Suomen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi vahvistaa presidentin valtaa, asiantuntijat arvioivat Helsingin Sanomille.
Suomen perustuslain mukaan ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että presidentti edustaa yleensä Suomea ulkomailla.
Päätökset Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjasta tehdään presidentin johtamassa tp-utvassa, jossa presidentin lisäksi istuvat pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja enintään neljä muuta ministerijäsentä. Kokousten valmistelutyö tehdään ministeriöissä.
Presidentin toimivallan ja siten tp-utvan ulkopuolelle on suljettu EU-politiikka, joka on yksiselitteisesti valtioneuvoston ja siten pääministerin vastuulla. Myös EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä tilaisuuksissa Suomea edustaa pääministeri. Näin toimitaan silloinkin, kun EU:ssa keskustellaan esimerkiksi sen suhteista ja yhteistyöstä Naton kanssa.
Nykyinen työnjako on aiheuttanut ajoittain ristiriitoja presidentin ja pääministerin välillä. Sitä ei myöskään ole suunniteltu Nato-jäsenyyden kaltaista tilannetta ajatellen.
Suomessa presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ensin vuonna 2000 tulleen uuden perustuslain ja siihen vuonna 2012 tehdyn tarkastusprosessin yhteydessä. Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen toteaa HS:lle, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi voidaan nähdä tosiallisena käänteenä tässä prosessissa.
– On ollut hyvin selvästi näkyvissä, että tasavallan presidentin rooli on korostunut Naton myötä ja jo jäsenyysneuvotteluprosessin aikana. Ukrainan kriisi ja kansainvälisten suhteiden merkityksen kasvaminen sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön tiivistyminen ovat tehneet presidentin roolista korostuneemman, Viljanen sanoo HS:lle.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on asiasta samaa mieltä.
– On palattu aikakauteen, jossa ulkopolitiikalla ja kansainvälisen politiikan kysymyksillä on suuri, jopa eksistentiaalinen rooli myös kotimaisessa politiikassa. Nato-jäsenyys jatkaa tätä kehitystä, jossa presidentin rooli korostuu.
Nyt tapahtunutta kehityssuuntaa ei osattu ennakoida silloin, kun perustuslakia uudistettiin ja presidentin valtaa kavennettiin. Asiantuntijoiden mukaan on mahdollista, että jatkossa Suomea edustaa Natoon liittyvissä kokouksissa ensisijaisesti tasavallan presidentti huolimatta siitä, että kokouksissa käsiteltäisiin myös sisäpolitiikkaan liittyviä asioita.
– Natossa myös käsitellään aika paljonkin tiettyjä, meillä sisäiseen turvallisuuteen liittyviä asioita. Meillä sisäisen turvallisuuden alle kuuluvista teemoista erityisesti terrorismi ja sen torjunta on Natolle keskeinen kysymys, minkä lisäksi Natossa käsitellään myös huoltovarmuusasioita.
