Persianlahden Hormuzinsalmessa Iran on käytännössä estänyt öljytankkereiden liikenteen vastauksena Yhdysvaltojen ja Israelin iskuihin, ja satoja aluksia odottaa salmen molemmin puolin.
Asiantuntijat arvioivat, että väylän avaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin poliittisissa puheissa annetaan ymmärtää.
Keskeinen syy on maantiede. Kapea ja matala salmi pakottaa alukset kulkemaan lähellä Iranin rannikkoa, mikä suosii epäsymmetristä sodankäyntiä.
– Iranilaiset ovat miettineet tarkkaan, miten hyödyntää maantiedettä edukseen, MIT:n professori Caitlin Talmadge sanoo New York Timesille.
Iran voi piilottaa pieniä mutta tehokkaita asejärjestelmiä rannikon kallioihin, tunneleihin ja luoliin. Lyhyt etäisyys tekee hyökkäyksistä nopeita ja vaikeasti torjuttavia.
– Reagointiaika voi olla vain minuutteja, entinen meriupseeri Jennifer Parker arvioi.
Sotilaallinen ratkaisu olisi monimutkainen. Yhdysvallat voisi pyrkiä tuhoamaan ohjus- ja droonikalustoa sekä saattamaan tankkereita, mutta kaikkia liikuteltavia ohjusjärjestelmiä on vaikea löytää.
Yhdysvaltain merijalkaväki voi miehittää salmen ympäristössä sijaitsevia pieniä saaria alusten turvaamiseksi. Iranin asevoimilla on runsaasti joukkoja suurella Qeshmin saarella, jonka pinta-ala on lähes 1 500 neliökilometriä.
Suurin yksittäinen uhka voivat olla merimiinat. Niiden raivaaminen kestäisi viikkoja ja altistaisi joukot hyökkäyksille.
Myös saattueoperaatiot sitoisivat merkittäviä sotilaallisia voimavaroja, eikä suojaa voitaisi tarjota kaikille aluksille samanaikaisesti. Ennen kriisiä salmen läpi kulki noin 80 tankkeria päivässä.
Vaikka sotilaallinen operaatio onnistuisi osittain, yksikin uusi isku voisi romuttaa luottamuksen nopeasti. Tällä hetkellä useimmat varustamot eivät ole valmiita ottamaan riskiä.
Asiantuntijoiden mukaan liikenteen palautuminen normaaliksi edellyttäisi lopulta poliittista ratkaisua.
– Niin kauan kuin Iranin uhka on olemassa, se vaikuttaa liikenteeseen, Talmadge arvioi.