Kokoomuksen kansanedustaja Atte Kaleva muistuttaa Facebookissa, että venäläiset eivät ajattele meitä läheskään niin paljoa kuin suomalaiset ajattelevat heitä.
Hän viittaa Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja Jenni Jeskasen kolumniin, jossa kerrotaan Suomen maineen murenevan Venäjällä muun muassa kiristyneen viisumipolitiikan. Kirjoituksessa mainitaan myös sotaa vastustavat laput, joita venäläisiin autoihin on Helsingissä kiinnitetty.
Kalevan mielestä suomalaisten kansallisesta alemmuudentunteesta pitää päästä jo eroon.
– Toivon kovasti, että Nato-jäsenyyden myötä uskaltaisimme lopulta ottaa paikkamme etabloituneiden, itsenäisten kansakuntien joukossa eikä meidän enää tarvitsisi olla niin huolissamme siitä, mitä muut meistä ajattelevat, hän kirjoittaa.
Alemmuudentunteella on kansanedustajan mukaan pitkät perinteet jo Ruotsin vallan ajoilta.
– Sotien jälkeen pakon sanelema Paasikiven reaalipoliittinen, Neuvostoliiton sotilaallisten intressien tunnustamisessa pitäytynyt linja muuttui Kekkosen ajan suomettuneisuudeksi. Enää ei asetettu rajoja ’neuvostomyönteisyydelle’. Suomi oli niin rähmällään, että sitä ihmeteltiin jopa Neuvostoliitossakin. Kansaan iskostettiin vakaa ajatus siitä, että ulkopoliittinen liikkumavaramme, ja viime kädessä koko olemassaolomme, riippui siitä mitä venäläiset meistä ajattelivat, Kaleva kirjoittaa.
– Kansallisesta alemmuudentunteesta alkanut voimakas kiinnostus saada kansainvälistä tunnustusta (”Suomi mainittu!…”) kehittyi siis maamme historian saatossa suorastaan poliittiseksi välttämättömyydeksi. Tämä ajatus iskostui kansalliseen alitajuntaamme niin tiukasti, että emme ole päässeet siitä eroon vieläkään, kuten tämäkin Hesarin kolumni osaltaan todistaa, hän jatkaa.
