Kenraali muistelee: Hornet-simulaattorin lasereiden sähkölasku saattoi olla 200000 euroa

Puolustusliitto Nato on arvioinut puolustusmenojen kasvavan liiton jäsenmaissa tänä vuonna peräti 17,9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna kasvua oli 9,3 prosenttia. Kuluja ovat paisuttaneet etenkin Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ja Ukrainan sota, jotka ovat lisänneet myös uusien sotilaiden koulutustarvetta.

Ratkaisuksi puolustusalan kasvavaan koulutustarpeeseen ja paisuviin kuluihin on esitetty virtuaalista (VR) ja yhdistettyä (XR) todellisuutta. Suomalaisen Varjon Technologiesin ympäristöt ovat käytössä yli 70:ssä ilmailu- ja puolustusalan koulutusohjelmassa. Myös NVIDIA:n kanssa yhteistyötä tekevä yhtiö hakee vauhtia kasvuun kahdeksan miljoonan euron rahoituskierroksella Springvestin kanssa.

Kouluttamiseen tarvittavan infrastruktuurin kasvattaminen ei ole kuitenkaan aivan yksinkertaista, toteaa kansanedustaja, ilmavoimien kenraali evp. Jarmo Lindberg, joka on toiminut Puolustusvoimien komentajana vuosina 2014–2019 ja on myös entinen hävittäjälentäjä.

– Kalusto saattaa vaatia miljoonien etukäteisinvestointeja. Harjoitusalueita ei myöskään voi noin vain kasvattaa ympäristömääräysten vuoksi. Tarvitaan aivan uudenlaisia teknologisia ratkaisuja, Lindberg sanoo Springvestin tiedotteessa.

Sotilaspilottien ilmassa tapahtuva koulutus maksaa mittavien alkuinvestointien lisäksi helposti 15 000–20 000 euroa tunnissa koulutettavaa kohden. Ohjaamosimulaatiotkin ovat perinteisesti vaatineet kallista ja raskasta kalustoa näyttöineen ja kupoleineen.

– Esimerkiksi Suomeen hankittiin 1990-luvulla halkaisijaltaan 12-metrinen hornet-simulaattori, jonka ympärille piti rakentaa kivitalo. Lasereiden tehot olivat niin suuret, että pelkästään sähkölasku saattoi olla 700 000 markkaa, mikä vastaa nykyrahassa lähes 200 000:ta euroa. Käyttökustannukset olivat lähes itse lentokoneen luokkaa, ja kaikkien ohjaajien piti jonottaa yhteen kalliiseen simulaattoriohjaamoon, Lindberg kertoo.

Virtuaalisen ja yhdistetyn todellisuuden ratkaisuista povataan alalle mullistajaa, sillä ne ovat  merkittävästi edullisempia ja kevyempiä. Niiden hyödyntämismahdollisuudet ovat kuitenkin olleet aiemmin rajalliset. Puutteita on ollut etenkin tarkkuudessa ja todentuntuisuudessa, minkä takia niitä ei ole aiemmin voitu edes harkita vaikkapa hävittäjälentäjien opetukseen.

Sotilaiden koulutus ei ole ollut pelkästään kallista vaan myös kankeaa ja hidasta. Koulutettavat on jouduttu kuljettamaan koulutuskeskuksiin, ja simulaattoria on voinut käyttää ehkä vain yksi käyttäjä kerrallaan. Varjon laitteita voi sen sijaan käyttää missä vain ja myös ryhmäharjoittelussa.

– Tärkeitä eivät ole vain yksittäisen laitteen ominaisuudet vaan se, miten teknologia saa tiimin toimimaan verkottuneena. VR:n ja XR:n avulla voi koota vaikkapa lentäjäosaston tai sukellusveneen miehistön komentokeskuksineen, Lindberg toteaa.

Reserviläisille jaetaan uudet kiväärit

Maanpuolustuskoulutus (MPK) on saanut ensimmäiset uudet SAKO ARG S 40 -kiväärit koulutuskäyttöönsä. Kiväärejä toimitetaan syksyn aikana kaikkiin MPK:n piireihin.

Ase on Sakon MPK:n reserviläisten sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen tarpeisiin kehittämä AR-15 tyyppinen itselataava kertatuliase. Sillä pystytään ampumaan Puolustusvoimien ammuntojen mukaisia perusammuntoja ja se voidaan varustaa erilaisilla lisävarusteilla. Aseessa on 16-tuumainen piippu ja aseen kaliiberi on 223 REM. Ase on myös yhteensopiva 5,56 x 45 Nato-patruunan kanssa.

— Testien mukaan aseen tarkkuus ja toimintavarmuus vastaa hyvin MPK:n tarpeita. Ase on helppokäyttöinen ja se sopii monen tasoisille ampujille aina kokeneesta ampujasta aloittelijaan, tiivistää MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo tiedotteessa.

MPK:n mukaan kivääri on yksinkertainen käyttää, se sopii oikea tai vasenkätiselle ja sitä voi säätää 150-200 senttimetriä pitkälle ampujalle. Ase sopii hyvin koulutusaseeksi. Se on pitkäikäinen ja sillä turvallisen aseenkäsittelyn kouluttaminen on helppoa.

Asehankinta käynnistyi keväällä 2022 ja hankinnan testivaiheessa oli mukana kymmenen eri tuotetta seitsemältä eri toimittajalta. Hankinnan kokonaisarvo on noin 1,6 miljoonaa euroa. Hankinnan mahdollisti Maanpuolustuksen kannatussäätiön tuki ja MPK:n vapaaehtoisista sitoutuneista sekä henkilökunnasta muodostetun asehankintatyöryhmän pitkäjänteinen työ.

MPK:n ase- ja ampumakoulutuksen kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi Ukrainan sodan eskaloitumisen jälkeen. Uuden koulutuskaluston saaminen täydentää MPK:n jo olemassa olevaa asekalustoa, niin että koulutusta pystytään tarjoamaan enemmän.

— Nyt kun saamme uudet aseet ase- ja ampumakoulutuskäyttöön, pystymme paremmin vastaamaan korkeaan koulutuskysyntään koko maan alueella, kertoo Lehtisalo.

Tarja Halosen virhepäätös vanhenee kansanedustajan mukaan silmissä

Kansanedustaja Timo Heinosen (kok.) mukaan Suomen pitäisi irtaantua Ottawan sopimuksen henkilömiinakiellosta.

Hän on jakanut X-tilillään Ilta-Sanomien Timo Haapalan kirjoituksen, jonka mukaan ”Tarja Halosen kohuttu virhepäätös vanhenee silmissä”.

– Juuri näin. Tarja Halosen kohuttu virhepäätös vanhenee silmissä – jalkaväkimiinat takaisin arsenaaliin (presidentti Vladimir) Putinin Venäjän takia, Timo Heinonen sanoo.

Vuonna 2011 presidentti Tarja Halonen allekirjoitti lain, jolla Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. Se kieltää henkilömiinojen valmistuksen, käytön ja varastoinnin.

Kansanedustaja Jarno Limnéll (kok.) nosti asian esille X:ssä viime perjantaina.

– Oli aikanaan poliittinen virhe, että Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miinat ovat edelleen pelotteena ja puolustuksessa tehokkaita. Vaikka korvaavia järjestelmiä jo on, olisi sopimuksesta irtaantuminen otettava nyt uudelleen poliittiseen harkintaan, Limnéll toteaa.

Timo Heinosen mukaan politiikkaan kuuluu sekin, että ymmärtää ja uskaltaa myöntää virheensä ja ryhtyä korjaamaan niitä.

– Päätös Ottawan sopimukseen liittymisestä tehtiin siis jo Halosen ja (silloisen ulkoministeri Erkki) Tuomiojan (sd.) johdolla kauan ennen vuotta 2012. Mutta myönnän, että olin 2012 jo itsekin kansanedustaja ja silloin olisi pitänyt uskaltaa kiivaammin vastustaa hankkeen loppuun viemistä. Politiikkaan kuuluu kuitenkin sekin, että ymmärtää ja uskaltaa virheensä myöntää ja ryhtyä niitä myös korjaamaan, Heinonen totesi sivuillaan helmikuussa 2023.

– Itse olen myöntänyt, että päätös oli virhe. Halonen ei ole. Minä olen myös valmis päätöksen muuttamaan ja irtautumaan Ottawan sopimuksesta. Meidän mukana olosta siinä ei hyödy kuin Venäjä, Heinonen toteaa X.ssä.

Juuri näin. Tarja Halosen kohuttu virhepäätös vanhenee silmissä – jalkaväkimiinat takaisin arsenaaliin Putinin Venäjän takia. #jalkaväkimiinat #ottawansopimus #virheetmyönnettävä ja korjattava 🇫🇮 https://t.co/extomEAG5Y

— Timo Heinonen (@timoheinonen) July 29, 2024

Itse olen myöntänyt, että päätös oli virhe. Halonen ei ole. Minä olen myös valmis päätöksen muuttamaan ja irtautumaan Ottawan sopimuksesta. Meidän mukana olosta siinä ei hyödy kuin Venäjä.

— Timo Heinonen (@timoheinonen) July 29, 2024

Oli aikanaan poliittinen virhe, että Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Miinat ovat edelleen pelotteena ja puolustuksessa tehokkaita. Vaikka korvaavia järjestelmiä jo on, olisi sopimuksesta irtaantuminen otettava nyt uudelleen poliittiseen harkintaan.

— Jarno Limnell (@JarnoLim) July 26, 2024

Venäjän uhkaan varaudutaan – ”1300 kilometriä yhteistä rajaa on opettanut”

Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Kauniston (kok.) mukaan Suomi on varautunut Venäjän informaatiovaikuttamisen uhkaan.

– 1 300 kilometriä yhteistä rajaa on opettanut meidät varautumaan kaikenlaiseen. Suomalaisilla on yhteinen käsitys siitä, mitä Suomi on, hyvä lukutaito ja medialukutaito sekä vahva yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Kaunisto luetteli Suomen vahvuuksia Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen yhteydessä järjestetyssä miniseminaarissa Romanian Bukarestissa tiistaina.

Tapahtuman järjesti Saksan Etyj-valtuuskunta ja siinä kuultiin Suomen puheenvuoron lisäksi romanialaisten. liettualaisten, ukrainalaisten, virolaisten ja moldovalaisten kokemuksia Venäjän disinformaatiokampanjoista.

Suomalaiset ovat Kauniston mukaan ”suhteellisen vastustuskykyisiä” Venäjän informaatiovaikuttamiselle. Suomen resilienssi on hänen mukaansa rakennettu vuosikymmenten saatossa eikä mallia sellaisenaan voi kopioida muualle.

– Suomella on vahvaa osaamista informaatiovaikuttamisen torjumiseksi, mutta se ei tarkoita, että olisimme immuuneja. Pahin virhe on luulla tietävänsä, miten asiat hoidetaan ja siten sulkea silmänsä jatkuvasti muuttuvilta vaikuttamistavoilta.

Poliitikoilla on Kauniston mukaan erityinen vastuu olla levittämättä väärää tietoa

– Ennen kuin levittää vahvistamatonta tietoa, hyvä neuvo on ottaa aikalisä ja pysähtyä analysoimaan, mistä tieto on peräisin. Se edellyttää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, riippumattomia ja luotettavia tiedotusvälineitä sekä kykyä lukea rivien välistä. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous on koolla Romanian Bukarestissa 29.6.–3.7. Parlamentaarisen yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Yleiskokoukseen kuuluu 323 kansanedustajaa 56 maasta.