Kaamos, toiselta nimeltään polaariyö, on talvisin esiintyvä ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse koko vuorokauden aikana lainkaan horisontin yläpuolelle.
Päivän pituuden vaihtelu vuodenajan mukaan johtuu siitä, että maapallon akseli on kallistunut. Vaihtelu on suurinta lähellä napa-alueita ja pienintä päiväntasaajan lähellä.
Napapiiri rajaa napa-alueiden ympäriltä sen alueen, jonka sisällä vuoden aikana olisi ainakin yksi kaamospäivä, mikäli valo ei taittuisi ilmakehässä, ja mikäli kaamos määriteltäisiin sen mukaan, ylittääkö auringon keskipiste horisontin.
Sääpalvelu Forecan mukaan valon taittumisen takia alue, jolla kaamosta esiintyy, on hieman pienempi kuin se olisi ilman valon taittumista. Suomessa kaamoksen esiintymisen raja kulkee siksi hieman napapiirin pohjoispuolella.
Kaamoksen esiintymisrajaa siirtää kohti napa-alueita myös se, että napapiiri on määritelty sen mukaan, millä alueella auringon keskipiste ei ylitä horisonttia ainakaan yhtenä päivänä vuodessa, kun taas kaamokseen vaaditaan, että auringon keskipisteen sijaan sen yläreuna ei ylitä horisonttia.
Suomessa kaamosaika on pisimmillään Utsjoella Suomen pohjoisimmassa pisteessä Nuorgamissa. Siellä kaamos alkaa 24.–25.11. ja päättyy 17.–18.1. vuodesta riippuen. Kaamosta kestää yli 50 vuorokautta.
