Tasavallan presidentti Alexander Stubb on työvierailulla Saksan pääkaupunki Berliinissä, jossa hän tapaa Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin ja liittokansleri Olaf Scholzin.
Vierailun ohjelmassa oli myös keskustelutilaisuus Hertie School -yliopistolla, jossa presidentti Stubb piti puheenvuoron kokonaisturvallisuudesta.
Puheensa alussa Stubb kuvasi, kuinka maailma oli ennen yksinkertaisempi.
– Elämä vanhoina hyvinä aikoina oli helppoa. Sota oli sotaa ja rauha oli rauhaa. Eikö niin? Määritelmän mukaan sota oli aseellinen selkkaus eri maiden välillä tai eri ryhmien välillä maan sisällä. Rauha oli sen vastakohta – aika, jolloin sotaa ei ollut tai sota oli juuri päättynyt. Yksinkertaista, Stubb sanoi.
– Nykyään asiat eivät ole yksinkertaisia. Raja sodan ja rauhan välillä on hämärtynyt. Sodankäynnin välineinä voidaan käyttää myös asioita, joiden piti tuoda meidät yhteen –kaupankäyntiä, energiaa, tietoa, valuuttaa tai teknologiaa. Tämä tarkoittaa, että kaikki voidaan aseellistaa. Jopa ihmisiä käytetään välineinä, niin kuin olemme Suomen ja Venäjän rajalla viime aikoina nähneet, hän jatkoi.
Stubbin mukaan kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi.
– Se päättyi Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen Ukrainaan helmikuussa 2022. Toisen maailmansodan jälkeen luotuja kansainvälisiä instituutiota ja sääntöjä haastetaan ja uhataan. Aseelliset konfliktit ovat lisääntyneet sekä paikallisesti että alueellisesti, esimerkkinä Israelin ja Hamasin välinen sota. Samalla on selvää, että useimmat meneillään olevat konfliktit – myös Afrikassa – liittyvät tavalla tai toisella globaalin vallan järjestyksen, tasapainon ja dynamiikan muutokseen. Suurvaltakilpailu on palannut.
Presidentin mukaan aikaamme kuvaa rauhattomuus ja epäjärjestys. Aikaa hänen mukaansa leimaavat maailmanlaajuiset levottomuudet, strateginen kilpailu ja disruptiiviset teknologiat.
– Historia ei päättynyt kylmään sotaan. Kaikki maailman 200 kansallisvaltiota eivät omaksuneet demokratiaa, markkinataloutta tai globalisaatiota. Itse asiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana demokratia on taantunut, valtiokoneistot vahvistuneet ja alueellistuminen noussut trendiksi, Stubb sanoi.
– Koska turvallisuusympäristö on epävakaa ja käytettävissä olevat välineet aiempaa monipuolisemmat, meidän on tarkasteltava turvallisuutta paljon laajemmin.
Kokonaisturvallisuuden pilarit
Stubb kertoi opiskelijoille suomalaisesta kokonaisturvallisuuden käsitteestä.
– Tavoitteeni on kertoa, miten me Suomessa olemme rakentaneet kokonaisturvallisuutta. Teesini on yksinkertainen: kylmän sodan jälkeisen aikakauden päätyttyä kokonaisturvallisuus on tehokkain tapa vastata turvallisuusuhkiin. Ja sanon suoraan: Euroopan osalta nämä uhat tulevat pääasiassa Venäjältä. En usko pelonlietsontaan, mutta pahimman varalle on oltava varautunut.
Suomessa kokonaisturvallisuutta on presidentin mukaan rakennettu kuuden toisiinsa kytkeytyvän pilarin varaan.
– Ensimmäisen pilarin ajatus on se, että yhteiskunnan kriisinkestävyys alkaa jaetusta vastuusta. Se perustuu vahvaan yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Jokaisella on oma osansa järjestelmässä, hän sanoi.
Toinen pilari hänen mukaansa on vahva sotilaallinen suorituskyky, joka perustuu miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen.
Kolmantena pilarina hän mainitsi huoltovarmuuden.
– Meillä on Huoltovarmuuskeskus, joka koordinoi ja hallinnoi kriittistä tuotantoa ja varastoja (elintarvikkeet), palveluita (polttoaineet) ja infrastruktuuria (tieto) vakavissa häiriö- ja hätätilanteissa. Tämä on hyvin pitkälti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa, Stubb sanoi.
Neljänneksi hän nosti taloudellisen turvallisuuden.
– Se kattaa useita erilaisia ulottuvuuksia, esimerkiksi ulkoisista toimijoista johtuvien taloudellisten riippuvuuksien välttämisen ja taloudellisen painostuksen torjumisen. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa sen varmistamista, että kriittiset teollisuudenalat (tietoliikenne) ja materiaalit (harvinaiset mineraalit) eivät vaarannu kriisitilanteissa. Riskien vähentäminen ei kuitenkaan saisi tarkoittaa irrottautumista muusta maailmasta, Stubb totesi.
Viides pilari presidentin mukaan on Suomen kyky puolustaa ja ylläpitää demokraattisia instituutioita.
– Vallanjako ja kolmijako-oppiin perustuva oikeusvaltio muodostavat tälle hyvän perustan. Nykymaailmassa, jossa vaalituloksia kyseenalaistetaan ja disinformaatio haastaa demokraattisen keskustelun, meidän on oltava valppaita puolustamaan sananvapautta sekä tiedotusvälineiden vapautta.
Stubb sanoi kuudennen kokonaisturvallisuuden pilarin olevan kansainvälinen yhteistyö.
– Meille EU on luonnollinen yhteistyökumppani. Siksi olen iloinen siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt edeltäjääni, presidentti Sauli Niinistöä laatimaan suosituksia siitä, miten EU:n siviili- ja puolustusvalmiutta voitaisiin parantaa. Lisäksi Suomen aloite varautumisunionista etenee Brysselissä.
Suomella ei Stubbin mukaan ole koskaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin varautua uhkiin.
– Kokonaisturvallisuudessa on kyse tästä. Meidän on varauduttava. Tämä on suomalainen tapa toimia. Valmiuksien rakentaminen vie vuosia, ja olen iloinen siitä, että olemme sen tehneet. Velvollisuutemme on puolustaa liberaalia demokratiaa, avointa yhteiskuntaa ja vapautta. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on suhtauduttava 2000-luvun kokonaisturvallisuuteen entistä vakavammin. Tätä emme voi tehdä yksin, meidän on tehtävä se yhdessä.
