Verkkouutiset

Lauri Lyly: Eläkemaksun alentaminen avaisi sovitun eläkepaketin

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly toppuuttelee poliitikkojen intoa avata viime syksynä kolmikantaisesti sovittua eläkeratkaisua.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”On harmillista, että vaalien alla eläkemaksun alentaminen on otettu keinoksi korjata taloutta. Sovitulla eläkemaksun tasolla kuitenkin taataan nykyiset ja tulevat eläkkeet”, Lauri Lyly toteaa SAK:n tiedotteessa.

”Työmarkkinajärjestöjen eläkeratkaisussa maksut ja etuudet ovat nyt historiallisesti ensimmäistä kertaa tasapainossa. Jos eläkemaksua alennetaan esimerkiksi kahdella prosenttiyksiköllä, eläkepaketista jouduttaisiin repimään auki myös muita asioita”, Lyly sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)

Lylyn mielestä tämä, ei olisi vastuullista eläkepolitiikkaa. Lisäksi hän painottaa, että jo ensi vuoden eläkemaksuun on tehty alennus.

”Työeläkemaksu on ensi vuonna 24 prosenttia ja seuraavana kolmena vuonna 24,4 prosenttia. Vuoden 2016 maksun alenema hyödyttää eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä.”

Eläkeratkaisussa sovittiin myös Emu-puskurin käyttämisen pelisäännöistä, muun muassa siitä miten sillä voidaan lieventää eläkemaksua. Taloustilanteen edellyttäessä puskurista voidaan käyttää vuosittain enintään 0,8 prosentin osuus palkkasummasta.

”Näillä nyt sovituilla maksutasoilla puskuri sulaa kuitenkin jo 2020-luvun alkuvuosina eli maksutaso on jo laitettu oikealle tasolle. Oleellista myös on, että puskurin käytöstä on sovittava yksimielisesti”, Lyly toteaa.

Lylyn mukaan poliitikot pohtivat myös luopumista työttömyysturvan lisäpäivistä eli niin sanotusta työttömyysputkesta.

”Putken poistaminen rokottaisi työuran loppupuolella olevaa palkansaajaa, kun nykyiseissä taloustilanteessa mahdollisuudet työllistyä ovat erittäin huonot”, Lyly sanoo.

Hän muistuttaa, että lisäpäiväoikeuden toimivuutta arvioidaan sopimuksen mukaan vuonna 2019.

”Tällöin on kertynyt kokemusta vuonna 2017 voimaan astuvasta uudistuksesta. Silloin nähdään, miten 60 vuotta täyttäneiden työllistyminen uusiin töihin tai pääsy aktiivitoimiin on toteutunut.”

Jos vaikutus on ollut toivottu, lisäpäiväoikeuden alarajaa nostetaan vuodella 62 vuoteen.

SAK:n Lylyn mukaan on hyvä, että poliitikot etsivät aktiivisesti keinoja parantaa Suomen tilannetta.

”Jo kertaalleen sovittua ei kuitenkaan pidä repiä auki. Keinot talouden ja työllisyyden kohentamiseksi on löydettävä muualta – ei siitä osasta sosiaaliturvaa, joka on kunnossa.”

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Viikon suosituimmat videot
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)