Verkkouutiset

Maanpuolustus

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Antti Häkkäsen mukaan Venäjä sai pitkään rakentaa piileviä kykyjä Suomea vastaan – Näin aukot tukitaan

Suomalaisessa yhteiskunnassa on puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ollut vuosikausia runsaasti aukkoja, joita Venäjän kaltainen toimija voisi hyödyntää vaikuttamistarkoituksessa.

Viime aikoina tapetilla on ollut erityisesti siirtolaisten masinointi itärajalle ja välineellistetyn maahantulon estämiseksi valmisteltava lainsäädäntö. Itärajan tilanteeseen sisältyy paljastavia esimerkkejä näistä heikkouksista tai aukoista, joita nyt paikataan.

Puolustusministeriö lähetti toukokuun puolivälissä lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jonka nojalla reserviläisiä voitaisiin käyttää itärajan turvaamisessa kertausharjoitusten osana tilanteessa, jossa kyse ei ole varsinaisesta sotilaallisesta uhasta.

Antti Häkkänen perustelee Verkkouutisten haastattelussa muutosta sillä, miten nykyisessä lainsäädännössä ei ole varauduttu riittävästi sotilaallisen uhan alapuolella oleviin tilanteisiin, joissa Suomea yritetään painostaa tai häiritä.

– Sen takia kaivataan reserviläisten käyttömahdollisuutta tällaisiin valvontatehtäviin ja rajatilanteen hallintatehtäviin siirtolaisliikkeen asioissa. Puolustukselliset kysymykset ovat meillä hyvässä hoidossa, mutta tällaisiin tilanteisiin lakimuutos on paikallaan.

Ministerin mukaan lausuntokierroksen palautetta kuunnellaan herkästi.

Reserviläisten mahdolliset roolit on käyty tarkasti läpi sisäministeriön kanssa. Käytännössä kyse on kantahenkilökunnan työn tukemisesta.

– Esimerkiksi henkilöiden hallintaa ja siirtelyä paikasta toiseen, jos tulee tällainen aivan massamainen tulva. Ei siis pelkästään valvontatehtäviä vaan varautumista siihen, jos tulee todella hankala tilanne, Antti Häkkänen sanoo.

Onko tällaiseen edellinen todellinen riski – miltä uhka-arvio nyt näyttää?

– Tiedämme, että Venäjän puolella on edelleen väkeä ja Venäjä on varautunut siihen, että halutessaan se pystyy järjestämään sitä väkeä tänne, puolustusministeri vastaa.

– Pahempi skenaario on tietysti se, että Venäjällä on kyky haalia ja koota sitä porukkaa paitsi maansa sisältä mutta myös muista maista, ja sitä kautta järjestää meille ongelmia, jotka jatkuvat pitkäaikaisesti tai sitten tulevat yllättäen. Sen takia tämä akuutti tilanne, mitä nyt nähdään Venäjällä tapahtuvan, se ei ole koko uhka-arvio, hän jatkaa.

Häkkänen muistuttaa  isosta kuvasta. Se toisinaan hukkuu pistemäisessä keskittymisessä yksittäisiin tilanteisiin tai uhkiin.

– Toinen puoli tässä on se, että kaikki nämä hybridiuhat liittyvät Venäjän koko sotilaspoliittiseen turvallisuusajatteluun. Heidän toimintamallinsa on se, että he voivat hankalimmassa tapauksessa iskeä kaikkia näitä hybridikeinoja päällekkäin samaan aikaan kokonaisvaikutuksena.

– Sähköverkkoja ja muuta kriittistä infrastruktuuria, rajaturvallisuutta, sabotaasia ja horjutusta monella tavalla. Laaja-alaisen vaikuttamisen keinoista nämä raja-asiat ovat matalamman tason juttuja. Venäjällä on myös asevoimilla kykyä erilaiseen voimakkaaseenkin häiriöiden ja laaja-alaisen vaikuttamisen toimintoihin.

Tämä voisi olla muun muassa elektronisen sodankäynnin keinojen käyttöä Suomea vastaan.

Jotain esimakua on saatu jo GPS-häirinnän muodossa. Vaikka kyse onkin pitkälti Venäjän omien sotilaskohteiden ja toiminnan suojaamisesta Suomen lähellä, on lentoliikennettä rajojen toisella puolella häiritsevät vaikutukset laskettu varmasti mukaan länsimaihin kohdistuvaan vaikuttamisen kirjoon.

Länsi ei ymmärrä venäläistä ajattelua

Antti Häkkänen palaa venäläiseen ajatteluun. Monien asiantuntijoiden mukaan sitä ei ole ainakaan kaikissa länsimaissa sisäistetty vieläkään.

– Venäjällä ei ole sellaista ajattelutapaa, että jossakin menisi se selkeä sotilaallisen voimankäytön kynnys. Heillä on esimerkiksi voimakkaat merenalaiset toimintakyvyt, jotka ovat asevoimien hallinnassa, ja ne saattavat olla käytössä kriittistä infraa vastaan.

– Läntisen maailman ajatus, että on olemassa joku selkeä Naton 5. artiklan raja yleisesti olemassa, se ei ole venäläisessä ajattelussa ollenkaan näin.

Antti Häkkänen myöntää tämän olevan todellinen haaste läntisille hallinnoille.

– Venäjän toimintadoktriini olisi osattava nähdä niin, että kaikki tällaiset pienemmätkin horjutuspyrkimykset tai sitten niihin valmistautuminen, saattaa liittyä laajempiin tai vakavampiin tilanteisiin.

Tästä löytyy kylmäävä esimerkki lähihistoriasta. Venäjän hyökkäystä ensin Krimille ja sitten Itä-Ukrainaan vuonna 2014 edelsi pari vuotta monille yhteiskunnan sektoreille osunutta vaikuttamista ja horjutusta.

– Kyberiskuja, pankkisektoriin ja ydinvoimaloihin kohdistunutta hakkerointia, vakava informaatiovaikuttaminen kaksoiskansalaisiin, kiinteistöjen hyödyntämistä erilaisiin tarkoitusperiin, Hyvin laajaa toimintaa, jolla saadaan yhteisvaikutuksena iso shokkiaalto yhteiskuntaan ja syödään myös luottamusta viranomaistoimintaan.

Antti Häkkänen varoittaa Venäjän pyrkivän myös siihen, että pääosa tällaisista keinoista pidetään piilossa.

– Venäjä rakentaa siis piileviä kyvykkyyksiä. Sen takia me olemme nyt hallituksessa lähteneet korjaamaan näitä suomalaisen yhteiskunnan tiettyjä aukkokohtia.

Ajateltiin, että kaikki on avointa

Kyse on laajasta ajattelun muutoksesta. Antti Häkkäsen mukaan avoimissa länsimaisissa yhteiskunnissa on kylmän sodan jälkeen luotettu siihen, että globalisaatio tuo lähinnä etuja.

– Avoin kauppa, myös kiinteistökauppa, avoimet yritysomistukset – telakat voidaan vaikka myydä venäläisille –  autoritaarisen maan hallinnassa oleva yritys voi omistaa kriittistä infraa tai toimia digitaalisessa infrassa, Häkkänen listaa.

Ministeri päivittelee myös esimerkiksi karttatietojen avoimuutta.

– Kun liityttiin Euroopan unioniin, ajateltiin, että kaikki on ihanasti avointa. Suomessakin julkaistiin kaikki kriittisen infran sijainnit – esimerkiksi kaupunkien vesilaitokset ja kaikki kaasuputkien sijainnit.

– Nyt me tiedämme, että Venäjän ja muidenkin maiden tiedustelulla on Euroopassa ja myös Suomessa kasvavaa mielenkiintoa juurikin tällaisiin kriittisiin toimintoihin.

Tähän kaikkeen on Suomessa hänen mukaansa vihdoin herätty. Käynnissä on paljon lainsäädäntöhankkeita, joilla asioihin puututaan. Esimerkkeinä hän mainitsee juurikin rajan turvallisuuteen liittyvät lait ja käynnissä olevan venäläisten kaksoiskansalaisuutta koskevan selvityksen. Venäläisten kiinteistökauppoihin on lisäksi valmisteilla lisää kiristyksiä, ja kansainvälisiä yritysostoja halutaan päästä tarkastelemaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Myös huoltovarmuuteen liittyviä toimitusketjuja ryhdytään suojaamaan.

– Jos huomataan, että ketjussa onkin toimittajana sellainen maa, jossa toimivat yritykset saattavat olla niin sanotusti ”käskyläisiä”, Häkkänen avaa.

Tällainen tilanne voisi tulla eteen esimerkiksi puolustusteollisuudessa, jonka tuotteiden raaka-ainevirrat tulevat ympäri maailmaa.

Puolustusministeri muistuttaa tässäkin yhteydessä Ukrainan opeista.

– Venäjä on katsonut siellä, että kriittisen infran vaurioittaminen tai horjuttaminen on aivan keskeinen kysymys koko puolustuksen kannalta. Siksi olen nostanut esiin kokonaismaanpuolustuksen. Eli laajemmassa kokonaisturvallisuuden käsitteessä tämän valtiollisen vihollisen toimintavaikutuksen torjumisen.

”Kokonaismaanpuolustusta” ajettiin Häkkäsen mukaan Suomessa alas 2000-luvun alussa. Valtiollisen vihollisen muodostamien suurien uhkien ajateltiin tuolloin olevan ohi. Se oli virhe.

Käytännössä kokonaismaanpuolustuksessa on kyse huoltovarmuuteen ja kriisinkestoon liittyvien asioiden laajasta uudelleen tarkastelusta.

Antti Häkkänen myöntää, että näkee asiat puolustusministerinä ”inhorealistisin lasein”.

– Onko siellä sellaisia mahdollisuuksia, joihin Venäjä tai muu vihamielinen valtio voi rakentaa  piilevän vaikutuskyvyn, joka aktivoidaan vasta kun tulee tiukka paikka. Tehtävämme on katsoa Venäjän pelikirja läpi tiedustelun ja puolustushallinnon asiantuntijoiden kanssa.

Häkkäsen mukaan Suomi seuraa tarkasti yhdessä liittolaisten kanssa, mitä Venäjä tekee myös muissa maissa.

– Tutkimme, olemmeko me suojautuneet joka paikassa millilleen kunnolla ja onko meillä kyvykkyydet vastatoimiin. Me rakennamme tätä yhteiskuntaa sellaiseksi, että tätä ei enää saa horjumaan.

Synkkien viestien vastapainoksi Häkkänen muistuttaa Suomen varautumisen olevan jo nyt Euroopan priimaluokkaa.

– Meillä on kuitenkin puolet Naton Venäjän rajasta ja meidän on jo ihan Naton 3. artiklankin nojalla ensisijaisesti kyettävä itse puolustamaan siviiliyhteiskuntaamme horjutukselta. Siksi tässä on vielä paljon tehtävää.

Kaiken pohja on vahva talous

Antti Häkkänen on saanut tuoreen Nato-maan puolustusministerinä tavata runsaasti liittolaismaiden päättäjiä ja sotilasjohtoa. Suomea pidetään hänen mukaansa Yhdysvaltoja myöten suoranaisena mallimaana puolustusliitossa.

Miten suomalaiset nähdään Nato-kumppanien parissa?

– Meidän kädenpuristukseemme voi luottaa ja arvostamme laatua ja kustannustehokkuutta. Tukeudumme tekoihin emmekä puheisiin. Tämä pätee puolustukseenkin. Suomalaiset tarttuvat itse toimeen ja kantavat itse vastuuta, Häkkänen summaa Suomi-kuvan.

Suomalainen puolustusmalli ja ajatus kokonaisturvallisuudesta herättää hänen mukaansa hyvin suurta mielenkiintoa liittolaisissa.

Suitsutukseen ei kuitenkaan tule ministerin mielestä tuudittautua. Naapurissa on suurvalta, joka on osoittanut olevansa aggressiivinen.

Häkkäsen mukaan tämä merkitsee, että omaa puolustusta, Naton roolia pohjoisessa ja USA:n läsnäoloa sekä yhteiskunnan kriisinkestokykyä on saatava vielä entistäkin vahvemmaksi. Samaan aikaan pitäisi muistaa, että kaiken pohjana on vahva kansantalous.

– Se malli, jota esimerkiksi Sanna Marinin (sd.) hallitus toteutti viime vaalikaudella, jossa puolustuksen menoja kyllä lisättiin, mutta maa oli samalla aivan holtittomassa velkakierteessä, ei ole turvallisuuden kannalta kestävää politiikkaa.

Tämä kuvastuu ministerin mukaan suurvaltakilpailussa.

Yhdysvallat ja Kiina pystyvät tekemään merkittäviä pitkän aikavälin satsauksia puolustuskykyihin. Moni Euroopan talous taas näivettyy. Suomessakin ollaan vakavassa velkakierteessä ja painitaan vanhenevan väestön kanssa. Samalla puolustuksen ja muun turvallisuuden menopaineet ovat Häkkäsen mukaan vain kasvamassa, kun autoritaaristen valtioiden nousu haastaa aidosti kaikkien läntisten demokratioiden turvallisuutta. Yhdysvalloissa aletaan lisäksi olla yhä vahvemmin sitä mieltä, että Euroopan on kannettava entistä suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Venäjän on taas hänestä turha odottaa menevän parempaan ja vähemmän uhkaavaan suuntaan.

Kyse on asetelmasta, joka voi jatkua tulevien vuosikymmenien ajan.

– Nykyiset menot eivät tule riittämään. Tämä tulee tarkoittamaan joko massiivisia veronkiristyksiä, muista palveluista rahojen ohjaamista tai kolmantena talouskasvun merkittävää vahvistamista jollakin tavalla, Häkkänen sanoo.

– On aivan selvää, että talouskasvun – työllisyyden, yrittäjyyden ja innovaatioiden – vahvistaminen on pakko saada aikaan. Se on pitkässä juoksussa koko puolustuksen perusta.

Euroopassa nähdään Antti Häkkäsen mukaan jo nyt, etteivät monet Nato-maat kykene Naton kahden prosentin puolustusbudjettitavoitteeseen tai Ukrainan tukemiseen, koska niiden taloudet ovat kuralla. Hän jatkaa, ettei näitä ongelmia ratkota EU:n yhteisveloilla.

–  Ne auttavat hetkellisesti, mutta tässä pitkässä kilpailussa Euroopan, USA:n ja Aasian välillä niistä ei ole hyötyä.

Käytännössä puhutaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välisestä suurvaltamittelöstä. Tässä Antti Häkkänen pitää ratkaisevana tekijänä Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskehitystä.

– USA:ssa pelataan samaan aikaan akuuttia lyhyttä peliä Ukrainan tukemisessa ja Naton rakentamisessa sekä myös kymmenien vuosien pitkää peliä. Tätä peliä meillä Euroopassa ei ole hoksattu.

– Oikeastaan eurovaalien tärkeimmän kysymyksen pitäisi olla, miten Eurooppa näkee USA:n ja Kiinan kilvan lisäksi Euroopan mantereen talouden ja puolustuksen kehityksen pitkällä aikavälillä. Nämä liittyvät olennaisesti toisiinsa.

Yhdysvaltain sotilasjohtoa hiljattain tavanneen Häkkäsen mukaan siellä tehdään vuosikymmenten suunnitelmia. Kiinan perspektiivi voi olla vieläkin pidempi. Euroopassa tämä on taas aivan ”millimetripeliä”.

– Jos teemme nyt vääriä liikkeitä, voimme olla vuosikymmenen lopussa vielä pahemmin näivettyvä alue, jolla on entistä vähemmän rahaa omaan puolustukseen.

Sama koskee Antti Häkkäsen mielestä myös Suomea.

– Jos emme tekisi määrätietoisia talouden korjausliikkeitä ja talouskasvua vauhdittavia liikkeitä, olisimme viiden vuoden päästä pisteessä, jossa katsottaisiin, kykenemmekö me täyttämään Naton kahden prosentin tavoitteet tai edes itsenäisen puolustuskyvyn ylläpidon.

Häkkänen korostaa lopuksi, että suomalaiset voivat haasteista huolimatta olla rauhallisin mielin.

– Luotan Suomen tulevaisuuteen. Laitamme talouden kuntoon ja rakennamme kotimaamme turvallisuusaseman historiallisen vahvaksi yhdessä liittolaisten kanssa. Tekojen kautta Suomi pärjää muuttuvassa maailmassa.

SDP:n Mika Kari: DCA-sopimus ei uhkaa suvereniteettiamme

Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.

Puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.) pitää sopimusta merkittävänä lisänä Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle.

– DCA-sopimuksella luodaan raamit sille, miten liittolaismaat Suomi ja Yhdysvallat tekevät kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Siksi se tuleekin nähdä Nato-jäsenyyttämme täydentävänä rakenteena.  Sopimus on luotu vahvistamaan liittokunnan puolustusta ja turvaamaan Suomen puolustuskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa. Se on erityisen tärkeä nyt, kun Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä muuttunut. Sopimus luo puitteet sille, että puolustusta voidaan liittokunnan alueella tarvittaessa viedä täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, kun yksityiskohdista on sovittu etukäteen, Kari kertoo tiedotteessa.

Sopimuksessa on sovittu yksityiskohdista liittyen esimerkiksi joukkojen maahantuloon, puolustusmateriaalin varastointiin sekä harjoitusalueiden määrittelyyn ja käyttöön. Kari painottaa, että sopimuksessa kunnioitetaan Suomen suvereniteettia.

– Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi vieraan valtion joukot saisivat automaattisesti täyden vapauden toimia Suomen alueella. Keskiössä onkin kaikessa toiminnassa velvollisuus kunnioittaa kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita sekä kuulla ja ottaa huomioon molempien osapuolten näkemykset. Suomen puolustus perustuu myös jatkossa yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. DCA-sopimus ei muuta puolustusratkaisumme rakenteita, vaan luo puitteet maidemme väliselle yhteistyölle, Kari linjaa.

Yhdysvalloilla on useita vastaavia sopimuksia sekä eri Nato-maiden että liittokunnan ulkopuolisten maiden kanssa. Sopimusten sisällöt vaihtelevat jonkin verran.

– Tämän sopimuksen myötä kahdenvälinen puolustusyhteistyömme Naton suurimman ja suorituskykyisimmän valtion kanssa saa sopimusperusteisen muodon ja rakenteen. Sen myötä yhteistyö Suomen maaperällä on aiempaa selkeämpää, ja asiasta on valtiotasolla sovittu. Meiltä on tällainen sopimusrakenne aiemmin puuttunut, joten sopimus on sikäli historiallinen, Kari päättää.

LUE MYÖS:
Jarno Limnéll: DCA-sopimus on henkivakuutuksemme kolmas lenkki

Maanpuolustuksen tiloihin tehdään ennätykselliset investoinnit

Puolustuskiinteistöjen tiedotteen mukaan vielä joitain vuosia sitten tavallinen vuosittainen investointimäärä oli 60–80 miljoonaa euroa.

Rakentamistahdin arvioidaan yhä kiihtyvän seuraavina vuosina Euroopan turvallisuustilanteen muuttumisen vuoksi sekä Suomen sotilaallisen liittoutumisen myötä.

Puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen merkittävämpiä rakennushankkeiden kokonaisuuksia ovat Ilmavoimien F-35-hävittäjien ja Merivoimien uuden Pohjanmaa-luokan tukeutumisinfrastruktuuri, Puolustusvoimien suojatilojen parantaminen, varastointikapasiteetin kasvattaminen sekä kasarmien uudistaminen ympäri Suomen.

– Nykyisen turvallisuustilanteen vuoksi olemme nopeuttaneet hankkeita, jotka lisäävät Puolustusvoimien suorituskykyä. Tulevina vuosina myös Naton ja Yhdysvaltojen odotetaan investoivan Suomeen, Puolustuskiinteistöjen toimitusjohtaja Matias Warsta kertoo.

Naton ja Yhdysvaltojen investoinnit kiinteistöihin täsmentyvät yhteisen puolustussuunnittelun edetessä. Suomen on myös mahdollista saada Naton kautta rahoitusta liittoumaa hyödyttäviin investointeihin.

– Tuoreesta liittoutumisesta ja Suomen geopoliittisesta sijainnista johtuen Suomeen tullaan investoimaan merkittävästi, Warsta ennakoi.

Hankkeilla myös rakennusalaa työllistävä vaikutus

Puolustuskiinteistöt ei itse rakenna vaan toimii hankkeissa rakennuttajana. Rakennushankkeet hyödyntävät siten alan yrityksiä ja niillä vahvistetaan alan työllisyyttä. Investoiminen rakennusalan nykyisessä suhdanteessa on myös taloudellisesti järkevää.

Puolustuskiinteistöissä on havaittu, että rakennusalan toimijoiden intressi osallistua vaativien turvahankkeiden kilpailutuksiin on kasvanut. Kun kilpailutuksissa saadaan useita tarjouksia, myös hintataso laskee.

– Rakennushankkeissa pidetään tiukkaa kulukuria muutoinkin. Esimerkiksi tilatehokkuuden maksimointi on järkevää, jotta pitkässäkin juoksussa kuluja syntyy mahdollisimman vähän, Warsta sanoo.

Puolustuskiinteistöt on valtion liikelaitos, ja se on perustettu vuoden 2021 alussa vastaamaan puolustushallinnon kiinteistöistä ja niihin liittyvistä palveluista. Puolustuskiinteistöt kuuluu Senaatti-konserniin.

Harjoitukset paljastavat, miten Nato meitä puolustaisi – USA:n evp-everstiltä pysäyttävä viesti suomalaisille

Nato on lähettänyt kevään harjoituksillaan voimakkaan signaalin Moskovaan – kaikenlaiseen aggressioon vastataan nopeasti ja päättäväisesti.

Puolustusliitto on testannut operatiivista suunnitteluaan keväällä järjestämällä harjoituksia kaikkialla Euroopassa. Samalla harjoitellaan vahvistusten nopeaa lähettämistä USA:sta.

– Tehokkaan puolustuksen rakentaminen sodan varalta vaatii harjoittelua. Siksi liittokunnalla on niin tärkeä rooli, sanoo arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian Verkkouutisille.

Venäjän laaja-alainen Hyökkäys Ukrainaan romutti eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän. Sen seurauksena Naton huippukokouksessa Vilnassa hyväksyttiin viime kesänä operatiiviset suunnitelmat kolmelle alueelle – pohjoiseen (Euroopan arktinen alue ja Pohjois-Atlantti), keskustaan (Itämeren alue ja Keski-Eurooppa) ja etelään (Välimeren ja Mustanmeren alue).

Kyse on operatiivisesta suunnittelusta, joka liittyy joukkojen ja suorituskykyjen käyttöön operaatioissa, jos Venäjä tekee hyökkäyksen Naton alueelle. Suunnitelmien arvioidaan valmistuvan lähitulevaisuudessa.

Puolustusliitto on myös lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta.

USA:n maavoimat Suomessa

Suomi harjoitteli keväällä Nordic Response 24 -harjoituksessa yhdessä liittolaisten kanssa ensimmäistä kertaa Naton pohjoisten alueiden puolustamista viidennen artiklan mukaisessa tilanteessa. Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosiin ulottuneessa harjoituksessa Pohjoismaat muodostivat yhdessä Atlantin yli siirrettyjen liittolaisten vahvennusten kanssa vahvan sotilaallisen voiman.

Nordic Response 24 on osa Naton Steadfast Defender 24 -harjoitussarjaa. Steadfast Defender 24 on Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin. Siihen osallistuu 90 000 sotilasta kaikista Nato-maista, 1 100 taisteluajoneuvoa, yli 50 sota-alusta ja 80 hävittäjälentokonetta.

USA:n maavoimat osallistuu toukokuussa Suomen maavoimien Northern Forest 24 -harjoitukseen Rovajärvellä. USA harjoittelee joukkojen nopeaa siirtämistä ja keskittämistä Yhdysvalloista Eurooppaan. Harjoittelu sisältää USA:n joukkojen ja kaluston logistisen siirron Norjan ja Ruotsin kautta Suomeen ja niiden poistumisen takaisin kotimaahansa huhti-kesäkuun aikana.

Amerikkalaiset joukot osallistuvat Northern Forest 24 -harjoitukseen osana Immediate Response 24 -harjoitusta, joka on osa USA:n maavoimien DEFENDER- ja Naton Steadfast Defender -kokonaisuutta.

USA:n merijalkaväen eversti (evp.) Mark Cancian on perehtynyt Suomen ja Ruotsin puolustukseen ja maiden Nato-jäsenyyksiin. Amerikkalaisasiantuntija laati jo syksyllä 2021 Naton laajenemisen vaikutuksia ja kustannuksia arvioivan raportin. Tuolloin Suomi ei ollut vielä puolustusliiton jäsen. Raportissa kuitenkin todettiin Suomen olevan demokraattisena, yhtenäisenä ja sotilaallisesti kyvykkäänä maana oivallinen jäsen Natoon.

Harjoituksilla kolme tarkoitusta

Kevään lukuisilla harjoituksilla on asiantuntijan mukaan kolme tarkoitusta:

– Yhtenä päämääränä on harjoituttaa niihin osallistuvia joukkoja varuskunta-alueidensa ulkopuolella. Toisena tarkoituksena on saada eri maat toimimaan yhdessä, koska se on vaikeaa ja vaatii yhteistä toimintamallia ja viestintää sekä jatkuvaa harjoittelua. Kolmantena päämääränä on lähettää signaali mahdollisille vastustajille – tässä tapauksessa Venäjälle – siitä, mihin Nato kykenee, Mark Cancian sanoo.

– Monissa harjoitusten nimissä on sana Response (vastatoimi). Viesti Venäjälle on se, että jos te teette jotain, me voimme vastata siihen nopeasti.

Useat eurooppalaiset poliitikot ja sotilaat ovat todenneet kevään aikana Euroopalla olevan kolmesta viiteen vuoteen aikaa valmistautua siihen, että Venäjä laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle.

Mark Cancian arvioi Naton alkavan seuraavaksi parantaa valmiuttaan lähettää nopeasti vahvistuksia Eurooppaan. Se tarkoittaa infrastruktuurin parantamista – tarpeen vaatiessa esimerkiksi siltojen vahvistamista ja lentokenttien laajentamista suuria rahtikoneita varten.

Cancian kertoi Verkkouutisille helmikuussa, että Nato ja USA voivat tällä tavalla täydentää ja vahvistaa puolustusta.

– USA on toteuttanut tällaisia toimia paljon Itä-Euroopassa. Olemme rakentaneet puolalaisten kanssa sotilasinfrastruktuuria, kuten lentotukikohtia ja satamia, jotta sinne voidaan lähettää nopeasti joukkoja, varusteita ja kalustoa.

Tällä tavalla voidaan myös varastoida puolustusmateriaalia etukäteen. Näin on toimittu myös Etelä-Korean kanssa.

– Oletan, että tästä tullaan keskustelemaan myös Suomen ja Ruotsin kohdalla, Cancian sanoo.

Puolustusyhteistyö USA:n kanssa

Suomen ja USA:n puolustusyhteistyötä on rakennettu jo 30 vuotta. USA:n Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey kuvasi Verkkouutisten haastattelussa Suomen Nato-jäsenyyttä tämän suhteen kulminaatioksi. Entisestään syventyvää suhdetta rakennetaan Suomen ehdoilla ja sen omien päätösten perusteella.

Suomi ja USA allekirjoittivat joulukuussa DCA-puolustusyhteistyösopimuksen. Kyse on amerikkalaisten joukkojen toimintaa sujuvoittavasta asiakirjasta. Sopimuksessa käsitellään muun muassa joukkojen mahdolliseen maahantuloon ja puolustusmateriaalin ennakkovarastointiin liittyviä asioita ja avataan 15 sotilasaluetta USA:n joukkojen mahdolliseen käyttöön. Sopimus on tulossa vielä eduskunnan hyväksyttäväksi.

Tämän lisäksi puolustusvoimat allekirjoitti toukokuun alussa yhteisymmärryspöytäkirjan Virginian kansalliskaartin kanssa. Tämän sanotaan olevan jatkumoa DCA-sopimukselle.

USA:n puolustustarvikkeiden varastointi Suomeen ja myös Ruotsiin on hyvinkin todennäköistä tulevaisuudessa. Helsingin Sanomat kertoi huhtikuussa, että USA:n maavoivat pohtii suuren ase- ja materiaalivaraston perustamista Pohjolaan.

Kyse on ennakkovarastoinnista. USA:n maavoimilla on ympäri maailmaa niin sanottuja APS-alueita (Army Prepositioned Stock). Niihin on varastoitu aseita, ammuksia, ajoneuvoja, polttoainetta ja muita sotatarviketta.

Mark Cancianin mukaan APS-varastot ja -logistiikkakeskukset voivat olla erikokoisia. Suurimmillaan varastoihin mahtuu kokonaisen prikaatin kalusto.

Hän ei kuitenkaan usko, että Suomeen sijoitettaisiin varsinaista raskasta kalustoa.

– Esimerkiksi Suomeen tai Ruotsiin mahdollisesti sijoitettavaan APS-varastoon saatettaisiin varastoida kylmien olosuhteiden vaatteita, varusteita, kevyempää kalustoa ja ampumatarvikkeita – erityisesti tykistöammuksia.

– Todennäköisesti kyse ei olisi kokonaista prikaatia varten varatusta materiaalista, koska se on erittäin kallista ja Suomen maantieteellinen sijainti on suhteellisen syrjäinen verrattuna Keski- ja Itä-Euroopan maihin. En usko, että suomalaisetkaan olisivat valmiita siihen. Mutta kyse voisi olla rajoitetummasta määrästä materiaalia, kuten vaatteista ja ajoneuvoista.

Cancian pitää tärkeänä, että ampumatarvikkeet olisivat sellaisia, joita sekä USA:n että Suomen joukot voisivat käyttää.

– Varastojen yksi tarkoitus olisi se, että konflikti- tai sotatilanteessa USA käyttäisi tätä kalustoa ja materiaalia. Niiden toinen tarkoitus olisi toimia hätävarastona Suomen puolustusvoimille. Amerikkalaisjoukkojen saapuminen alueelle voi kestää hieman, joten USA voisi antaa suomalaisille avaimet varastoihin ja sallia heidän käyttää tarvitsemaansa materiaalia sotatilanteessa.

Suunnitelmat valmistelussa

Naton ja USA:n laajoista harjoituksista voidaan päätellä, millaisia puolustusliiton salassa pidettävät operatiiviset aluesuunnitelmat suurin piirtein ovat.

Mark Cancian kuitenkin korostaa, että ne eivät ole vielä valmiita.

– Kyseessä on pitkä prosessi, ja liittolaisten pitää hyväksyä ne. Luulen, että virallisesti ja lopullisesti hyväksytyt suunnitelmat valmistuvat muutaman seuraavan vuoden aikana.

– Mutta näistä operatiivisista suunnitelmista on olemassa eri vaiheissa olevia luonnoksia. Viimeisenä vaiheena on niin sanottu valmis sotasuunnitelma tiettyine joukko-osastoineen. Sen alapuolella on kuitenkin käsitteellisempiä suunnitelmia.

Hänen mukaansa vielä ei ehkä ole rakennettu tarkkoja suunnitelmia tiettyjen joukkojen siirtymisestä, mutta tiedossa on, miten paljon joukkoja liikkuisi ja minne.

Verkkouutisten tietojen mukaan Yhdysvalloissa valmistellaan parhaillaan konkreettisia suunnittelmia siitä, miten Nato-Suomea puolustettaisiin. Prosessia kuvataan suureksi. Myös muiden Nato-liittolaisten kanssa on käyty keskusteluja puolustussuunnitelmista.

Natolla ei ole olemassa omaa armeijaa, vaan puolustusliiton käytössä olevat joukot ja suorituskyvyt muodostetaan kaikkien jäsenmaiden voimavaroista.

Viron puolustusministeri Hanno Pevkur totesi helmikuussa, että Naton operatiiviset aluesuunnitelmat ovat jo valmiita toteutukseen.

Cancian arvioi Pevkurin tarkoittaneen tiettyä suunnitelmaluonnosta, joka voidaan tarvittaessa toteuttaa.

Tuoreet harjoitukset kuitenkin paljastavat, miltä Naton lähitulevaisuudessa valmistuvat lopulliset suunnitelmat näyttävät.

– Näin me teimme myös kylmän sodan aikana. Silloin Nato järjesti vuosittain Reforger-harjoituksen, jonka tarkoituksena oli varmistaa, että Nato pystyi lähettämään pääosin amerikkalaisia joukkoja nopeasti Länsi-Saksaan, jos puolustusliitto olisi ajautunut konfliktiin Varsovan liiton kanssa, Cancian sanoo.

– Sitten amerikkalaiset joukot ja maassa olevat muut joukot siirtyivät harjoituksen mukaisiin taisteluasemiinsa. Ja se myös oli Naton operatiivinen suunnitelma. Ei sen ymmärtämiseksi tarvinnut lukea salaisia suunnitelmia.

Hänen mielestään tilanne kehittyy nyt samalla tavalla.

Nato vahvistaa pelotettaan

Nato vahvistaa parhaillaan pelote- ja puolustusvalmiuttaan. Samalla se on siirtymässä sotilasstrategiassaan puhtaasti vahvistuksiin perustuvan pelotteen mallista (deterrence by reinforcement) kiistämiseen perustuvan pelotteen malliin (deterrence by denial).

Vuonna 2022 pidetyssä Madridin huippukokouksessa Nato otti ensimmäiset askeleet kohti kiistämiseen perustuvan pelotteen mallia – lähestymistapa, jossa liittokunnalla olisi kyky kiistää liittolaisten alueet Venäjän hyökkäykseltä ja puolustaa ”liittokunnan alueen jokaista tuumaa”.

Taustalla on vaikuttanut Venäjän raaka toiminta Ukrainan miehitetyillä alueilla.

Nato on vastannut Venäjän uhkaan liittokunnan itäisissä osissa muodostamalla kahdeksan monikansallista taisteluosastoa eli eteentyönnettyjä joukkoja. Tällaisia taisteluosastoja on Bulgariassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Unkarissa ja Baltian maissa.

Liittolaiset sopivat laajentavansa taisteluosastoja tarpeen vaatiessa prikaatin kokoisiksi yksiköiksi, joita nopeasti saatavilla olevat vahvistukset tukevat. Asiasta päätettiin uudelleen Vilnan huippukokouksessa heinäkuussa 2023.

– Nämä taisteluosastot ja nopeasti lähetettävät vahvistukset maalaavat kuvan siitä, miltä lopulliset suunnitelmat pääosin näyttävät, Mark Cancian kertoo.

– Operatiivisten suunnitelmien soveltaminen Suomeen ja Ruotsiin on vielä kesken, koska maat ovat tuoreita Nato-jäseniä.

”Nyt ei pidä ottaa rennosti”

Amerikkalaisasiantuntija korostaa, että valmistelussa olevat Naton operatiiviset suunnitelmat keskittyvät vahvistuksiin. Vaikka niitä lähetetään tarpeen vaatiessa nopeasti, ne eivät saavu paikalle heti tosipaikassa.

– Sotatilanteessa te olisitte Suomessa omillanne vähän aikaa. Pohjolaan saataisiin todennäköisesti ilma- ja merivoimaa. Mutta muuten olisitte omillanne, kunnes Naton varsinaiset vahvistukset saapuisivat paikalle, ja se voisi kestää viikkoja.

– Eli tämä ei tarkoita sitä, että voitte nyt ottaa rennosti, koska Nato pelastaisi teidät. Teidän pitäisi tosipaikassa pitää asemanne.

Cancianilla on myös toinen viesti suomalaisille. Ukrainan sodasta on otettava opiksi.

– Kun katsotaan Ukrainan taistelukenttää, niin huomaamme, että on paljon helpompi puolustaa maastoa kuin vallata se takaisin.

– Joku voisi sanoa, että nyt ei tarvita vahvoja asevoimia, koska Nato tulee ja pelastaa meidät konfliktissa. Vastaus on periaatteessa kyllä, mutta te menettäisitte Helsingin. Ja sen jälkeen Naton pitäisi vallata pääkaupunki takaisin, mitä se ei välttämättä edes tekisi. Ja vaikka näin toimittaisiin, Helsinki saattaisi näyttää Mariupolilta, hän sanoo viitaten Venäjän hyökkäyssodassa raunioittamaan ukrainalaiseen kaupunkiin.

Siksi puolustaminen etukenossa, asemien pitäminen niin pitkään kuin mahdollista ja vahvistusten odottaminen on paljon parempi vaihtoehto kuin perääntyminen ja vastahyökkäysten tekeminen.

Suomella on asevelvollisuuden tuottamat suorituskykyiset joukot ja laaja reservi, joiden avulla on luotu uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys mahdollista voimankäyttöä vastaan.

Cancian arvioi talvi- ja jatkosodan jättäneen myös muistijäljen Kremlin kabinetteihin. Tämä on etu Suomelle.

– Luulen, että venäläiset pelkäävät teitä suomalaisia. He menettivät paljon sotilaita, Cancian toteaa viitaten Neuvostoliiton kokemiin koviin tappioihin kahdessa sodassa.

Jukka Kopra: Suomen reservijärjestelmästä halutaan ottaa oppia

Tänään sunnuntaina vietetään kaatuneitten muistopäivää. Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra kiittää sodassa kaatuneita Suomen vapaudesta.

– Moni antoi sodissamme kalleimman mahdollisen uhrin, henkensä, jotta me jälkipolvet voimme elää vapaassa maassa. Kiitos, Kopra kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.

Kopra kertoo olleensa juhlapuhujana Taipalsaaren Reserviupseerikerhon 50-vuotisjuhlassa. Suomen reserviläistoiminta on Kopran mukaan entistäkin tärkeämpää tänä päivänä.

– Järjestelmäämme arvostetaan liittolaismaissa ja siitä halutaan ottaa oppia, Kopra toteaa.

Kopra korostaa reserviupseeritoimintaa olennaisena osana Suomen turvallisuutta ja maanpuolustusta.

– Reserviupseerit ovat ne, jotka sitoutuvat kansallisen turvallisuuden takaamiseen myös kriisitilanteissa, tuoden mukanaan arvokasta osaamista ja johtajuutta, Kopra kirjoittaa.

Puolustusvoimilla 115 kansainvälistä harjoitusta ensi vuonna

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) hyväksymä vuoden 2025 kansainvälisen harjoitustoiminnan suunnitelma sisältää 115 harjoitusta tai harjoituskehystä Suomessa ja ulkomailla. Harjoitustoiminnan kustannukset ovat noin 10,75 miljoonaa euroa.

– Harjoituksilla vahvistamme Suomen ja liittokunnan puolustusta sekä lisäämme liittolaisten tuntemusta pohjoisen toimintaympäristöstä, ministeri toteaa.

Häkkäsen mukaan Suomen Nato-jäsenyys, syvenevä puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen, Ruotsin, Norjan, Ison-Britannian ja muiden tärkeiden liittolaisten kanssa sekä turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset vaikuttavat Puolustusvoimien kansainväliseen harjoitustoimintaan.

– Liittolaiset harjoittelevat Suomessa Puolustusvoimien kanssa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin, Häkkänen sanoo.

Puolustusvoimat tiedottaa tarkemmin harjoitustapahtumista lähempänä niiden ajankohtia.

Kai Mykkänen Ylelle: TNT-tehtaan luvitus voisi päästä erityiskäsittelyyn

Suomeen suunnitellun TNT-räjähdetehtaan ympäristöluvitus voitaisiin mahdollisesti hoitaa ohituskaistan kautta, arvioi ympäristöministeri Kai Mykkänen Ylelle.

Mykkäsen mukaan valtioneuvoston olisi syytä vauhdittaa puolustuskyvyn kannalta erittäin tärkeän hankkeen lupaprosessia.

– Valtioneuvosto voisi tunnistaa, että joku hanke on Suomen edun kannalta erittäin tärkeä ja strateginen. On mahdollista, että kyseinen räjähdetehdashanke voisi päästä lupaviranomaisten erityiskäsittelyyn, Mykkänen kertoo.

Aiemmin valtioneuvosto ei ole vauhdittanut yksittäisten hankkeiden luvituksia. Petteri Orpon hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että hallitus arvioi tarvetta säätää valtioneuvostolle mahdollisuuden siirtää yksittäistapauksia nopeutettuun viranomaismenettelyyn.

Ruotsissa hallitus voi jo nyt jopa ratkaista yksittäisten hankkien lupien tiettyjä osia. Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista yksittäisen hankkeen lupakäsittelyn nopeuttamista.

– Lainsäädäntö lähtee perustuslain nojalla siitä, että kaikkia hankkeita on lähtökohtaisesti käsiteltävä yhdenvertaisesti, tiivistää ympäristöministeriön lainsäädäntöjohtaja Johanna Korpi.

Jos lakia päätettäisiin muuttaa, kestäisi selvitystyössä Korven arvion mukaan joitakin kuukausia.

Britannian taistelukopterit harjoittelivat Suomessa

Maavoimat ovat harjoitelleet Suomessa yhdessä Britannian joukkojen kanssa. Maavoimat kertoo asiasta Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä.

Harjoituksissa on ollut mukana myös Britannian taisteluhelikopteriosasto. Maavoimien mukaan osastolla on ollut Arrow 24 -harjoituksessa merkittävä rooli.

– Taisteluhelikopterit tukevat mekanisoitua taistelua lähitulituella ja niin kutsutuilla etsi ja tuhoa -tehtävillä. Yhteistyöllä maassa toimivien JTAC-ilmatulenjohtajien kanssa osasto pystyy toteuttamaan tulitehtäviä tärkeihin maaleihin.

Maavoimien mukaan harjoituksessa osasto vaihtaa puolia päivittäin, jotta molemmat puolet oppivat toimimaan ilmatuen kanssa.

– Vastapuolelle taisteluhelikopterien osallistuminen mahdollistaa ilmauhan alla suoritettavien toimenpiteiden harjoittelemisen ja kertaamisen.

– Yhdessä harjoittelemalla teemme myös vahvuuksistamme yhteisiä, Maavoimat kirjoittaa.

Maavoimat on julkaissut myös kuvia harjoituksista. Kuvat ovat nähtävissä jutun lopussa.

USU: Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötä

Pohjoismaiden puolustusministerit allekirjoittavat tiistaina iltapäivällä Färsaarilla vuosikymmenen loppuun asti ulottuvan asiakirjan puolustusyhteistyön syventämisestä.

Ministerit kertovat asiasta yhteiskirjoituksessaan, joka Suomessa julkaistaan Uutissuomalaisen kautta 16:n Mediatalo Keskisuomalaisen lehden mielipidesivuilla tiistaina.

Puolustusyhteistyön tiivistäminen parantaa muun muassa sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Visioksi kutsuttu asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova valtiosopimus.

– Se on pohjoismaisen puolustusyhteistyön asiakirja. Visiossa hyvin samanmieliset Pohjoismaat päättävät voimakkaasti syventää puolustuspoliittista yhteistyötään, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo Uutissuomalaiselle.

Vision myötä Pohjoismaiden asevoimissa alkaa konkreettinen suunnittelu, joka koskee muun muassa logistiikkareittejä ja puolustustuotteiden yhteistyötä.

– Asiakirja on painava ja merkittävä. Se on odottanut Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Pohjoismaiden tiivistyvällä yhteistyöllä saadaan merkittävä lisä sotilasliiton puolustuskykyyn Pohjois-Euroopassa, Häkkänen sanoo.

Yhteistyöllä pyritään parantamaan esimerkiksi yhteisen tilannekuvan saantia tiedustelun keinoin, operaatioiden johtamisharjoittelua ja suunnittelua sekä toisen maan joukkojen vastaanottamiskykyä.

Pohjoismaat aikovat panostaa erityisesti logistiseen huoltovarmuuteen.

– Eli siihen, miten Pohjolassa saadaan joukkoja ja kalustoa nopeasti kuljetettua. Tässä on tiivis yhteistyö liikenneministerien kanssa, Häkkänen kertoo.

Tarkoittaako se esimerkiksi tehokkaampaa pääsyä Suomesta Narvikin satamaan Norjaan?

– Tässä vaiheessa en voi ottaa asiaan kantaa. Yhteyksistä käydään tiivistä vuoropuhelua Pohjoismaiden ministerien kesken. Suunnittelu on käynnissä, ja rahoitus on keskeisessä roolissa.

Myös puolustusmateriaalien yhteishankintoja lisätään.

– Jotta meillä olisi mahdollisimman paljon myös yhteiskäyttöistä materiaalia, joka olisi tarvittaessa armeijoiden kesken vaihdettavissa, Häkkänen sanoo.

Ministeri kertoo esimerkkinä haasteesta sen, että Euroopassa on kymmenen eri kaliiberia raskaalle tykistölle.

– Pyrimme Pohjoismaissa juoksemaan tätä nopeammin kasaan kuin monella muulla alueella. Tämä on esimerkillistä myös Naton sisällä.

Häkkänen tähdentää, että Natoon ei olla perustamassa pohjoismaista blokkia. Todennäköistä sen sijaan on, että Pohjolan maat sijoittuvat sotilasliitossa Yhdysvalloissa sijaitsevan Norfolkin esikuntaan.

– Sen takia on kriittisen tärkeää, että pohjoismainen yhteistyö pelaa.

Pekka Toveri: Surullista, Ruotsi luottaa taas Suomen hoitavan puolustuksensa

Kokoomuksen kansanedustaja, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri ihmettelee X-viestissään, miksi Ruotsi ei onnistu oman puolustuksensa vahvistamisessa.

Toveri viittaa viestissään Aftonbladetissa julkaistuun entisen europarlamentaarikon Gunnar Hökmarkin ja tutkija Patrik Oksasen kolumniin, jonka mukaan ruotsalaiset poliitikot ovat epäonnistuneet tavoitteessaan lujittaa maan puolustuskykyä.

Aftonbladetin mukaan Ruotsin uusi puolustusrahoitussuunnitelma nostaa puolustusbudjetin 2,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, mutta ei tarjoa nopeita ratkaisuja.

Kirjoittajien mukaan erityisen ongelmallista on, että vastuu puolustuspäätöksistä jakautuu epäselvästi valtiopäivien ja hallituksen välillä. Poliitikot ovat myös pitkään toimineet naiivisti ulkopolitiikan suhteen, ja monet ovat halunneet priorisoida muita osa-alueita kuin puolustusta.

Tuloksena Ruotsin puolustus käy veronmaksajille kalliiksi, mutta on suorituskyvyllisesti heikko.

Toverin mukaan tilanne on surullinen.

Kansanedustaja muistuttaa, että tilanne on nurinkurinen maiden välisten taloudellisten erojen vuoksi. Ruotsin bruttokansantuote asukasta kohden on noin 10 prosenttia Suomea korkeampi, jonka lisäksi Ruotsin julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vain 31 prosenttia – Suomessa luku on noin 76 prosenttia.

– Ruotsi luottaa taas Suomen hoitavan puolustuksensa, vaikka maan taloudellinen tilanne on paljon Suomea parempi, Toveri harmittelee.

Venäjän kerrotaan tuovan Iskander-ohjuksia Suomen rajalle

Venäläislehti Izvestija kertoo, että Karjalaan on muodostettu uusi itsenäinen ballistisilla Iskander-M-ohjusjärjestelmillä varustettu prikaati.

– Ohjusprikaatin luominen on aiheellinen ratkaisu. Tämä on riittävä vastaus Suomen Nato-jäsenyyteen, Venäjän Itämeren laivaston entinen komentaja, amiraali Vladimir Valujev kommentoi jutussa.

Valujevin mukaan ohjuksilla iskettäisiin tosipaikassa Naton joukkoja vastaan. Nyt hän kuvailee niiden ”vahvistavan sivustaa”.

Toinen sotilasasiantuntija Dmitri Boltenkov uhoaa Iskander-ohjusten toimineen erittäin hyvin ”erikoissotilasoperaatiossa”. Näin virallinen Venäjä nimittää hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Boltenkov toistaa artikkelissa Kremlin totuttua sotapropagandaa Suomesta.

– Sota heidän kanssaan loppui 80 vuotta sitten ja he elivät rauhassa ja ystävällismielisesti. Emme miehittäneet heitä, emme pahemmin piinanneet heitä.

Tämän jälkeen suomalaiset päättivät hänen mukaansa ”yllättäen” rikkoa kaikki hyvät naapurussuhteet Venäjään ja liittyä Natoon. Boltenkov toteaa, että nyt suomalaisia on pidettävä silmällä.

Venäläisartikkelissa kehutaan Suomen puolustusvoimien kykyjä ja jatketaan, että maahan saattaisi tulla myös amerikkalaisia ja brittiläisiä joukkoja. Tällä perustellaan Venäjän asevoimien vahvistamista Suomen suunnalla.

Moskova on ilmoittanut jo aiemmin asevoimien rakennemuutoksista, joissa muun muassa muodostetaan uusia joukkoja Suomen rajalle. Verkkouutiset kertoo asiasta alla.

LUE MYÖS:
Tiedustelun raportti varoittaa: Venäjä vahvistaa joukkojaan Suomen lähellä

Kuolisitko todella maasi puolesta?

Ukrainan sota herätti länsimaat panostamaan maanpuolustukseen, mutta useimmat maat ovat nyt saman ongelman edessä: Yhä harvempi nuori on valmis palvelemaan asevoimissa ja kuolemaan maansa puolesta. Asiasta kertoo The Economist.

Saksa on asettanut tavoitteekseen nostaa asevoimiensa koon 182 000:sta 203 000:een vuoteen 2030 mennessä, Ranska taas 240 000:stä 270 000:een. Alankomaat on hiljattain aloittanut uuden ohjelman, jonka kautta vapaaehtoiset voivat liittyä armeijaan vuodeksi.

Alankomaiden asevoimissa palvelee tällä hetkellä noin 49 000 ihmistä. Luku on viidennes kylmän sodan huipusta, eikä asiaa helpota se, että joka kymmenes virka on täyttämättä.

Vaikuttaakin siltä, että modernissa maailmassa nuoret, individualistisemmat ja uraan keskittyvät nuoret eivät näe asevoimia varteenotettavana elämänsuuntana.

Monissa maissa ratkaisuksi on esitetty yleistä asevelvollisuutta. Naton 32 jäsenmaasta yleinen asevelvollisuus on kuitenkin käytössä vain kahdeksassa maassa. Moni maa luopui sitä kylmän sodan jälkeen, pitäen sitä turhana kulueränä maailmassa, jossa asevoimien tehtävä oli lähinnä rauhanturvatehtävät ja sissisodan vastainen toiminta kaukomailla.

Sen sijaan autoritääriset maat kuten Venäjä, Pohjois-Korea ja Iran eivät koskaan luopuneet yleisestä asevelvollisuudesta. Demokraattisista maista poikkeuksen muodostavat myös Suomi, Israel ja Etelä-Korea.

Ei asepalveluskaan ole hopealuoti: Esimerkiksi Etelä-Korea on pyrkinyt asepalveluksen lisäksi houkuttelemaan väkeä armeijan harmaisiin karsimalla sadistisia aliupseereita ja lyhentämällä pakollista palvelusaikaa.

World Values Survey on tehnyt vuosikymmenten ajan arvotutkimuksia, joissa vastaajilta on kysytty olisivatko he valmiita taistelemaan kotimaansa puolesta. Luvut ovat monissa länsimaissa karuja.

Alankomaissa myönteisesti vastasi vain 36 prosenttia 16-29 -vuotiaista nuorista, Saksassa hieman yli 40 prosenttia. Ranskassa luku oli hieman alle 60 prosenttia ja Ruotsissa vähän yli 70 prosenttia.

Sanottakoon, että Suomessa luvut ovat hieman paremmalla tolalla. WVS:n kyselyssä saman ikäluokan suomalaisista 72 prosenttia oli valmiita taistelemaan. Kaikenikäisistä suomalaisista myönteisesti kysymykseen vastasi 75 prosenttia.

Värvääjät ovat yrittäneet houkutella nuoria palvelukseen vetoamalla isänmaallisuuteen, mahdollisuuksiin toteuttaa itseään sekä jaettuihin arvoihin. Saksan Bundeswehr on jopa rekrytoinut sosiaalisen median vaikuttajia mainostamaan asepalvelusta Tiktokissa ja Instagramissa. Sekään ei ole toiminut riittävän hyvin.

Saksalaisen politologin Herfried Münklerin mukaan tämä on ymmärrettävää. Vauraissa yhteiskunnassa ihmisten halu uhrata itsensä kansakunnan puolesta vähenee.

Münkler kutsuukin länsimaita ”jälkisankarillisiksi yhteiskunniksi”, joissa ihmiselämän ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin säilyttäminen  on kaikista tärkein arvo.

Erityisen vähäinen halu taistella maansa puolesta on Saksan ja Italian kaltaisissa maissa, jotka hävisivät toisen maailmansodan, ja Espanjan ja Portugalin kaltaisissa maissa, joilla on pitkä sotilasdiktatuurien historia.

Ukrainan sota voi kuitenkin muuttaa nuorten asenteita. Wolfgang Wagnerin ja Alexander Sorgin uudessa tutkimuksessa on selvinnyt, että sodan läheisyys kasvattaa halua taistella maansa puolesta. Tämä selittänee, miksi Venäjän naapurimaiden nuoret suhtautuvat maansa puolesta taistelemiseen suopeammin kuin Länsi-Euroopan nuoret.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että laitaoikeiston ja laitavasemmiston kannattajat olivat kaikista haluttomampia taistelemaan. Innokkaimmin taistelemaan olivat valmiita maltillisen keskustaoikeiston ja keskustavasemmiston kannattajat.

Positiivisia kokemuksia nuorten houkuttelemisesta asevoimiin on saatu Ruotsista. Maa luopui pakollisesta asepalveluksesta vuonna 2011, mutta otti sen rajatusti käyttöön uudelleen vuonna 2018. Kuusi vuotta myöhemmin 80 prosenttia asepalveluksen käyneistä suosittelisi palvelusta ystävilleen, ja 30 prosenttia värväytyi myöhemmin sopimussotilaiksi tai reserviin.

Ruotsin asepalvelus on myös yhdistänyt eri lähtökohdista tulevia nuoria ja hillinnyt poliittista polarisaatiota.

On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki länsimaat kykenisivät ottamaan käyttöön yleisen asevelvollisuuden – poliittista tahtoa ei yksinkertaisesti ole, ja liian moni näkee asepalveluksen jonkun muun tehtävänä.

Euroopan maiden kannattaisi kuitenkin harkita Suomen ja Ruotsin mallia. Yleinen asepalvelus, joka muodostaa luonnollisen osan nuorten elämänpolkua vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja varmistaa, että sotilasuralle löytyy vapaaehtoisia jatkossakin.

Näin linnoittamiseen erikoistuneet reserviläiset rakentavat asemia

Linnoittamiseen erikoistuneet reserviläiset suunnittelivat suuren määrän asemia Rovajärven harjoitusalueelle huhtikuussa järjestetyssä Lappi 24 -harjoituksessa, kertoo Ruotuväki.

Rakennusalan ammattilaisista koostunut reserviläisjoukko tarkisti ensin alueen ja suunnitteli sen jälkeen maaston mukaan sopivat paikat asemille. Tärkeää on huomioida ampumasija, suojautuminen suoralta sekä epäsuoralta tulelta, turvallinen poistumisreitti ja vihollisen oletettu tulosuunta.

Rakennus- ja rakennustuoteteollisuuden yritykset tuottavat Puolustusvoimille materiaalia ja rakentamisen palveluita. Yritykset ovat Ruotuväen mukaan korvaamaton apu suojan valmiuden parantamisessa. Yhteistyö hyödyttää yrityksen lisäksi Suomen turvallisuutta sekä harjoitusalueiden monipuolisuutta.

Linnoittamisen merkitys on korostunut Ukrainan sodan myötä. Linnoitettujen asemien lyöminen vaatii moninkertaisen tuli- ja miesylivoiman. Suojan rakentamisen välttämättömyys korostuu kriisitilanteessa. Uusia asemia on kyettävä rakentamaan nopeasti, kun taistelut liikkuvat.

Ruotuväki kertoo ampuvalmiin aseman syntyvän jopa kymmenissä minuuteissa, kun apuna on kaivinkone. Tämän jälkeen poteroon asetetaan nopeasti valmistuva puinen runko.

Amerikkalaislehti: Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni täysin pieleen

Venäjän diktaattori Vladimir Putinin yritys pelotella Suomea meni pieleen, Atlantic Council -ajatushautomon vanhempi tutkija Elizabeth Braw arvioi Politicon kolumnissaan.

Kirjoituksessa kerrataan Moskovan uhkauksia uusien joukkojen sijoittamisesta Suomen rajalle.

– Tämä on kovaa sapelinkalistelua, kun otetaan huomioon, että raja on 1 300 kilometriä pitkä. Suomi luonnollisesti nauttii Nato-liittolaistensa suojelusta, mikä merkitsee sitä, että Putinin uhkaukset tuskin aiheuttavat mitään eksistentiaalisia huolia, Braw sanoo.

– Tämä pelotteluyritys tulee myös epäonnistumaan toisen tärkeän syyn takia: Venäjällä ei ole tarpeeksi sotilaita, hän jatkaa.

Venäjä on perustanut uudelleen Leningradin sotilaspiirin Suomen rajalle. Se yhdistettiin vuonna 2010 Moskovan sotilaspiiriin ja niistä muodostettiin Venäjän Läntinen sotilaspiiri.

Nyt Komin tasavallan, Arkangelin ja Murmanskin alueet ja Nenetsien autonominen piirikunta siirtyvät Venäjän Pohjoisen laivaston alta uuteen Leningradin sotilaspiiriin. Myös Pohjoinen laivasto siirtyy uuteen sotilaspiiriin. Läntinen sotilaspiiri jakautuu samalla takaisin vanhoihin Moskovan ja Leningradin sotilaspiireihin. Kreml on viestinyt muutosten olevan vastaus muun muassa Suomen Nato-jäsenyyteen.

Vladimir Putin toisti maaliskuussa Venäjän valtion median haastattelussa tuttua sotapropagandaa Suomi-suhteista. Hänen mukaansa maiden suhteet olivat ennen erinomaiset ja Venäjä oli jopa poistanut joukkonsa maiden rajalta. Nato-jäsenyyden myötä joukot tuodaan hänen mukaansa takaisin.

Asiantuntija rinnastaa Vladimir Putinin käytöksen kumppaniaan pahoinpitelevään puolisoon.

– Kaikki oli kunnossa, kunnes toinen puhui poliisille tai lähti kävelemään.

– Tulee mieleen, ovatko Kremlin johtajat koskaan ajatelleet, millaisia vaikutuksia heidän sanoillaan ja teoillaan on toisiin maihin. Se oli nimittäin tietysti Venäjän sotaisuus, joka sai Suomen hakemaan Naton jäsenyyttä.

Elizabeth Braw jatkaa Moskovan ongelman olevan, että toisten jatkuva pelottelu vaatii huomattavia resursseja. Venäjän asevoimat on sidottu nyt Ukrainaan ja esimerkiksi Suomen raja on käytännössä tyhjänä maavoimien joukoista ja kalustosta.

Venäjä on virallisten puheiden mukaan kasvattamassa asevoimien kokoa 1,5 miljoonaan mieheen vuoteen 2026 mennessä. Asiantuntijan mukaan suunnitelma herättää väkisin kysymyksen siitä, mistä nämä kaikki sotilaat haalitaan. Venäjä on tunnetusti joutunut värväämään Ukrainaan niin palkkasotilaita kuin vankejakin. Maassa on myös ollut vuoden 2022 syksyn osittaisen liikekannallepanon jälkeen käynnissä jatkuva niin sanottu hiljainen mobilisaatio.

Suomella on Elizabeth Brawn mukaan toistaiseksi varaa olla huolestumatta Putinin uhkailuista.

– Venäjän aggression uhka tulee kuitenkin säilymän, koska Venäjä ei todennäköisesti tule muuttumaan lähitulevaisuudessa. Vastustajan asevoimien henkilöstöongelmat ovat yksinkertaisesti hyvää tuuria ja tuurimme ei tule jatkumaan ikuisesti. Siksi Suomen ja Ruotsin olikin viisasta liittyä Natoon.

Suomi ja USA aikovat torjua yhdessä valtiollista infovaikuttamista

Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken allekirjoittivat torstaina Naton ulkoministerikokouksen yhteydessä Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyöasiakirjan ulkomaisen valtiollisen informaatiovaikuttamisen torjumisesta. Tällainen yhteistyöasiakirja ei ole oikeudellisesti sitova, vaan ilmaisee osapuolten poliittista tahtoa.

Yhteistyöasiakirjassa Suomi ja Yhdysvallat vahvistavat yhteisen ymmärryksensä haitallisen informaatiovaikuttamisen torjunnan tärkeydestä sekä työn keskeisistä toimintamalleista.

”Suomi on toiminut pitkään haitallisen informaatiovaikuttamisen estämiseksi sekä kansallisesti että osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vieraan vallan informaatiomanipulaatio ja disinformaatio eivät tunne rajoja, joten niitä vastaan toimiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Yhdysvaltojen rooli demokraattisten valtioiden yhteistoiminnassa informaatiomanipulaatiota vastaan on keskeinen samalla kun varjelemme yhteiskuntiemme perusoikeutta, sananvapautta”, totesi ulkoministeri Valtonen Brysselissä.

Yhdysvallat on allekirjoittanut vastaavan sopimuksen maaliskuun puolivälissä Latvian kanssa. Latvian kanssa Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoo sovitun, että ne parantavat ja lisäävät keskinäistä tiedonvaihtoa ilmiöstä ja yhtenäistävät politiikkaansa Yhdysvaltain ulkoministeriön valmisteleman viiden kohdan torjuntaohjelman mukaisiksi. Tammikuussa julkaistussa viiden kohdan ohjelmassa mainitaan esimerkiksi, että valtiollisen informaatiovaikuttamisen torjunta edellyttää tarkoitukseen nimettyjä toimintoja valtionhallinnossa.

Suomessa Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa on sitouduttu huomioimaan ja vahvistamaan informaatiopuolustusta, mutta vain osana kyberturvallisuusstrategian päivittämistä.

 

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Verkkouutisissa mainostamalla tavoitat

100 000 suomalaista päivässä

Meiltä on pyydetty tehokasta, pienille budjeteille sopivaa mainosratkaisua. Niinpä teimme sellaisen, katselet sitä parhaillaan. Tarvitset vain hyvän idean, kuvan, otsikon ja 280 euroa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)