Alkoholin aiheuttamat haitat eivät koske vain suurkuluttajia, Munuais- ja maksaliitto muistuttaa. Jo pienetkin annokset alkoholia usein nautittuna voivat johtaa maksan vahingoittumiseen.
Maksasairaudet aiheuttavat Suomessa menetettyjä työvuosia. Vuonna 2020 alkoholi oli yhtenä syynä 35 000 hoitojaksolle terveydenhuollon vuodeosastoilla. Alkoholimaksataudit kattavat jopa 93 prosenttia työikäisten maksasairauskuolemista. Maksasairaus on joka viidennen työikäisen kuoleman taustalla. Kuolleisuus maksasairauksiin on kääntynyt nousuun viime vuosina. Maksasairauksien hoito on yksi kalleimmista terveydenhuollon alueista. Yleisin maksakirroosin ja maksasyövän aiheuttaja on alkoholi.
Alkoholin aiheuttamat haitat eivät rajoitu vain pieneen vähemmistöön alkoholiriippuvaisia henkilöitä. Pitkään jatkunut alkoholinkäyttö pienemmilläkin annoksilla voi aiheuttaa alkoholimaksasairauden. Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin vaikutus kehoon on haitallisinta humalahakuisessa juomakäyttäytymisessä.
Säännöllinen runsas alkoholin käyttö on maksan lisäksi riski monelle muullekin elimelle. Alkoholi vaikuttaa erilaisiin syöpäsairauksiin, mielenterveyteen sekä ruuansulatuselimistön sairauksiin.
Turvallista alkoholin kulutuksen määrää on vaikea määritellä, koska vaikean maksasairauden riskiin vaikuttaa nautitun alkoholin määrän lisäksi esimerkiksi sukupuoli, perimä ja metaboliset riskitekijät. Metabolisen oireyhtymän kehittyminen johtuu suurelta osin liiallisesta kalorien saannista ja fyysisestä passiivisuudesta. Yksi tuoppi olutta on vyötärölihavan maksalle yhtä haitallista kuin neljä tuoppia normaalipainoisella.
– Alkoholi on tavallista haitallisempaa, jos jo sairastaa rasvamaksatautia. Jo pienetkin alkoholiannokset voivat ajan mittaan johtaa maksasolujen tulehdusreaktioon ja lisätä kirroosiriskiä. Alkoholi on energiatiheä molekyyli ja voi siksi aiheuttaa aineenvaihdunnan toimintahäiriöitä ja aiheuttaa liikalihavuutta ylimääräisten kalorien kautta, sanoo Munuais- ja maksaliiton maksa-asiantuntija Tarja Teitto-Tuckett tiedotteessa.
Matalan ja korkean riskin juomisen määritelmät vaihtelevat huomattavasti maiden välillä. Suomessa suuren riskin alkoholin käytön taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa, kohtalaisen riskin taso 14 ja seitsemän annosta viikossa. Itse annosteltu juoma ei useinkaan vastaa tavanomaisia annoskokoja, ja alkoholipitoisuus vaihtelee huomattavasti eri juomatyyppien välillä.
– Mikäli oma alkoholinkäyttö mietityttää tai läheinen on ilmaissut huolensa, voi verkkosivustoilta etsiä alkoholin käyttöä vähentäviä omahoito-ohjelmia ja kannattaa hakeutua perusterveydenhuollon tai työterveyslääkärin vastaanotolle, kehottaa Teitto-Tuckett.
