Tehtyjen työtyytyväisyyskyselyiden perusteella valtava enemmistö niin avustajista kuin muistakin eduskunnassa työskentelevistä pitää talon ilmapiiriä hyvänä, kommentoi eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) puhemiehistön tiedotustilaisuudessa tänään. Halla-ahon mukaan kansanedustajien kanssa käymiensä keskusteluiden perusteella hän uskaltaa sanoa, että myös kansanedustajat yhtyvät tähän näkemykseen.
Halla-aho sanoi, että media lähestyy häirintätapauksia ymmärrettävästi kohun näkökulmasta, mutta hänen mukaansa tammikuun julkisesta keskustelusta on tullut liian synkkä kuva, kun kyse on yksittäisistä tapauksista.
On puhuttu huonosta johtamisesta ja siitä, että kansanedustajien ja avustajien välillä voi olla erilaisia näkemyksiä mitä kuuluu avustajan tehtäväkenttään, ja sitten ääripäässä on puhuttu seksuaalisesta ahdistelusta ja jopa fyysisestä väkivallasta, Halla-aho muistutti.
– Näitä ei pidä niputtaa yhteen.
Ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) kertoi olleensa talossa vuodesta 2003 ja pitävänsä sitä erinomaisen hyvänä työpaikkana, jossa ilmi tulleisiin epäkohtiin on vuosien varrella pyritty puuttumaan, kuten myös nyt tänä vuonna ilmi tulleeseen tilanteeseen. Samaan aikaan pitää Risikon mukaan osata erottaa, mitkä asiat eivät kuulu korjattaviin asioihin.
– Tämä on poliittinen talo, jossa käydään keskustelua politiikasta ja ollaan eri mieltä.
Risikko laajentaisi eduskunnan työsuojelutoimikunnan koskemaan kaikkia talossa työskenteleviä, sillä tällä hetkellä se koskee vain eduskunnan palkkalistoilla olevia.
– Meillä on erikokoisia eduskuntaryhmiä ja niissä on erilaisia käytäntöjä työsuojelutoiminnasta. Nyt on selvityksiä tehty asioista ja tarttua pitää. Työsuojelutoimikunta, jota johtaa kansanedustaja [Oskari] Valtola (kok.), joka on ammatiltaan työterveyslääkäri, on oivallinen pohtimaan mitä muuta voidaan tehdä, Risikko sanoi.
Halla-ahon mukaan tammikuun keskustelun myötä on tullut selväksi, että joidenkin eduskuntaryhmien tavassa käsitellä konfliktitilanteita on ”toivomisen varaa”. Suurin osa avustajista työskentelee nykyään suoraan ryhmille, joten he ovat ryhmäkanslian vastuulla.
– Tietoa ristiriitatilanteista ei aina välity ryhmän poliittiselle johdolle ja perusteluna on annettu se, että työsuhdeasiat kuuluvat kanslialle. Mutta kansanedustajat eivät ole työsuhteessa tietenkään kansliaan, joten tältä osin prosessia pitää ehdottomasti kehittää, Halla-aho sanoi.
Hän totesi, että jos kansanedustajalle on tarvetta antaa ohjausta tai sanktioita, se on eduskuntaryhmän ja sen poliittisen johdon tehtävä.
Toiselta varapuhemieheltä Tarja Filatovilta kysyttiin kommenttia mahdollisiin seuraamuksista SDP:n ryhmän kansanedustajille, joiden toiminta on noussut esiin häirintäkohussa. Filatov vastasi, että se puolueen eduskuntaryhmän asia.
– Olen ymmärtänyt, että tarkoituksena on tehdä selvitys ja sen jälkeen johtopäätökset, koska kyse on hyvin erilaisista ja erimitallisista asioista.
Filatovin mukaan jos SDP:n eduskuntaryhmän järjestäytymiskokouksessa tänään olisi lähdetty pikana antamaan jotain sanktioita, se olisi ollut kohtuutonta.
Sekä Filatov että Risikko muistuttivat, että uusien kansanedustajien perehdytykseen kuuluu nykyään myös koulutusta esimiehenä toimimisesta, mistä kansanedustajalla ei välttämättä ole kokemusta entuudestaan ja mihin takavuosina eduskunnassa ei annettu koulutusta lainkaan.
