Verkkouutiset

Maanpuolustus

F-35-hävittäjien moottorin kokoonpano- ja huoltotiloja rakennetaan Nokialle

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta on puoltanut Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen solmimista maa-alueen käytöstä Nokian Linnavuoressa.

Vuokrasopimuksen solmiminen on edellytys sille, että Puolustuskiinteistöt voi aloittaa maa-alueella toimitilojen rakentamisen. Maa-alueella toteutettavat rakennushankkeet liittyvät F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön.

Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Linnavuoreen F-35-monitoimihävittäjän F135-moottorin kokoonpano- ja huoltotilat sekä muuta infrastruktuuria Patria Aviationin käyttöön.

Patria käyttää tilaa F-35-hävittäjän moottoreiden loppukokoonpano- ja huoltotoimintaan. Moottoreiden kokoonpanohallin rakentaminen alkaa vuonna 2024. Moottoreiden huoltotoiminta jatkuu Suomen F-35-kaluston koko elinkaaren ajan.

Rakennushankkeet ja niiden myötä mahdollistuva teollisuuden toiminta Linnavuoressa ovat osa F-35-hankkeen suoran teollisen yhteistyön kokonaisuutta.

– F-35-hankkeen teollinen yhteistyö luo huoltovarmuuden näkökulmasta kriittistä huolto- ja korjaamisosaamista kotimaiseen teollisuuteen. Lisäksi se synnyttää kotimaahan merkittävää osaamista F135-moottorin kokoonpanosta ja testauksesta, Häkkänen sanoo.

F-35-hankkeen teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on kaikkiaan 4 500 henkilötyövuotta ja välillinen 1 500 henkilötyövuotta. F-35-hankkeen teolliseen yhteistyöhön sisältyvät kyvyt ja toiminnot rakentuvat asteittain vuoden 2030 loppuun mennessä.

– Kansallisen puolustuskykymme ja huoltovarmuutemme vahvistamisen ohella työllisyysvaikutus Suomessa on lähes 6 000 henkilötyövuotta, Häkkänen toteaa.

Puolustusministeri allekirjoitti pöytäkirjan ammusaloitteesta

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) allekirjoitti Naton puolustusministerikokouksen yhteydessä Britannian johtaman monikansallisen ammusaloitteen aiepöytäkirjan.

Puolustusministeriö kertoo asiasta viestipalvelu X:ssä.

– Aloitteella on tarkoitus koota yhteen kysyntää ja vauhdittaa puolustusteollisuuden investointeja ampumatarvikkeiden tuotantoon.

Hornetit harjoittelevat USA:n ilmavoimien kanssa

Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa toteutettavan harjoittelun tavoite on kouluttaa, ylläpitää ja uusia suomalaisten hävittäjälentäjien ilmatankkauskelpuutuksia. Kelpuutuksen suorittaminen on osa Hornet-ohjaajien lentokoulutusta.

Lapin lennosto toteuttaa ilmatankkauslentokierrokset yhteistyössä Ison-Britannian Mildenhallin lentotukikohtaan sijoitetun Yhdysvaltain ilmavoimien 100. ilmatankkauslennoston (100th Air Refueling Wing) kanssa.

Harjoitteluun osallistuu suomalaisia F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä ja yksi yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Ilmatankkausharjoittelua lennetään Rovaniemen, Kuusamon, Kajaanin ja Oulun välisellä alueella osana Ilmavoimien päivittäistä lentotoimintaa 12.–15.2. Ilmavoimien Hornetit lentävät kotitukikohdistaan Rovaniemeltä, Rissalasta ja Pirkkalasta. Yhdysvaltalainen KC-135 Stratotanker -ilmatankkauskone tukeutuu Rovaniemelle.

Ilmatankkauslentokierrokset ovat osa puolustusministeriön hyväksymää Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa. Vastaavia koulutustapahtumia on järjestetty säännöllisesti vuodesta 2009 alkaen.

Yle: Maanpuolustus ja ampumisharrastus kasvattavat suosiotaan

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia maanpuolustuksesta ja toiminnallisesta ampumisesta, uutisoi Yle.

Erityisesti SRA eli sovellettu reserviläisammunta on kasvattanut suosiotaan. Sen tarkoituksena on harjoitella ampumista useisiin maaleihin, liikkua ja vaihtaa lipasta. Uusia harrastajia tuli lajiin 1600 vuonna 2023.

Reserviläisurheiluliiton mukaan erilaiset reserviläisammunnan kurssit ovat olleet hyvin suosittuja.

– Niitä ei tarvitse tai oikeastaan voikaan mainostaa, sillä ne täyttyvät heti, kertoo Ylelle Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahti.

Toiminnallisen ampumisen suosio näkyy myös aselupien ja asehankintojen määrän kasvussa. Viime vuonna aselupia itselataaville kivääreille myönnettiin 2300. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 näkyi piikkinä asekaupassa.

– Alkurytinässä oli hetkellisesti todella kiireellisiä jaksoja, mutta siitä se sitten tasoittui, ase- ja eräliike Aawee:n toimitusjohtaja Santeri Vääriskoski arvioi.

Hänen mukaansa kyseessä on kuitenkin pidempään jatkunut trendi ja kyse on ensisijaisesti kiinnostuksesta urheiluammuntaan, mutta osa harrastajista aloittaa harrastuksen maanpuolustus edellä. Vääriskosken mukaan ammuntaharrastus ja maanpuolustus tukevat toisiaan.

– Ensisijaisesti kuitenkin urheiluammunta kiinnostaa, ja maanpuolustus tulee siinä sivussa. Nämä ovat hyvin toisiaan tukevia asioita, hän sanoo.

Halpaa ampumaharrastus ei ole. Hyvä kivääri voi maksaa Vääriskosken arvion mukaan jopa 5 000 euroa, ja panoksetkin maksavat 60-70 senttiä kappaleelta. Korkea hinta ei ole kuitenkaan karkoittanut harrastajia. Vääriskoski toteaakin, että alkuun pääsee jo 1 500 euron kiväärillä.

Aselakien suhteen Vääriskoski kertoo olevansa tyytyväinen, vaikka joillakin alueilla aselupaa on joutunutkin odottamaan puolikin vuotta.

USA:n evp-eversti: Suomen puolustuksen pelote toimii Venäjään, yksi puute löytyy

Venäjä on nyt ja tulevaisuudessa Suomen suurin sotilaallinen uhka, mutta Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustus luo uskottavan pelotteen mahdollista voimankäyttöä vastaan, arvioi arvostetun amerikkalaisen Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) turvallisuuspolitiikan asiantuntija Mark Cancian.

– Teidän itänaapurinne Venäjä on tietenkin ollut ongelma Suomelle jo vuosisatojen ajan, ja näin se on myös jatkossa, Yhdysvaltain merijalkaväen eversti (evp.) Cancian sanoo Verkkouutisten haastattelussa.

Hyökkäyssota Ukrainassa on sitonut Venäjän asevoimat tiukasti rintamalle. Varsinkin Venäjän taistelukykyiset maajoukot ovat käytännössä lähes kokonaisuudessaan Ukrainassa.

– Tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa venäläiset ovat erittäin kiireisiä Ukrainan rintamalla. He ovat kärsineet kovia miehistö- ja kalustotappioita, mutta hyökkääjän odotetaan varustautuvan uudelleen ja muodostavan uusia joukkoja sodan loppuessa jossain vaiheessa, Cancian toteaa.

Hän korostaa sodan päättymisen aikataulun olevan vielä epäselvä.

– Siksi Venäjä tulee olemaan myös jatkossa uhka ja autoritaarinen valtio, joka haluaa liittää toisille valtioille kuuluvia alueita Venäjään ja rakentaa uudelleen neuvostoaikaisen imperiumin.

Mark Cancianin mukaan varsinkin Baltian maat ovat uhan alla tulevaisuudessa. Viime aikoina eri länsimaista on kuultu samanlaisia arvioita.

– Seuraavan 4–5 vuoden aikaikkunassa Venäjän asevoimat eivät kykene toteuttamaan suuria hyökkäysoperaatioita, mutta sen jälkeen heillä on kyvykkyydet sitä varten, Cancian varoittaa.

Viron pääministeri Kaja Kallas totesi tammikuussa Euroopalla olevan kolmesta viiteen vuoteen aikaa valmistautua siihen, että Venäjä laajentaa aggressiotaan Naton itärajalle. Norjan asevoimien komentaja on taas arvioinut, että sota Venäjän kanssa voisi olla edessä jo kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

– Joten Suomen suurin sotilaallinen haaste ja uhka on Venäjä, Cancian summaa.

Amerikkalaisasiantuntija on perehtynyt Suomen ja Ruotsin puolustukseen ja maiden Nato-jäsenyyksiin. Hän laati jo syksyllä 2021 Naton laajenemisen vaikutuksia ja kustannuksia arvioivan raportin. Tuolloin Suomi ei ollut vielä puolustusliiton jäsen. Raportissa kuitenkin todettiin Suomen olevan demokraattisena, yhtenäisenä ja sotilaallisesti kyvykkäänä maana oivallinen jäsen Natoon.

Reilun parin vuoden takaisessa raportissa listattiin Suomen silloisia vahvuuksia ja heikkouksia Venäjän edessä ja pohdittiin, miten Suomea voitaisiin vahvistaa ja millaista apua Suomelle voitaisiin antaa. Verkkouutiset kertoo asiasta tässä jutussa.

”Tervetuloa Nato-klubiin”

Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten puolustusliiton viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

– Tervetuloa klubiin. Naton jäsenenä Suomi saa tiettyjä hyötyjä, mutta teihin kohdistuu myös odotuksia. Ensinnäkin Suomen pitää pystyä puolustamaan itseään, ja mielestäni suomalaiset kykenevät tähän hyvin, Mark Cancian sanoo.

Asevelvollisuus tuottaa laajan reservin, johon kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.

Jäsenvaltioiden kansalliset puolustusmenot ovat tärkeä osa Naton puolustuksen kokonaisuutta. Jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään kaksi prosenttia kansallisesta bruttokansantuotteesta. Suomi käyttää tänä vuonna puolustukseen 2,3 prosenttia bkt:sta. Puolustusmenot ovat nyt tavallista korkeammalla tasolla hävittäjähankintojen vuoksi.

Cancian huomauttaa Suomen olevan hieman jäljessä bkt-osuuden tavoitteesta. Kokonaiskuvaa tarkasteltaessa Suomi tekee hänen mielestään kuitenkin paljon oman ja yhteisen puolustuksen eteen.

Toisekseen Suomen odotetaan osallistuvan Naton toimintaan ja tehtäviin.

Viides artikla koskee vain yhteistä puolustusta. Sen ohella kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus lukeutuvat Naton päätehtäviin. Osallistuminen kriisinhallintaan, vakauden edistämiseen ja muihin viidennen artiklan ulkopuolisiin Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on vapaaehtoista.

Naton jäsenenä Suomi jatkaa harkintansa mukaisesti osallistumista Naton kriisinhallintatoimintaan. Kumppanimaana Suomi on osallistunut Naton kriisinhallintaoperaatioihin Länsi-Balkanilla, Afganistanissa ja Irakissa. Kahdeksan Hornet-hävittäjän lento-osasto on menossa tämän kesän aikana Romaniaan osallistumaan Naton ilmavalvontaoperaatioon.

– Suomella on vähän ammattisotilaita, mutta se ei haittaa. Komppanian tai ehkä pataljoonan lähettäminen operaatioihin riittää. Kukaan ei odota Suomen lähettävän prikaatia.

Suomi ja Naton uusi joukkorakenne

Suomen, kuten kaikkien muidenkin jäsenmaiden, velvollisuus on kuitenkin osallistua viidennen artiklan tehtäviin ja tukea hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista tai liittolaisia.

Puolustusliitto on lisännyt uuden joukkorakenteensa myötä nopeammassa valmiudessa olevien  joukkojen määrää – kymmenen päivän valmiudessa 100 000, kuukauden valmiudessa 200 000 ja puolen vuoden valmiudessa 500 000 sotilasta. Myös puolustusliiton alueelliset operatiiviset suunnitelmat on uudistettu.

Suomen laaja reservi on koulutettu sodanajan tehtäviin, ja Suomen odotetaan osoittavan joukkoja uuden joukkorakenteen mukaisesti.

Julkisuudessa on pohdittu, miten suuri joukko sotilaita saadaan kasaan ja valmiuteen Suomessa. Virallisesti on todettu, että kyse olisi vain palkatusta henkilökunnasta ja vapaaehtoisista reserviläisistä. Varusmiespalveluksessa olevia ei aiota lähettää Nato-tehtäviin. Reserviläisten kohdalla mietityttää se, millaisin ehdoin, millaisilla sopimuksilla ja kuinka pitkään he ovat valmiudessa.

Laatu ratkaisee

Mark Cancianin mukaan Suomen suurin sotilaallinen vahvuus on asevelvollisuuden tuottamat suorituskykyiset joukot ja laaja reservi, joiden avulla on luotu uskottava ja ennaltaehkäisevä kynnys mahdollista voimankäyttöä vastaan.

Hän arvioi myös talvi- ja jatkosodan jättäneen muistijäljen Kremlin kabinetteihin. Tämä on etu Suomelle.

– Luulen, että venäläiset pelkäävät teitä suomalaisia. He eivät välttämättä halua ottaa uudestaan riskiä, Cancian toteaa viitaten Neuvostoliiton kokemiin koviin tappioihin kahdessa sodassa.

Pitkä itäraja on joka tapauksessa ongelma Suomen ja Naton puolustuksen kannalta. Cancian pohtii, miten nykyiset reserviläiset pärjäisivät mahdollisessa sodassa. Nykyinen kaupungeissa asuvien toimistotyöläisten sukupolvi ei ehkä omaa samanlaista taustaa ja valmiutta kuin heidän isovanhempansa, jotka torjuivat Neuvostoliiton hyökkäykset aikoinaan.

Hän ei ole kuitenkaan huolissaan ja viittaa suomalaisten maanpuolustustahtoon. Cancian korostaa reserviläisten taitojen, koulutuksen ja valmiuden ylläpitämisen tärkeyttä.

– Suomen puolustusvoimien laadun kehittäminen on tärkeää. Joukkoja on jo tarpeeksi.

Uskottava pelote

Tällä hetkellä rintamalinja Ukrainassa on hyvin staattinen. Eturivin asiantuntijoiden mukaan Venäjällä on kuitenkin nyt ylivoima ja aloite niin materiaalin, sotateollisuuden kuin miestenkin osalta. Hyökkääjä on kyennyt valtamaan hieman lisää alaa Ukrainassa, mutta miehistö- ja kalustotappiot ovat olleet massiivisia ja kaapatut alueet merkitykseltään vähäisiä.

Myös Ukraina kärsii tappioista ja huutavasta tykistöammus- sekä varustepulasta. Puolustajakaan ei ole onnistunut saavuttamaan juurikaan tavoitteitaan viime vuoden hyökkäysoperaatioissa.

Suomessa ja muissa Naton itäisen sivustan jäsenmaissa on seurattu tarkasti Venäjän taktiikoita ja sotatoimia. Mark Cancianin mukaan Suomen puolustus luo kuitenkin uskottavan pelotteen.

– Kyllä, luulen näin. Venäläisten sodankäynti ei ole ollut menestyksellistä Ukrainassa.

– Mutta toisaalta venäläisillä on nyt taistelutestattu ja kokenut armeija. Se on luultavasti kaikkein kokenein armeija maailmassa ukrainalaisten rinnalla jopa USA:n asevoimiin verrattuna. Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan USA:n asevoimilla oli enemmän taistelukokemusta.

Tällä hetkellä kaikki seuraavat miehittämättömien ilma-alusten roolia sodassa. Taistelukentällä ja rintamalinjojen takana käytetään paljon erilaisia droneja, pienempiä ja isompia.

– Nyt keskustellaan paljon siitä, millaiset dronet ovat tehokkaimpia. Mutta niiden tärkeydestä ja tehokkuudesta ei ole epäilyksiä. Dronet ovat myös monella tavalla korvikkeita tykistölle. Varsinkin pienempien dronejen nopea kehitys ja käyttö tulivat yllätyksenä monille, Mark Cancian sanoo.

Tämän lisäksi ilmatorjunta on noussut merkittävään rooliin. Venäläiset sotilaskoneet eivät lennä Ukrainan hallitsemien alueiden yllä, eivätkä ukrainalaiset koneet lennä Venäjän ilmatilassa. Se on yksinkertaisesti liian vaarallista.

– Droneja vastaan suunnattua ilmatorjuntaa ei ehkä osattu ottaa huomioon tarpeeksi ennen sotaa. Ukrainalaisilla on nyt paljon erilaisia järjestelmiä ja keinoja torjua lennokkien ohella risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia, Cancian toteaa.

Amerikkalaisasiantuntija tarjoaa myös varoittavan esimerkin.

– Jos Suomi joutuisi konfliktiin Venäjää vastaan, Helsinkiin kohdistettaisiin ensimmäisen päivän aikana tämänkaltaisia hyökkäyksiä.

Kerrostettu ilma- ja ohjuspuolustus

Venäjä on käyttänyt valtavia määriä erityyppisiä ohjuksia Ukrainassa iskien muun muassa infrastruktuurikohteisiin suurissa asutuskeskuksissa.

Mark Cancianin mukaan puolustautuminen tällaisia hyökkäyksiä vastaan on mahdollista, mutta se ei ole yksinkertaista eikä halpaa. Monella maalla ei ole resursseja eikä kykyjä tätä varten. Tämä koskee osittain myös Suomea.

Hänen mukaansa ratkaisu on kerrostettu ilma- ja ohjuspuolustus erilaisine järjestelmineen. Myös elektroniset lennokkien torjuntajärjestelmät ovat tarpeellisia.

– Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on erittäin hyvä tietynlaisten uhkien, kuten ballististen ohjusten, lentokoneiden ja risteilyohjusten, torjuntaan. Patriot olisi hyvä osa Suomen puolustusarsenaalia.

Cancian kuitenkin korostaa, että ohjus- ja lennokkihyökkäysten torjumiseksi tarvitaan useita erilaisia ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, kuten esimerkiksi NASAMS- ja IRIS-T SLM . Niiden käyttö torjuntatehtävissä on myös edullisempaa.

Patriot-järjestelmässä korkea hinta ohjusta kohden ja suhteellisen pieni määrä ohjuksia patterissa tarkoittavat sitä, että Patriotin käyttäjät eivät voi ampua jokaista kohdetta. Lisäksi yksittäisen patterin paketti suojaa suhteellisen pientä aluetta.

– Jos Patriotilla ampuu alas vihollisen kalliin lentokoneen, niin se kannattaa. Mutta jos sillä ampuu alas 20 000 euron arvoisen itsemurhalennokin, ei siinä ole järkeä.

Ukrainalla kerrotaan olevan kolme täyttä Patriot-patteria tutkineen ja useine laukaisualustoineen. Niillä on onnistuttu pudottamaan Venäjän ”voittamattomiksi” julistettuja H-47M2 Kinzhal (Tikari) -ohjuksia ja hävittäjiä.

Suomessa maavoimien ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn uudeksi järjestelmäksi on valittu israelilaisen Rafael Advanced Defense Systemsin David’s Sling (Daavidin linko). Järjestelmä on valmistajan mukaan suunniteltu ampumaan alas lentokoneiden lisäksi taktisia ballistisia ohjuksia, risteilyohjuksia ja suurikaliiperisia raketteja. Järjestelmän on tarkoitus tulla operatiiviseen käyttöön Suomessa 2020-luvun jälkipuoliskolla.

Cancian korostaa monipuolisen ilmatorjuntakaluston tärkeyttä, koska Nato ja USA voivat tarvittaessa toimittaa lisää ampumatarvikkeita nopeasti.

Puolustusmateriaalin ennakkovarastointi

Suomi ja USA allekirjoittivat viime joulukuussa puolustusyhteistyösopimuksen (DCA). Sen tavoitteena on sujuvoittaa Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistoimintaa kaikissa turvallisuustilanteissa.

DCA-sopimus vahvistaa Suomen turvallisuutta, edesauttaa Nato-jäsenyyden velvoitteiden toimeenpanoa sekä täydentää Nato-jäsenyyttä. Se käsittelee muun muassa joukkojen maahantuloon, materiaalin ennakkovarastointiin sekä verotukseen liittyviä käytännön kysymyksiä. Sopimuksessa sovitaan alueista, joille Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyö ja yhteistoiminta ensisijaisesti keskittyvät.

Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta muun muassa mahdollistamalla Yhdysvaltojen joukkojen läsnäolon ja harjoittelun. Tämä ei vaadi pysyvää läsnäoloa. Yhdysvaltojen joukkoja on ollut Suomessa Nato-prosessin aikana lähes jatkuvasti harjoituksissa.

Mark Cancian toteaakin, että Suomen kannattaa luoda ja rakentaa mekanismeja, joiden avulla Nato ja USA voivat täydentää ja vahvistaa puolustusta.

– USA on toteuttanut tällaisia toimia paljon Itä-Euroopassa. Olemme rakentaneet puolalaisten kanssa sotilasinfrastruktuuria, kuten lentotukikohtia ja satamia, jotta sinne voidaan lähettää nopeasti joukkoja, varusteita ja kalustoa.

– Tällä tavalla voidaan myös varastoida puolustusmateriaalia etukäteen. Näin on toimittu myös Etelä-Korean kanssa.

Vahvempi linkki Natoon

Mark Cancianin mukaan amerikkalaisen kaluston ja tarvikkeiden varastointi Suomessa ei ole edellytys sille, että Suomelle voidaan antaa tehokasta apua mahdollisessa sotatilanteessa, mutta siitä olisi todella paljon hyötyä.

– USA on toiminut tällä tavalla eri puolella Eurooppaa. Käsittääkseni tarkoituksena on siirtää näitä ennalta sijoitettuja varastoja syvemmälle Itä-Eurooppaan. Tällä hetkellä suurin osa varastoista on Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Italiassa.

Suomi tarvitsee todennäköisesti eniten tykistöammuksia ja muita ampumatarvikkeita.

– USA on miettinyt samaa asiaa Taiwanin kohdalla. Me olemme saattaneet varastoida saarelle etukäteen kalustoa, tarvikkeita ja paljon ammuksia. Teknisesti ne ovat USA:n omaisuutta, mutta sotatilanteessa saattaisimme antaa heille avaimet varastoihin ja todeta, että olkaapa hyvät.

– Näin voidaan toimia myös Suomessa. Siten Suomi sitoutuu entistä konkreettisemmalla tavalla Natoon. Se kasvattaa valmiutta sekä taistelukykyä mahdollisessa sotatilanteessa eikä vaadi joukkojen sijoittamista Suomeen.

Nato voisi myös tarjota Suomelle tukea ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä helikopteriosaston sijoittamisella Pohjois-Eurooppaan. Helikopterit voitaisiin siirtää tai lennättää esimerkiksi Saksasta ja sijoittaa ne Suomessa sijaitsevaan tukikohtaan tosipaikan tullen.

– Helikopterit järjestäisivät suomalaisille yksiköille kuljetusta ja auttaisivat niitä liikkumaan pitkän itärajan tuntumassa. Te ette tarvitse välttämättä lisää maajoukkoja, vaan niitä tukevia kykyjä. Osastoon voisi kuulua myös taisteluhelikoptereita, jotka lisäisivät tulivoimaa Venäjän hyökkäyksiä vastaan.

Yli tuhat eronnut reservistä reilussa viikossa

Yli tuhat reserviläistä on hakenut täydennyspalvelukseen helmikuun aikana. Siviilipalveluskeskuksen mukaan helmikuun ensimmäisen viikon aikana hakijoita oli 997, ja helmikuun kahdeksantena hakemuksia oli tullut puoleen päivään mennessä vielä parikymmentä lisää. Yhteensä hakeneita on siis helmikuun ajalta jo yli tuhat.

Kuluvan vuoden aikana hakeneita oli keskiviikkoiltaan mennessä yhteensä 1222. Heistä 225 jätti hakemuksen tammikuun aikana.

Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Reservistä eroamiset alkoivat kiihtyä tammikuun lopussa, kun puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa, että etsisi lainmukaista keinoa kieltää reservistä eroaminen. Häkkänen kiisti valmistelun blogissaan alkuviikosta. Ruuhkaisimmillaan perjantaina 2. helmikuuta, kun Kyrönmaa-lehden uutinen alkoi julkaisusta seuraavana päivänä levitä, reservistä ilmoitti eroavansa 293 ihmistä. Maanantaina 5. helmikuuta erosi 185 ihmistä.

Huhtikuussa 2023 Suomen liittyminen Natoon aiheutti myös piikin reservistä eronneiden määrässä. Kyseisen kuukauden aikana erosi 413 ihmistä. Luku oli lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.

Myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia eroaa reservistä. Vuonna 2022 reservistä eronneita naisia oli noin 200.

Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.

 

 

Antti Häkkänen: Jonkun tätä maata pitää aina puolustaa

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan reservistä eroamisen estämistä ei olla valmistelemassa.

– Suomen maanpuolustuksesta käydään vilkasta keskustelua ja hyvä niin. Venäjä muodostaa sotilaallisen uhan Euroopan maille ja meidän kaikkien Nato-maiden tulee vahvistaa omaa puolustustamme, Häkkänen toteaa puolustusministerin blogissa.

Taas kerran keskustellaan reservistä eroamisesta. Reservistä voi erota omalla ilmoituksella, ja tällöin henkilö ei enää ole käytettävissä poikkeusoloissa sotilaalliseen maanpuolustukseen.

– Reservistä eroaminen on puhuttanut jo kymmenen vuoden ajan. Venäjän hyökättyä Krimille vuonna 2014 näimme ensimmäisen noin 1 000 reserviläisen eroaallon reservistä. Tuon jälkeen Puolustusvoimat lähetti kuuluisan reserviläiskirjeen ja eroaalto jatkui. Tuolloinen puolustusministeri Jussi Niinistö kritisoi eroamista tiukkasanaisesti. Tämä aihe perinteisesti nostattaa aina laineita, Häkkänen kirjoittaa.

– Vuonna 2022 Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan synnytti uuden eroaallon reservistä. Lähes 4 000 suomalaista vetäytyi maanpuolustuksen sotilaallisista tehtävistä siviilipalvelukseen.

Hänen mukaansa lukumäärät ovat vielä pieniä suhteessa 900 000 hengen reserviin, eikä tämä heiluta Suomen puolustusta.

– Mutta taustalla näkyy trendi siitä, että eroaalto käynnistyy turvallisuustilanteen heiketessä. Vaarojen aikakausi tulee jatkumaan ja Venäjä on arvaamaton. Itse asiasta onkin syytä keskustella – onko sodan ajan maanpuolustustehtävistä eroaminen vain ilmoitusasia? Ymmärrän mahdollisen vakaumuksen muuttumisen, mutta samalla pitää muistaa, että jonkun tätä maata pitää aina puolustaa. Taitaa olla viime kädessä puolustusministerin tehtävä kantaa tästä huolta.

– Sanavalintani Laihian paikallislehden haastattelussa ei tällä kertaa olleet onnistuneimpia, se on selvää.

Häkkänen sanoo viestinsä olevan kuitenkin sama, minkä Puolustusvoimat juuri julkaisi lausuntonaan:

”Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.”

– Kuten sanoin jo aiemmin julkisuudessa, reservistä eroamisen estäminen ei ole tällä hetkellä valmistelussa.

Häkkäsen mukaan reserviläisten siirtyminen siviilipalvelukseen on syytä pohtia esimerkiksi myöhemmin käynnistyvän puolustusselonteon prosessin yhteydessä parlamentaarisesti.

– Tuon prosessin yhteydessä voidaan rauhassa arvioida, onko tälle yksityiskohdalle tai reserviin palaamiselle syytä tehdä jotain.

Syrjivä asevelvollisuuslaki pönkittää miesten valtaa

”Tämä ei ole tasa-arvoinen järjestelmä”, prikaatikenraali Sami Nurmi sanoi esitellessään johtamansa kutsuntatyöryhmän työn tuloksia medialle.

Ryhmän ehdotus kutsuntojen järjestämisestä koko ikäluokalle on askel eteenpäin. Asevelvollisuuden ulottamista naisiin Nurmen ryhmä ei esitä.

”Poliittinen ohjaus oli selkeä”, Nurmi kertoi ja antoi ymmärtää, että hänen työryhmänsä tehtävänä ei ollut pohtia asevelvollisuuden laajentamista.

Miesten asevelvollisuudella on yhteys vallankäyttöön ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Tasa-arvon kannattajat ovat vuosikymmeniä arvostelleet sitä, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtotehtävissä on vähän naisia.

Nykyinen asevelvollisuuslaki on tasa-arvon vastainen säädös. Se on vallan väline, kun kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä sotilastehtäviin.

Yleinen asevelvollisuus saattaa olla joillekin naisille itsetuntokysymys. Se panisi kaikki suomalaiset yhdenvertaisesti alttiiksi suurimmalle henkilökohtaiselle uhraukselle isänmaan puolesta.

Ennen naisia väheksyttiin myös sillä perusteella, että he eivät kestäisi sodan ruumiillista rasitusta. Puna-armeija todisti tämän vääräksi jo 1940-luvulla. Romanttinen käsitys naisista vain lottina ja synnyttäjinä joutaa sotamuseoon.

Naisten asenteitakin on epäilty. Historia on todistanut, että sodan ja rauhan asiat eivät ole sukupuolikysymyksiä. Vaikka rauhanliikkeet nostivat naisia etulinjaan, sinne ei kuitenkaan kutsuttu esimerkiksi Golda Meiriä tai Margaret Thatcheria.

Ensimmäiset naiset aloittivat asepalveluksen lokakuussa 1995. Vaikutti siltä, että tasa-arvo asevelvollisuudessa toteutuu suhteellisen nopeasti.

Eduskunta oli hyväksynyt lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta selvin luvuin 103–66. Toiveita vahvisti sekin, että samana vuonna kenraalikuntaan oli tullut ensimmäinen nainen.

Pisimmät edistysaskeleet otettiin 1980- ja 1990-luvulla. Elisabeth Rehn (r.) ja Anneli Taina (kok.) toimivat puolustusministerinä. Tarja Halonen (sd.) oli ensimmäinen nainen ulkoministerinä ja ylipäällikkönä vuonna 2000.

Edellisen kerran tasa-arvoinen maanpuolustus nytkähti eteenpäin ministeri Ilkka Kanervan (kok.) johtamassa komiteassa, joka jätti mietintönsä 2021. Komitea kehitti termin yleinen maanpuolustusvelvollisuus.

Myöhemmin kehitys on ollut hidasta. Jarrua ovat painaneet myös presidenttiehdokkaat, joista yksi valitaan 11. helmikuuta presidentin tehtävän lisäksi puolustusvoimien ylipäälliköksi.

Kaikkein myönteisimmin yleiseen asevelvollisuuteen ovat suhtautuneet jo vaalista pudonneet Harry Harkimo (liik.), Li Andersson (vas.) ja Olli Rehn (kesk.) sekä toiseen äänestykseen päässyt Pekka Haavisto (vihr.). Heistäkin ainoastaan Harkimon kanta on ollut yksiselitteisesti naisten asevelvollisuuden puolesta.

Jutta Urpilaisen (sd.) ja presidentinvaalin toisen kierroksen ennakkosuosikin Alexander Stubbin (kok.) mielestä asevelvollisuuden laajentamiseen ei ole tarvetta. Urpilaisen mukaan päätösten laajennuksen pitää perustua maanpuolustuksen tarpeisiin.

Hieman samoin kantaansa on perustellut Stubb. Miehiä on riittävästi tarvittavien joukkojen muodostamiseksi.

Voimakkaimmin vastaan on ollut Sari Essayah (kd.). Hänen mielestään naiset voivat osallistua muilla tavoilla maanpuolustukseen.

Yhdenvertaisuus on arvo. Se ei ole alisteinen nykymuotoisen varusmieskoulutuksen tarpeille. Järjestelmää on mahdollista muuttaa.

Miesikäluokat pienenevät. Aika voi tehdä sen, mitä poliitikot kenties eivät uskalla ja sotilaat tahdo.

Ehkä jo ensi vuosikymmenellä yleinen asevelvollisuus ei ole uskottava ilman naisia. Pienen maan ei kannata hukata voimavarojaan syrjivällä lailla.

Aie kieltää reservistä eroaminen aiheutti erovyöryn, yli 200 jätti ilmoituksen alle kahdessa päivässä

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että aikoo kieltää reservistä eroamisen. Kyrönmaa-lehden haastattelu näyttäisi aiheuttaneen piikin Siviilipalveluskeskukselle saapuneissa ilmoituksissa, joilla kerrotaan reservistä eroamisesta.

Helmikuun 2. päivän iltapäivään mennessä helmikuun ajalta eroamisilmoituksia oli tullut yhteensä 212, kertoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen Verkkouutisille.

– Koko tammikuun aikana tehtiin 255 hakemusta, ja perjantain aikana hakemuksia on tullut 145. Torstaina 1. helmikuuta niitä tuli 67, kertoi Reijonen klo 15 aikoihin perjantaina iltapäivästä.

Viidentoista minuutin haastattelun aikana perjantaina saapuneiden eroilmoitusten määrä nousi 138:sta 145:aan, eli ilmoituksia saapui keskimäärin joka toinen minuutti. Reijonen arvioi, että ilmoituksia ehtinee perjantain aikana saapua yli 200. Saman verran ilmoituksia hän muistelee tulleen yhdessä päivässä viimeksi 24. helmikuuta 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Koko vuoden 2022 aikana reservistä erosi 3815 ihmistä.

Helmikuun 2024 nyt saapuvat eroilmoitukset eivät välttämättä asetu lopullisiksi reservistä eronneiden määräksi.

Pakolliseen, korvaavaan täydennyspalvelukseen hakeudutaan täyttämällä siviilipalvelushakemus ja toimittamalla se vielä myös Puolustusvoimien aluetoimistoon. Aluetoimistossa reservistä poistuvan asevelvollisen tiedot siirretään asevelvollisuusrekisteristä siviilipalvelusrekisteriin.

Eroajan tulee nimittäin tehdä ilmoitus myös Puolustusvoimien aluetoimistoon. Suunta-antavina numerot kuitenkin vaikuttavat siltä, että reservistä eroa harkinneet ovat ryhtyneet kiirehtimään siltä varalta, että eroaminen tulevaisuudessa kiellettäisiin.

– Voimakas uutisointi asiasta vaikuttaa yleensä myös meille saapuviin hakemuksiin, Siviilipalveluskeskuksen Reijonen sanoo.

Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.

Suomen liittyminen Natoon huhtikuussa 2023 aiheutti myös piikin reservistä eronneiden määrässä. Kyseisen kuukauden aikana erosi 413 ihmistä. Luku oli lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.

Myös vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia eroaa reservistä. Vuonna 2022 reservistä eronneita naisia oli noin 200.

Reservistä eroamisen syitä ei tilastoida. Vuonna 2020 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelija selvitti pro gradu -työssään reservistä eronneita ja havaitsi vastausten perusteella kaksi pääryhmää. Yhdessä ryhmässä oma toiminta nähdään ensi sijassa velvollisuutena rauhan ajassa. Tämä ryhmä näkee itsensä edistämässä yhteiskunnan vakautta sekä hyvinvointiyhteiskuntaa. He ovat myös osana laajempaa maanpuolustuksen kokonaisuutta suorittamalla yleishyödyllistä palvelusta esimerkiksi vanhustenhuollon piirissä. Toiseen ryhmään kuuluvat reservistä eronneet näkevät itsensä toiminnan kautta tapahtuvan auttamisen piirissä, joka kohdistuu mahdollisessa kriisissä avun tarpeessa olevien auttamiseen. Ryhmään kuuluvat näkevät oman tehtävänsä esimerkiksi ensiavun, ruokahuollon, tuhojen raivaamisen, pelastustoiminnan ja muiden vastaavien välittömien auttamistoimien suorittajana.

Myös valtio- ja asekielteisyys näkyivät reservistä eronneissa, mutta toisaalta samalla osa haastatelluista oli myös valmis palaamaan aseelliseen palvelukseen, jos Suomea uhkaisi sota.

MPKK:n haastatteluissa eivät siis ole olleet mukana Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Suomen liittyminen Natoon. Niitä ennen yksi eroamispiikki näkyy tilastoissa vuodelta 2015, kun kaikille reserviläisille lähetettiin reserviläiskirje. Niihin aikoihin keskusteltiin runsaasti omasta sodan ajan sijoituksesta ja sen järkevyydestä tositoimissa. Esimerkiksi lääkäriä ei ole mielekästä sijoittaa tykkimieheksi vaikka hän olisi tykkimiehenä palvellut, sillä ammattipätevyydellä tai muulla siviilissä hankitulla osaamisella voi olla sodassakin hyödyllisempää käyttöä. Puolustusvoimat huomauttaa sivuillaan, että omaan sodan ajan sijoitukseen voi vaikuttaa päivittämällä tiedot osaamisestaan omaan aluetoimistoon.

Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen huomauttaa, että täydennyspalveluksen voi suorittaa myös nopeammin ilmoittautumalla itse haluamaansa täydennyspalveluserään.

Reservistä eroamisen voi myös peruuttaa. Se täytyy kuitenkin tehdä ennen täydennyspalveluskoulutuksen aloittamista.

Puolustusministeri Antti Häkkänen haluaa kieltää reservistä eroamisen – myös naisia lähtee

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) haluaa kieltää reservistä eroamisen.

– Eroajat heikentävät Suomen puolustuksen pidäkettä. Sitä naapurikin (Venäjä) saattaa tuolla idässä katsoa, että suomalaisilla menee pupu pöksyyn, Häkkänen sanoo Kyrönmaa-lehdelle.

Reservillä tarkoitetaan aikaa, jolloin asepalveluksen suorittanut on palveluksensa jälkeen velvollinen osallistumaan aseelliseen palvelukseen, jos Suomea kohtaa sotilaallinen uhka. Reservistä siirrytään asteittain kokonaan siviiliin sinä vuonna, kun asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Suomen reserviin kuuluu noin 870 000 ihmistä, joista sodan ajan sijoitus on noin 280 000 ihmisellä.

Reservistä eroamisesta kertovissa tilastoissa on piikki maaliskuussa 2022, kun Venäjä oli juuri hyökännyt Ukrainaan. Koko vuoden aikana reservistä erosi 3815 ihmistä. Seuraava piikki näkyy huhtikuussa 2023, jolloin Suomi liittyi Natoon. Huhtikuun 2023 aikana reservistä erosi 413 ihmistä. Luku on lähes saman verran kuin koko vuoden 2021 eronneet yhteensä (435 ihmistä). Koko vuoden 2023 aikana reservistä erosi 1651 ihmistä.

Tilastot on pyytänyt Siviilipalveluskeskukselta esimerkiksi Iltalehti tammikuussa. Ne löytyvät IL:n sivuilta.

Kun reserviläinen ilmoittaa erostaan, hän siirtyy siviilipalvelusvelvolliseksi hakemalla Siviilipalveluskeskuksen järjestämään täydennyspalvelukseen. Täydennyspalvelus kestää viisi päivää, eikä se ole vapaaehtoinen. Siviilipalveluskeskus lähettää määräyksen seuraavan 12 kuukauden aikana.

– Vuonna 2022 reservistä eronneista noin 200 oli vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneita naisia, kertoo Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen Verkkouutisille.

– Oikeus hakeutua siviilipalvelukseen on määritelty siviilipalveluslaissa, ja oikeus perustuu vakaumukseen. On keskeistä, että oikeus vakaumukseen turvataan jatkossakin. Uskon, että turvataankin.

Reijonen huomauttaa, että siviilipalvelusasiat ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvia. Siellä ei Reijosen tiedon mukaan ole parhaillaan vireillä mitään muutoksia siviilipalveluslakiin.

Kyrönmaa-lehdelle puhunut puolustusministeri Häkkänen aikoo uudistaa myös siviilipalveluksen. Jatkossa siviilipalvelustehtävät eivät olisi ”ympäristöjärjestöissä liittyviä tehtäviä”, vaan kokonaisturvallisuuteen liittyviä. Esimerkiksi: pelastustoimintaa, sairaankuljetusta, tai vaikkapa energialaitoksiin liittyviä tehtäviä.

– Siviilipalvelus kuuluu yhtä lailla maanpuolustusvelvollisuuteen kuin aseellinenkin palvelus. Sille on tarvetta, eikä se ole poistumassa.

Siviilipalveluskeskus ei tilastoi reservistä eroamisen motiiveja. Jotain kuitenkin tiedetään.

– Se, minkä verran asia on esillä mediassa, yleensä vaikuttaa meidän saamiimme hakemuksiin. Ihmiset ikään kuin heräävät mahdollisuuteen. Mutta kyllä he tekevät ratkaisunsa ihan harkitusti.

 

Hän on uusi puolustusvoimien komentaja – laskuvarjojääkäri, joka osaa norjaa

Puolustusvoimien uudeksi komentajaksi 1. huhtikuuta alkaen nousee Janne Jaakkola. Tasavallan presidentti vahvisti nimityksen presidentin esittelyssä keskiviikkona.

Jaakkola nousee komentajaksi Pääesikunnan strategiapäällikön tehtävästä, jossa hän toiminut vuodesta 2023 alkaen. Jaakkola ylennettiin kenraaliluutnantiksi viime kesänä.

56-vuotias Jaakkola on taustoiltaan laskuvarjojääkäri, joka on toiminut Utin jääkärirykmentissä useissa eri tehtävissä. Niistä viimeisimpänä on ollut Utin jääkärirykmentin komentajan tehtävä vuosina 2007-2010. Erilaisissa tehtävissä Pääesikunnassa Jaakkola on toiminut vuodesta 2015. Hänellä on taustaa myös logistiikkapäällikön ja suunnittelupäällikön tehtävistä Pääesikunnassa. Kriisinhallintatehtävissä Jaakkola on ollut Kosovossa vuonna 2003 ja Afganistanissa vuonna 2009.

Uudessa komentajan tehtävässä tuskin on haitaksi, että tavallaan Jaakkola tuntee tehtävän hyvin läheisesti. Hän nimittäin työskenteli amiraali Juhani Kaskealan adjutanttina vuodesta 2004 vuoteen 2007 ennen kuin siirtyi Utin jääkärirykmentin komentajaksi.

Kollegat kuvailevat Jaakkolaa hillityksi, mutta luontevaksi, maanläheinen ja työteliääksi. Jaakkola ei ole kuuluisa siitä, että toisi itseään esille, vaan antaa tekojen puhua puolestaan. Janne on uuden ajan komentaja, sanoo yksi, joka kuvailee Jaakkolaa erittäin dynaamiseksi.

Jaakkola suoritti yleisesikuntaupseerin kurssin Norjassa Forsvaret Stabsskolessa (nyk. Forsvarets Høgsskole) vuosituhannen vaihteessa. Hänen kerrotaan osaavan norjaa. Verkkouutisten lähteet eivät voineet vahvistaa onko Jaakkolan kielitaito nykyään aktiivinen, mutta tunnistavat, että kurssin suorittaminen Norjassa olisi ollut mahdotonta ilman kielitaitoa.

Jaakkolan perheeseen kuuluu diplomi-insinöörinä työskentelevä vaimo sekä yksi aikuinen lapsi, joka on ammatiltaan lääkäri. Jaakkola on intohimoinen urheilija, jonka mielilajeihin kuuluvat krav maga, crossfit ja kuntosali. Jaakkola on kotoisin Turun läheltä Ruskosta, jossa hän yhä viettää vapaa-aikansa. Hänet tuntevien mukaan hän on osa-aikainen maanviljelijä, jonka pelloilla kasvaa ainakin vehnää.

Puolustusvoimain uusi komentaja aloittaa tehtävässään huhtikuun alussa, kun nykyinen komentaja Timo Kivinen jää eläkkeelle. Jaakkola on ollut pitkään kärkikolmikossa kenraalikunnan jäsenistä, joita on uumoiltu seuraavaksi komentajaksi. Kaksi muuta ovat olleet Pääesikunnan päällikkö Vesa Virtanen ja Maavoimien komentaja Pasi Välimäki.

Majuri Janne Jaakkola, puolustuministeri Seppo Kääriäinen ja puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala ja majuri Sami Nurmi 178. maanpuolustuskurssin avajaisissa syyskuussa 2006. / LEHTIKUVA / TOR WENNSTRÖM

Kouluihin ehdotetaan maanpuolustuspäivää: Näin käynnistyisivät uudet kutsunnat

Puolustusministeriön työryhmä ehdottaa, että kaikille 17-vuotiaille järjestettäisiin kouluissa yhteinen maanpuolustuspäivä. Työryhmä ehdottaa myös, että palveluskelpoisuuden arviointi siirrettäisiin osaksi opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusta.

Tällä tavalla nyt voimassa oleva kutsuntaprosessi porrastettaisiin alkamaan maanpuolustuspäivästä, josta se asevelvollisilla ja vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvilla naisilla etenisi varsinaiseen kutsuntatilaisuuteen, jossa Puolustusvoimat päättäisi jatkossakin palveluskelpoisuudesta ja palveluksesta.

Uuteen malliin sisältyisivät ensimmäisenä opiskeluvuonna toteutettava sähköinen terveyskysely ja siitä sähköisenä saatava palaute sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset. Palveluskelpoisuusarvio toimitettaisiin Puolustusvoimille sähköisesti. Kun tarkastukset kohdentuisivat sinne missä nuori jo tunnetaan, voisi uudistuksella olla syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia, työryhmä arvioi. Varsinainen terveystarkastus tulisi toisen opiskeluvuoden keväällä, jotta se ajoittuisi sille vuodelle, jona nuori täyttää 18 vuotta.

Vuonna 2023 Puolustusvoimien aluetoimistot järjestivät yhteensä 519 kutsuntatilaisuutta 244 eri paikkakunnalla.

Vuonna 2020 Sanna Marinin (sd) hallitus asetti parlamentaarisen komitean pohtimaan asevelvollisuuden kehittämistarpeita. Komitea asetti työskentelynsä tavoitteeksi järjestää koko ikäluokalle maanpuolustusvelvollisuuteen kiinnittyvä velvoittava kutsuntapäivä. Komitean työtä nyt jatkanut työryhmä esittää koko ikäluokalle järjestettävästä tilaisuudesta käytettävän kutsuntapäivän sijaan nimitystä maanpuolustuspäivä. Työryhmä päätyi koulujen maanpuolustuspäivään, sillä vaikka jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslaissa maanpuolustusvelvollisuus, ei siitä voida suoraan johtaa velvollisuutta kutsuntoihin ilman, että asiasta säädettäisiin lailla erikseen.

Oppivelvollisuus luo kuitenkin työryhmän mukaan hyvät edellytykset kutsuntaikäisten saavutettavuudelle.

Maanpuolustuspäivän tavoite olisi lisätä nuorten miesten tietoisuutta kutsuntaikään liittyvistä velvoitteista ja nuorten naisten mahdollisuuksista hakeutua vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Maanpuolustuspäivän tarkoitus on antaa tietoa maanpuolustuksesta, kokonaisturvallisuudesta, maanpuolustuksen vapaaehtoistoiminnasta ja nuorten hyvinvointia edistävistä palveluista. Koulut voisivat mahdollisuuksien mukaan lukea päivän sisällöt osaksi opiskelijoiden opintoja.  Maanpuolustuspäivä järjestettäisiin sen vuoden syksyllä, kun opiskelija täyttää 17 vuotta. Erillistä, maanpuolustuspäivään osallistumiseen velvoittavaa lakia ei työryhmän mielestä tarvita, mutta terveystarkastusten järjestäminen opiskeluterveydenhuollossa edellyttäisivät terveydenhuoltolain täsmentämistä.

Koulutuksen sisältöjen räätälöinnistä vastaisivat puolustusministeriö, oikeusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Käytännössä sisällön tuottamiseen osallistuisivat myös Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK). Työryhmä esittää, että maanpuolustuspäivä järjestettäisiin lähi- ja etäopetuksen yhdistelmänä, jossa voitaisiin ottaa huomioon paikalliset tarpeet ja erityispiirteet. Tärkeää kuitenkin olisi, että kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa olisi todellinen mahdollisuus vuorovaikutukseen.

Maanpuolustuspäivästä on tarkoitus järjestää pilotointi, joka työryhmän esityksessä alkaisi ensi vuonna. Tarkoituksena on pilotoida myös naisten ja miesten kutsuntatilaisuuksien yhdistämistä. Kaikki esitetyt uudistukset voisivat olla käytössä vuonna 2027.

Tavoite tuhannesta ampumaradasta uhkaa vesittyä

– Hallitusohjelman kunnianhimoinen tavoite tuhannesta ampumaradasta on vastatuulessa. Ampumaratojen rakentaminen ja kunnostaminen ei onnistu, sillä luvituskäytännöt ja viranomaisprosessit ovat epäselviä ja ne koetaan mielivaltaisiksi. Näin ei voi jatkua, sanoo tiedotteessa eduskunnan Maanpuolustusverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Atte Kaleva (kok).

Eduskunnan Maanpuolustusverkoston maanantaina pidetyssä kokouksessa kansanedustajat, avustajat ja muu eduskunnan väki keskustelivat yhteistyökumppaneiden ja ampuma-alan asiantuntijoiden kanssa ampumaharjoittelun heikkenevästä tilanteesta Suomessa.

Hallitusohjelman tavoite tuhannesta ampumaradasta uhkaa vesittyä, kun ratojen määrä vähenee, ministeriöiden välinen yhteistyö ei toimi ja käsitykset oikeasta lain tulkinnasta vaihtelevat huomattavasti. Ongelmat konkretisoituvat uusia ampumaratoja suunniteltaessa, mutta myös vanhoja kunnostettaessa.

Parlamentaarinen verkosto kuuli kokouksessa asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mikä on johtanut nykyiseen tilanteeseen ja sai myös vastaanottaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.

– Ampumaharjoittelu kaikissa muodoissaan on olennainen osa maanpuolustusta. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että saimme asiantuntijoilta selkeät ja konkreettiset toimenpide-ehdotukset tilanteen parantamiseksi, Kaleva toteaa.

Asevarastot täyttyvät – sotatalouspäällikkö kertoo HS:lle varautumisesta

Puolustusvoimat käynnistää laajoja toimia kriisi- ja sota-ajan huoltovarmuuden testaamiseksi.

Puolustushallinto aikoo tarkastaa suomalaisten yritysten kanssa tehtyjä tuotantovarauksia, kertoo Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen Helsingin Sanomille.

Tuotantovaraus tarkoittaa sopimuksia yritysten kanssa, joissa yritykset sitoutuvat tuottamaan poikkeusaikoina tuotteita tai palveluja maanpuolustuksen tarpeisiin. Sopimuksia on tehty yli tuhannen yrityksen kanssa.

Nyt tavoitteena on Heiskasen mukaan varmistaa, että tuotantovaraukset vastaavat nykypäivän puolustusjärjestelmää.

– Tämän kevään aikana perataan kaikki tuotantovaraukset, joita on tehty vuosien ja vuosikymmenten aikana. Nyt katsotaan, miten ne vastaavat meidän puolustusjärjestelmäämme, Heiskanen sanoo.

Puolustusvoimat käynnistää koemielessä sota-ajan tuotantoon tarkoitetut linjat ja teettää osalla yrityksistä tuotantovarausten koe-eriä. Heiskasen mukaan tuotantolinjoja käynnistetään jo ensi kuussa.

Toimenpiteet eivät Heiskasen mukaan tarkoita siirtymistä sotatalousmoodiin, vaan tarkoitus on keskittyä koe-eriin ja varmistamaan, että yritykset toimivat myös poikkeusoloissa.

– Tarkoituksemme ei ole mennä totaaliseen sotatalousmoodiin, että lähtisimme keskeytymättömään kolmivuorotyöhön, koska siihen ei ole tarvetta. Riittää, että teemme koe-erät, Heiskanen sanoo.

Strategisten kumppanien kuten korjaamoista ja ruokailusta vastaavien Millogin ja Leijona Cateringin kanssa tarkoitus on myös sotapelata näiden konseptit stimuloiduissa poikkeusoloissa.

– Tähän asti on keskitytty siihen, että niiden toiminta on kustannustehokasta normaalioloissa. Nyt varmistetaan, että ne toimivat myös poikkeusoloissa, Heiskanen sanoo.

Puolustusvoimat on saanut viime vuosina lisävaroja kalustohankintoihin, ja sotatarvikkeiden varastot alkavat täyttyä.

Ase- ja ammusvarastoja täytyykin laajentaa, koska nykyiset eivät riitä kaiken varastoimiseen. Yhdysvaltojen kanssa solmittu DCA-sopimus mahdollistaa amerikkalaisen sotamateriaalin varastoimisen Suomessa.

– Lähdemme siitä, että osan sotamateriaalista pitää olla Suomessa, mutta kaiken ei pidä olla täällä, ettei se ole tulivaikutuksen alla. Myös omaa materiaalia suunnitellaan varastoitavaksi tukialueille, mikä tarkoittaa Ruotsia ja Norjaa, Heiskanen sanoo.

Vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki yli 1500 naista

Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyi 15. tammikuuta. Hakijoita oli 1 555.

Pian jo 30 vuoden ajan Puolustusvoimien reserviin on koulutettu osaavia naisia, jotka muodostavat tärkeän voimavaran Suomen puolustukselle. Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa vapaaehtoisen asepalveluksen on suorittanut jo yli 13 000 naista.

Mukaan lukien tämän vuoden tulokset, naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden määrä on ylittänyt 1 500 hakijan rajan jo neljästi. Hakemusmäärä kohosi viime vuodesta noin 300:lla.

Palvelukseen hakeneet naiset kutsutaan hakemuksen perusteella aluetoimiston järjestämään valintatilaisuuteen. Valintatilaisuudessa annetaan tietoa varusmiespalveluksesta ja asevelvollisuudesta, hakijat haastatellaan ja heidän terveydentilansa tarkistetaan.

Valintatilaisuudessa hakijan on mahdollista esittää koulutusta ja palvelusta koskevat toiveet.

Naisten valintatilaisuudet yhdistetään ensimmäistä kertaa kutsuntoihin

Uudenmaan, Hämeen ja Lapin aluetoimistot pilotoivat naisten vapaaehtoisen asepalveluksen valintatilaisuuden yhdistämistä kutsuntoihin tänä syksynä.

Mainittujen aluetoimistojen alueelta palvelukseen hakeneiden naisten valintatilaisuudet järjestetään miesten kutsuntojen kanssa samanaikaisesti 15.8.-15.12.2024.

Pilotti on konkreettinen toimi asevelvollisuuden kehittämisessä, sillä tulevaisuudessa suuntana ovat yhteiset tilaisuudet naisille ja miehille.

Naiset voivat suorittaa palveluksen Puolustusvoimien kaikissa joukko-osastoissa ja kaikissa palvelustehtävissä.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)