Suomalaiset maanpuolustusaktiivit eivät ole lamaantuneet Venäjän aggressiivisen sotilaallisen ja ulkopoliittisen toiminnan edessä, vaan pitäneet yllä osaamistaan kriisiajan tehtäviä silmällä pitäen, toteaa Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen.
– Maanpuolustusjärjestöjen jäsenet ovat aidosti huolissaan (kiristyneestä) turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, mutta toisaalta he ovat valmiita myös itse tekemään jotain asian hyväksi arjen turvallisuutta parantavilla toimilla ja osallistumalla koulutuksiin ja harjoituksiin, hän sanoo Verkkouutisille.
Maanpuolustusaktiiveista 81,8 prosenttia katsoo Venäjän viimeaikaisten toimien vaikuttavan joko erittäin tai melko kielteisesti Suomen turvallisuuteen. Venäjä ja Ukrainan sota nousevat selvästi kärkeen huolta aiheuittavissa tekijöissä, selviää tuoreesta Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton, Maanpuolustuskiltojen liiton sekä Maanpuolustusnaisten liiton kyselystä.
– Se kertoo siitä, että tilanteen vakavuus on huomioitu, mutta järjestöjen jäsenet eivät ole jähmettyneet. He tietävät, että tällaisessa tilanteessa voi ja pitää tehdä asioita, ja se vie tätä hommaa eteenpäin kokonaisuutena. He ovat reagoineet tähän tilanteeseen tekemällä, Kosonen kertoo.
Kyselyn mukaan maanpuolustusjärjestöjen jäsenistä reilu puolet on viimeksi kuluneen vuoden aikana muun muassa päivittänyt kotivaransa. Hieman vajaa puolet on varautunut sähkökatkoihin ja osallistunut ampumaharjoitteluun.
Kososen mielestä Suomessa on käytävä pian perusteellinen keskustelu Suomen puolustusjärjestelmästä ja -ratkaisusta sen osalta, ketkä suorittavat jatkossa asepalveluksen.
– Nuoremmat ikäluokat näkevät asevelvollisuuden paitsi turvallisuus- ja maapuolustuskysymyksenä myös tasa-arvokysymyksenä.
Kyselyn mukaan maanpuolustusaktiivien enemmistö (41,7 prosenttia) ulottaisi kutsunnat pakollisiksi naisille, mutta jättäisi asepalveluksen vapaaehtoiseksi. Vastaajista 20,1 prosenttia ulottaisi naisille sekä kutsunnat että asevelvollisuuden, ja 40,6 prosentin mielestä puolustusjärjestelmän pitäisi perustua sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen.
– Ja ei ole vaikea arvata, että viimeistään 2030-luvulle mentäessä jonkinlaisia muutoksia on odotettavissa nykyiseen systeemiin, joka sinällään toimii hyvin tällä hetkellä, Kosonen sanoo.
– Kun katsotaan kymmenen vuotta eteenpäin, niin siinä vaiheessa meidän ikäluokkamme ovat niin pieniä, että tietty määrä ikäluokan miehiä ja muutama tuhat nainen eivät riitä ylläpitämään tämänhetkisen sodanajan joukon kokoa, jos siihen ei tehdä muita muutoksia.
