Pelot valtakunnansovittelijalle muotoutuvasta roolista toteutuivat, sanoi palvelualojen ammattiliitto Pamin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen.
Hän puhui torstaina Pamin valtuuston kokouksessa Vantaalla.
Hän viittasi uuden vientivetoisen mallin mukaiseen neuvottelukierrokseen. Pam on tehnyt tänä vuonna 16 työehtosopimusta noin 340 000 työntekijälle. Kahdeksan sopimusta on vielä auki.
Annika Rönni-Sällinen arvioi liittonsa onnistuneen hyvin turvaamaan jäsenilleen yleisen linjan mukaiset korotukset ja saamaan sovittua tai alulle liitolle tärkeitä uudistuksia. Sovittelijan rooli on hänen mukaansa kuitenkin muuttunut.
– Sovittelijan asema vaikuttaa olevan entistä teknisempi palkankorotuskaton valvoja. Kaikista työehtoihin ehdotetuista uudistuksista sovittelija edellyttää myönnytyksiä vastapuolelle eli käytännössä siis heikennyksiä toisaalla. Tämä estää tehokkaasti lakko-oikeuden käyttämisen palkka- ja työehtojen parantamiseen, mihin se on tarkoitettu, Annika Rönni-Sällinen sanoi.
Vientivetoisen mallin mukaisesti teollisuuden ratkaisu on asettanut palkankorotuksille ja kustannusvaikutteisille työehtojen muutoksille katon.
– Meidän tehtäväksemme jäänyt turvata, että se on myös lattia.
Annika Rönni-Sällinen kuvaili olevansa pettynyt siihen, miten työnantajat ovat suhtautuneet SAK:n liittojen yhteiseen koordinaatioon. Hän sanoi, että EK ja sen jäsenliitot ovat vuosikausia peräänkuuluttaneet niin sanottua Ruotsin mallia. Siihen kuuluu olennaisesti, että SAK:ta vastaavan keskusjärjestön LO:n liitot sopivat keskenään yhteisistä tavoitteista, kertovat ne julki ja koordinoivat neuvotteluja vahvasti.
– Kun me pyrimme toimimaan ruotsalaisen mallin mukaisesti sopimalla yhteisistä tavoitteista ja koordinoimalla niitä, asettuivat työnantajaliitot neliraajajarrutukseen kaiken sen suhteen, mikä vähääkään vaikutti yhteisiltä tavoitteilta jo ennen kuin ehdimme esittääkään niitä, Annika Rönni-Sällinen kertoi.
– Yhteistä sopimisen mallia vahvistavaa olisi ollut kunnioittaa pyrkimystämme edistää koordinoitua sopimista ja pyrkiä löytämään ratkaisuja esittämiimme tavoitteisiin.
Hän kommentoi myös puoliväliriihen päätöstä lopettaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus tulonhankkimiskuluna.
– Jäsenmaksun maksaminen yhdistykselle, joka sopii puolestasi vähimmäispalkoista, on takuulla tulonhankkimiskulu, mutta verotuksestahan tässä ei tietenkään ole kysymys. On kysymys määrätietoisesta sopimusyhteiskunnan romuttamisesta, pyrkimyksestä saada tavallisen työntekijän etujen ajava porukka matalaksi.
