vuosien ajan.
