Mittavien koulutusleikkausten lisäksi se petti Akavan mielestä budjettiesityksessään lupauksensa, ettei palkkaverotus nouse.
Akava korostaa, että lisäleikkaukset ja veronkorotukset voivat pahentaa talouden ahdinkoa. Talouspolitiikan painopisteen on oltava rakenteellisissa uudistuksissa, joilla tasapainotetaan julkisen talouden rahoitusta.
– Hallitus petti lupauksensa, että kenenkään palkkaverotus ei kiristy. Koulutettujen asiantuntijoiden odotetaan sekä heikentävän työehtojaan että maksavan yhä suuremman osuuden veroista – riippumatta siitä, että laajan keskiluokan verorasitus on jo nyt 6–7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Hallitus rankaisee niitä, jotka ovat avainasemassa siinä, että Suomella on sellaista myytävää, josta maailmanmarkkinoilla maksetaan, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Yli 6000 euron kuukausipalkasta menee jo nyt veroihin ja maksuihin yli 2500 euroa ja käteen jää noin 3700 euroa. Jokaisesta lisäeurosta, jonka he tienaavat yhteiskunnan hyväksi, menee jatkossa reippaasti yli puolet veroihin – noin 60 prosenttia.
– Työtä tekemällä ei taatusti rikastuta. Veronkorotus on jälleen kerran luvattu määräaikaiseksi, mutta kokemuksemme on, että sellaista ei pitkään muisteta. Toivottavasti nyt olemme väärässä, toteaa pääekonomisti Eugen Koev.
Akava on samaa mieltä hallituksen kanssa rakenteellisten uudistusten ja julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta. Merkittävimpien rakenteellisten uudistusten tarve ei kuitenkaan ole työmarkkinoilla, vaan julkisten palvelujen tuottamisessa ja rahoituksessa.
Akavan mielestä Hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kesken tulee jatkaa työelämän kehittämistoimien valmistelua. Akava on edelleen valmis hakemaan neuvotteluratkaisua, jotta Suomen kilpailukyky paranee.
– Hallituksen julkistama pakottavan lainsäädännön paketti on murtamassa suomalaisen sopimusjärjestelmän. Tässä hallitus ottaa kontolleen ennakoimattoman ja konfliktiherkän yhteiskuntajärjestyksen, Fjäder sanoo.
Suunnitellut koulutusleikkaukset ovat Akavan mielestä niin suuria, että ne aiheuttavat pysyvän haitan suomalaiselle osaamiselle. Kärkihankkeen lisäeurot eivät korvaa mitenkään pysyviä leikkauksia tai perustoiminnan kehittämistä.
Akavan mielestä suunta on väärä myös aikuiskoulutustukeen aiotussa muutoksessa, jossa tuen perusosa muutettaisiin lainaksi. Tämä heikentää työssä olevien mahdollisuutta kehittää osaamistaan. Korkean työttömyyden aikana tähän pitäisi panostaa.
