Taloustieteilijä Juha Tervala kertoi aiemmin Verkkouutisille, että EKP:n hidas reagointi inflaatioon johtui siitä, että se oletti energian hinnannousun ja toimitusketjujen vaikeuksien olevan vain väliaikaisia. Samalla tiedetään, että koronnostot vaikuttavat inflaatioon vuoden viiveellä. Olisivatko toimet energiamarkkinoilla nopeampi keino inflaation hillitsemiseksi kuin koronnostot?
– Ei oikeastaan. Hintoihin puuttuminen on hirveän tehotonta. Hintojen muodostuminen markkinoilla muodostuu kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena meillä ei ole maakaasua ja öljytuotteita yhtä paljon käytettävissä kuin ennen sotaa. Mutta kun kysyntä ei laskenut yhtä nopeasti, hinta on noussut, Suomen Pankin ekonomisti Sanna Kurronen sanoo Verkkouutisille.
– Esimerkiksi laskemalla energian hintaa emme vähennä yhtään kysyntää emmekä lisää tarjontaa. Markkinoiden epätasapaino ei poistu sillä, että mekaanisesti määräämme keskussuunnittelutoimistossa hinnan toiseksi. Se todennäköisesti vain pahentaisi kysynnän ja tarjonnan epätasapainoa.
Sanna Kurronen luottaa siihen, että markkinat hoitavat tilanteen. Hinnan ollessa korkealla kuluttajat ja yritykset vähentävät kulutustaan, josta seuraa kysynnän lasku ja tilanteen tasapainottuminen.
Saksa on ollut erityisen riippuvainen Venäjältä tulevasta halvasta energiasta ja erityisesti vieläpä maakaasusta. Suomessa energianhinnannousuun on kohdistunut eritoten sähkön hintaan. Suomen sähköstä tuli Venäjältä vielä vuonna 2021 kymmenen prosenttia.
– Venäjä on ollut hyvin luotettava sähköntuoja. Se on pystynyt tuottamaan sähköä meillekin, vaikka maassa on ollut samaan aikaan meidän kanssamme kovat pakkaset. Venäjän tuonnin poistuminen on vaikuttanut tuntuvasti sähkönhintaan Suomessa.
Pitäisikö sähkölle ja maakaasulle olla omat markkinat?
Nousseesta energianhinnasta huolimatta sähkön tuottaminen muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla on halpaa. Tästä syystä sähköyhtiöt ovatkin tehneet suuria voittoja energiakriisin aikana.
Maakaasulla tuotetaan paitsi lannoitteita myös sähköä. Tämän takia maakaasua ja sähköä ei voi erottaa toisistaan mekaanisesti. Jos näin toimittaisiin, se heikentäisi muiden toimialojen kannattavuutta.
– Yksi esimerkki on Iberian niemimaalta, jossa Espanja ja Portugali asettivat maakaasulle sähköntuotannossa hintakaton. Valtiot subventoivat niiden yhtiöiden tuotantokustannuksia, jotka tuottivat maakaasun avulla sähköä. Se on toiminut hyvin, jos katsoo sähkön hintaa. Mutta ongelma on se, että se on nostanut maakaasun kysyntää, Sanna Kurronen sanoo.
– Ja meillä on Euroopassa tällä hetkellä fundamentaalinen maakaasupula, niin tämä ei ole oikea keino. Lisäämällä maakaasun kysyntää ongelma ei ratkea.
Iberian niemimaalla tilanne on muuhun Eurooppaan nähden toinen. Espanjaan ja Portugaliin pystytään tuomaan Pohjois-Afrikasta putkea pitkin maakaasua, jota ei ole pystytty toimittamaan muualle Eurooppaan.
– Tilanne ei siellä ole niin paha muuhun Eurooppaan nähden. Mutta kyllä sinnekin on viety nesteytettyä maakaasua maailmanmarkkinoilta. Saksan teollisuus kaipaisi sitä paljon enemmän ja olisi valmis maksamaan siitä huomattavasti korkeamman hinnan. Se ei ole missään tapauksessa optimaalista.
”Markkinoihin olisi voinut luottaa vielä enemmän”
Sähköyhtiöt tekevät suuria voittoja samaan aikaan, kun kuluttajat raapivat päätään sähkölaskujen edessä. Euroopassa Saksa taltutti syyskuussa kuluttajien tuskaa mittavalla 200 miljardin euron tukipaketilla. Tukipaketin avulla kuluttajien sähkönhinnalle pyrittiin asettamaan katto.
Sanna Kurrosesta tämä ei ollut optimaalinen tapa hoitaa energiakriisiä ja inflaatiota.
– Vielä enemmän olisi pitänyt antaa markkinoiden hoitaa. Saksassa maakaasun käyttöä on tuettu hyvin paljon. Vaikka kulutus on laskenut nytkin, ilman tukia se olisi laskenut nopeammin. Siitä olisi seurannut se, että maakaasupula olisi helpottanut nopeammin, Kurronen sanoo.
– Paljon parempi olisi, että annetaan markkinoiden toimia ja sen seurauksena, kun kotitaloudet joutuvat maksamaan siitä kohtuutonta hintaa, niin kotitalouksia tuettaisiin könttäsummalla. Ihmiset voivat käyttää rahan joko maakaasuun tai sitten he voivat ostaa lämpöpumpun kotiin. Eli ei tuettaisi maakaasun kysyntää vaan ihmisten toimeentuloa.
Kurrosen mukaan Suomessa energiakriisiä on hoidettu oikeasuuntaisesti ja hän nostaa esille kotimaisen teollisuuden toimet. Suomessa maakaasun kulutus on puolittunut.
– Mielestäni se on aika huikea saavutus. Se johtuu osin siitä, että meillä ei ole niin paljon kotitalouslämmityskäyttäjiä. Mutta teollisuus pystyy tekemään aika mielettömiä temppuja, kun kannustimet ovat riittävän suuret.
Ekonomisti uskoo siihen, että markkinat hoitavat energianhinnan kohdalleen. Huoltovarmuuskysymyksissä tilanne on kuitenkin toinen. Hyvin varautuneen Suomen yksi Akilleen kantapäistä on huipputehoreservi, jossa Suomi on luottanut naapurimaihinsa, myös Venäjään.
– Huoltovarmuuskysymyksissä tarvitaan väistämättä valtion ohjausta joko regulaation tai rahan muodossa.
