Artikkelit: Maanpuolustus

Suomen asevelvollisuusjärjestelmää ja vaativia harjoitusolosuhteita kehutaan ulkomailla.
Politicon artikkelissa Suomea kuvaillaan maana, jonka puolustusvalmius erottuu muista Euroopan maista.
Saapumiserä 2/26 aloittaa palveluksen maanantaina 6. heinäkuuta.
Kansanedustajan mukaan kuntotesteillä saataisiin arvokasta tietoa ikäluokkien fyysisestä kunnosta.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan puolustusmenoinvestointien pitää muuttua konkretiaksi.
Puolustusvoimien viestintäpäällikkö puhui Suomi-areenassa droonivaarojen tiedottamisesta.
T-luokituksen taustalla on usein asevelvollisen rikostausta tai muu viranomaisilta saatu tieto.
Uusi suorituskyky vahvistaa puolustuskykyä ja tukee F-35-kaluston tehokasta käyttöä.
Useissa Pohjoismaissa kotiuttamisraha on edelleen, mutta Suomessa se poistettiin vuonna 1993.
Harri Ohra-ahon mukaan koulutuksessa voitaisiin tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.
Sotatilanteessa apua odotettaisiin eniten lähialueilta, erityisesti Ruotsilta, Virolta ja Norjalta.
Pohjoismaiden yhteisestä taisteluasusta on löytynyt vakava vika, joka on pysäyttänyt varusteen käytön Norjassa.
Eurooppaan kohdistuva uhka on kenraali Richard Knightonin mukaan vakavin vuosikymmeniin.
Viraston mukaan päättäjiltä puuttui kokonaiskuva jäsenyyden kustannuksista.
Panssarivaunujen eteneminen pysähtyi nopeasti droonien, tykistön ja ohjusten simuloituun vaikutukseen.
Sosiaaliturvaan ja terveyteen käytetään nyt noin 14 kertaa enemmän kuin maanpuolustukseen, huomauttaa europarlamentaarikko.
Suomen puolustusmenojen tarve kasvaa tulevina vuosina noin 14 miljardiin euroon vuodessa.
Joukon ytimen muodostaa Ruotsin noin 600 sotilaan taisteluosasto.
Puolustusministeri kertoi Suomen keskustelevan Ranskan kanssa sen mahdollisesti tarjoamasta eurooppalaisesta ydinasepelotteesta.
Sotilaallinen suorituskyky ei muodostu vain aseista, vaan ihmisistä, jotka osaavat käyttää niitä oikealla hetkellä oikealla tavalla, Henri Vanhanen sanoo näkökulmassaan.
Puolustusministerin mukaan laaja yhteisymmärrys puolustuksen kehittämisessä on keskeinen vahvuus Suomelle.
Maa varautuu Venäjän mahdolliseen painostukseen Ukrainan sodan jälkeen.
Suomalainen Sensofusion kehittää teknologiaa, jonka avulla droonien ja häirintälaitteiden havaitseminen voisi tulevaisuudessa onnistua kiertoradalta.
Miljardihankkeessa varaudutaan Venäjän mahdolliseen hyökkäykseen. Suomi nousee esiin esimerkkinä, jonka tasolle on vaikea yltää.
Lännessä panostetaan aseisiin, jotka ovat vanhenemassa käsiin, autonomisten järjestelmien ekspertti varoittaa.
Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina.
Henri Vanhasen mukaan puolustusta ei pidä nähdä irrallisena menoeränä.
Strateginen välttämättömyys ja markkinalogiikka ohjaavat Nico Langen mielestä samaan suuntaan.
Miehittämättömien maajärjestelmien osuus taistelukentän logistiikassa kasvaa.
Järjestelmä perustuu Sensofusionin tunnistusteknologiaan ja Elisan digitaaliseen infrastruktuuriin.
Timo Heinosen mukaan Venäjän naapurina Suomi tarvitsee mahdollisimman uskottavan suojan.
Pääministerin mukaan painetta Venäjää kohtaan on kasvatettava.
Yksiköt erikoistuvat isojen lennokkien torjuntaan.
Lennokkia käytetään tiedustelun, valvonnan ja maalinosoituksen tehtävissä.
Etuuksien ja tukipalvelujen on Jorma Ala-Sankilan mukaan oltava yhdenmukaisia ja helposti saavutettavia
Se, mitä taistelukentällä tapahtuu, ei väitöstutkimuksen mukaan välttämättä määritä sitä, miten tilanne ymmärretään.
Harjoitusvahvuus on noin 1900 henkeä.
Puolustusvoimilla olisi sotatilanteessa tarvetta tuhansille henkilöautoille, kuorma-autoille ja mönkijöille.
Ilmavoimien komentaja ei usko, että hävittäjistä on droonien myötä tullut turhia.
Henri Vanhasen mukaan Suomessa uskottiin, että sotia ei enää tule.