Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaisemassa tutkimuksessa Onko työmarkkinoilla tilaa kaikille?
Tähän mennessä nuorten työllistymistä on tuettu monin eri tavoin. Koulupudokkaille, työttömille nuorille ja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille kohdistettavista toimista ei ole puutetta.
– Vaikka Suomessa kaikille on taattu ilmainen ja hyvätasoinen peruskoulutus, niin koko ikäluokka ei pelastaudu. Niiden rinnalle tarvitaan myös valikoivia, hyvin tuettuja ja integroituja toimenpiteitä. Ilman kysyntää sekä sosiaalista ja taloudellista tukea parhaimmatkin ohjelmat jäävät tavoitteissaan puolitiehen, tutkimus toteaa.
Suurin osa maahanmuuttajistakin työllistyy ilman merkittävää yhteiskunnallista tukea, mutta suuri joukko on sellaisia, jotka tarvitsevat valikoivia toimenpiteitä ja myös toimenpiteiden yhdistämistä.
– Maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumista ja sitä tukevaa työvoimapolitiikkaa tulisi tarkastella koko työiän aikaisena prosessina, tutkimus sanoo.
Osatyökykyisten tukemisessa Suomessa on varsinkin sotainvalidien työllistämisen ansiosta vahvaa kokemusta ja näyttöä. Tutkimuksen mukaan tätä kokemusta hyödyntäen avautuu mahdollisuuksia myös nyky-yhteiskunnan vajaakuntoisten ja osatyökykyisten työllisyyden ja yhteiskunnallisen osallisuuden tukemiseen.
Työvoimahallinto ei kuitenkaan yksin selviydy osatyökykyisten ja ikääntyvän työvoiman kuntoutuksesta sekä työllisyysmahdollisuuksien parantamisesta.
Suomessa pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu ensimmäisen vuoden jälkeen on onnistunut ja kansainvälisestikin vertaillen tuottanut hyviä tuloksia.
– Tämä ei välttämättä pelasta siltä, että lyhytkestoisista työsuhteista, toimenpiteistä ja työttömyydestä muodostuu ketju, joka uhkaa johtaa suuren osan pitkäaikaistyöttömiä köyhyyteen, pätkätyöläisyyteen tai syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Tutkimukset soittavat, että pitkäaikaistyöttömien työllistettävyyden parantaminen edellyttää toimeentulon, terveyden ja kuntouttamisen tukemista, tutkimus toteaa.
