– Pahinta, mitä nyt voitaisiin tehdä, on se, että viime syksynä neuvoteltu laaja eläkeratkaisu revittäisiin auki. Näin ei saa tapahtua. Luottamusta syö, jos ei sovitusta pidetä kiinni, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kirjoittaa Taloustaidon blogissa.
Palola toteaa, ettei luottamuspääoma ole suomalaisessa yhteiskunnassa tällä hetkellä kovin suuri; ei puolueiden, eikä työmarkkinajärjestöjen kesken. Luottamukseen kuuluu, että tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni.
– Eläkemaksuista on sovittu tulevien vuosien osalta ja siitäkin on pidettävä kiinni. Esitykset eläkemaksujen väliaikaisesta alentamisesta ovat siis tarpeettomia. Alentamispuheiden yhteydessä kukaan ei ole kertonut, milloin maassamme ovat taas ne hyvät ajat, jolloin rahastot voitaisiin täydentää.
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti ennen eduskuntavaaleja, että työeläkemaksua voitaisiin alentaa kahdella prosentilla Emu-puskureiden avulla.
Palkansaajajärjestöistä myös SAK ja Akava vastustavat esitystä. Järjestöjen mukaan työeläkemaksun alentaminen tarkoittaisi eläkesopimuksen auki repimistä. Työnantajia edustavassa Elinkeinoelämän keskusliitossa on valmiutta neuvotella työeläkemaksun alentamisesta.
”Raippasopimus” ei käy
Sipilä nosti eduskuntavaalikampanjan aikana esille myös laajan yhteiskuntasopimuksen tarpeen. Sipilä tapaa tänään keskiviikkona työmarkkinajärjestöjä tunnustellakseen niiden yhteistyöhalukkuutta.
Palola toteaa, että tuntematta tarkemmin esitetyn sopimuksen sisältöä hän kannattaa ajatusta, että eri toimijoiden näkemyksiä sovitetaan yhteen ja sen pohjalta talous- ja työllisyyskehitys saadaan tasapainoisesti kasvu-uralle.
– Jos taas mahdollinen yhteiskuntasopimus on tavallista palkansaajaa kurittava ”raippasopimus”, joka tarkoittaa työntekijöiden ostovoiman heikentämistä, työelämän väitettyjen jäykkyyksien purkamista ja joustojen lisäämistä työntekijöiden oikeudellista asemaa polkemalla, en usko yhteiskuntasopimuksen syntyvän ainakaan palkansaajapuolen myötävaikutuksella, Palola kirjoittaa.
Jos mahdollisella yhteiskuntasopimuksella halutaan uudistaa aidosti työelämää, siihen on Palolan mielestä sisällyttävä työntekijöiden työsuhde- ja muutosturvan parantaminen.
– Kun hyvää tulosta ja voittoa tekevä yritys irtisanoo henkilöstöä taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin vedoten, työntekijäpuolella luonnollisesti vaaditaan työsuhde- ja muutosturvan parantamista.
