Useat länsimaiden johtajat ovat yhä huolissaan siitä, että rajoitukseton tuki Ukrainalle voi eskaloida sotaa ja johtaa taktisten ydinaseiden käyttöön. Länsimaista esimerkiksi Yhdysvallat ja Saksa ovat asettaneet erilaisia rajoituksia Ukrainalle annettujen aseiden käytölle. Ehtona on ollut se, että niitä ei saa käyttää Venäjän alueelle kohdistuviin iskuihin.
Latvian presidentti Edgars Rinkevicsin mukaan lännessä on liikaa turhaa varovaisuutta ja ”käsittämätöntä pelkoa” siitä, että Venäjä kärjistäisi lisää tilannetta.
– Minulla ei ole hyvää selitystä tälle, presidentti sanoo Latvian yleisradio LSM:lle.
Hänen mukaansa Venäjä eskaloi ja kärjistää tilannetta jo koko ajan lännen toimista huolimatta.
Baltian maat ja Puola ovat patistaneet koko sodan ajan muita länsimaita antamaan yhä lisää tukea Ukrainalle ja ilman rajoituksia.
– Monet asiat, joista olemme puhuneet, ovat toteutuneet, mutta valitettavasti liian myöhään ja riittämättömästi, Rinkevics toteaa.
Presidentin mukaan Kremlin uhkailu ydinaseilla on psykologista vaikuttamista, joka näyttää myös toimivan joihinkin länsijohtajiin.
– Olemme puhuneet paljon siitä, että strategian pitäisi olla Ukrainan voitto, mutta monet sanovat, että tuemme Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen. Mitä se tarkoittaa, Rinkevics kysyy ja viittaa esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin puheisiin.
Rinkevicsin mukaan moni länsijohtaja saattaa ajatella, että Venäjää ei pidä nöyryyttää.
Hänen mukaansa Ukrainan voitto pitäisi ottaa lännessä selkeäksi tavoitteeksi sen sijaan, että tavoitteena on askel askeleelta vain estää Ukrainan tappio ilman Venäjän nöyryyttämistä.
Kremlissä hermoillaan
Venäjän diktaattori Vladimir Putin uhkasi hiljattain Euroopan ”pieniä ja tiheään asuttuja maita” ankarilla seurauksilla, jos lännen antamia aseita käytetään Venäjän alueella.
Viron Kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja Kristi Raikin mukaan uhkailussa ei ole mitään uutta.
– Olemme tottuneet kuulemaan, kuinka lännen tuki Ukrainalle johtaa vaaralliseen eskalaatioon. Putin on oppinut, että tällaisella retoriikalla on ollut huomattava vaikutus suuriin länsimaihin, ja erityisesti Yhdysvaltoihin ja Saksaan, jotka ovat jatkuvasti rajoittaneet sotilaallista apuaan Ukrainalle eskaloitumisen pelossa, Raik kirjoittaa Eesti Päevalehdessä.
Kremlin viesti oli hänen mukaansa kohdennettu ensisijaisesti Yhdysvaltoihin.
– Putin on hermostunut, koska keskustelu länsimaissa painostaa USA:ta sallimaan Ukrainalle hyökkäykset amerikkalaisaseilla Venäjän alueella sijaitseviin sotilaskohteisiin, hän kirjoittaa.
– Tämä olisi Ukrainalle erittäin tarpeellinen askel, joka olisi sotilaallisesti täysin perusteltua. Lisäksi se ei olisi ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, joka antaa Ukrainalle mahdollisuuden puolustaa itseään hyökkääjävaltiota vastaan.
Useat Euroopan maat ovat jo ilmoittaneet, etteivät ne aio asettaa rajoituksia toimittamiensa aseiden käytölle. Jopa Saksan ja USA:n kannan on eri lähteiden mukaan kerrottu jo hieman muuttuneen.
– Myös USA:n olisi aika ymmärtää, että Venäjää ei ole mahdollista hidastaa siten, että länsimaat hillitsevät itseään Ukrainan tukemisessa. Päinvastoin, lännen oma jarruttelu toimissa on tähän mennessä antanut Putinille aihetta uskoa, että hän on menossa kohti tavoitettaan, koska länsi on heikko ja pelokas.
