Presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi torstai-iltana saavuttaneensa Donald Trumpin kanssa käymissään neuvotteluissa yhteisymmärryksen Yhdysvaltojen tulevista turvatakuista Ukrainalle.
Useat muut länsimaat ovat jo aiemmin ilmaisseet valmiutensa osallistua maan turvallisuuden takaamiseen sen jälkeen, kun aseleposopimus Ukrainan ja Venäjän välillä on aikanaan solmittu.
Spekulointi mahdollisten takuiden muodosta ja sisällöstä on ollut viime kuukausina suorastaan ylenpalttisen runsasta.
– Vaikka kaikki ovat yhtä mieltä turvatakuiden välttämättömyydestä, onko kukaan todella valmis ottamaan riskin päätyä sotaan Venäjää vastaan niiden täytäntöönpanemiseksi, Ukrainan turvallisuus- ja yhteistyökeskusta (USCC) johtava Serhiy Kuzan kysyy Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa kirjoituksessa.
Länsi on hänen mielestään noudattanut koko Vladimir Putinin vuonna 2022 aloittaman täysimittaisen hyökkäyssodan ajan niin varovaista linjaa, että on helppo ymmärtää, miksi niin moni suhtautuu myös uusiin turvatakuisiin skeptisesti.
– Ukrainan läntiset kumppanit tuskin puolustaisivat maata Venäjän uutta venäläistä hyökkäystä vastaan, joten realistisin vaihtoehto on vahvistaa Kiovan omia sotilaallisia suorituskykyjä. Prosessi on jo pitkällä. Ukrainan armeija on vahvistunut vuodesta 2022 dramaattisesti. Siitä on tullut Euroopan selvästi merkittävin taistelujoukko ja maailman johtava droonisodankäynnin osaaja, Kuzan sanoo.
Läntiset kumppanit ovat hänen mukaansa toki olennaisesti tukeneet Ukrainan nousua merkittäväksi eurooppalaiseksi sotilasmahdiksi. Ne ovat toimittaneet suuria määriä aseita ja ampumatarvikkeita sekä vauhdittaneet maan oman puolustusteollisuuden nopeaa kasvua.
– Ukrainan armeijan kasvavalla voimalla on ollut Venäjän hyökkäyksen pysäyttämisessä keskeinen rooli. Vaikka Putinin armeija hallitsi taistelukenttää koko vuoden 2025 ajan, se onnistui valtaamaan alle prosentin Ukrainan alueesta, mutta kärsi samalla raskaita tappioita, Kuzan toteaa.
Tehokas puolustus ei hänen mukaansa kuitenkaan yksin riitä lopettamaan sotaa tai estämään Venäjän uutta hyökkäystä.
– Putinin pidättelemiseksi Ukrainan on myös kyettävä tehokkaisiin vastaiskuihin eri puolille Venäjää, hän painottaa.
Panostus iskukyvyn maksimointiin
Ukrainan pitkän kantaman aseiden arsenaali on kehittynyt sodan aikana merkittävästi. Viimeisten neljän vuoden aikana maa on onnistunut kehittämään useita erilaisia hyökkäysdrooneja, jotka pystyvät iskemään yli tuhannen kilometrin syvyyteen.
Drooneillaan ja yhä kehittyneemmillä risteilyohjuksillaan Ukraina jo kyennyt muokkaamaan sodan maantiedettä.
– Ukrainan pitkän kantaman iskut Venäjän alueelle ovat nousseet kesästä 2025 lähtien ennätyslukemiin. Ukraina on iskenyt kymmeniin sotilastukikohtiin ja puolustusteollisuuden kohteisiin painottaen erityisesti öljy- ja kaasuinfrastruktuuria, joka ruokkii Venäjän sotataloutta. Se on iskenyt jalostamoihin, putkistoihin, öljynporauslauttoihin, satamiin ja useisiin Kremlin niin kutsuttuun varjolaivastoon kuuluviin säiliöaluksiin. Nämä iskut ovat horjuttaneet hyökkääjän logistiikkaa ja samalla vähentäneet merkittävästi Venäjän energiatuloja, Kuzan sanoo.
Iskut eivät ole vain heikentäneet Vladimir Putinin sotakoneistoa ja tuottaneet merkittäviä taloudellisia menetyksiä, vaan niillä on ollut hänen mukaansa myös merkittävä psykologinen vaikutus: niiden myötä yhä useampi venäläinen on ymmärtänyt maansa olevan sodassa ja joutuvan maksavan siitä.
– Täysimittaisen hyökkäyssodan alusta alkaen Kreml on pyrkinyt varjelemaan tavallisia venäläisiä ja rajaamaan konfliktin Ukrainan rajojen sisälle. Kun ilmahälytyksistä on tullut yhä tavallisempi osa venäläisten kaupunkien arkea, Putinin hallinto ei pysty enää hallitsemaan narratiiviaan, Kuzan toteaa.
Nyt läntisten kumppanien tulisikin hänen mielestään panostaa erityisesti Ukrainan pitkän kantaman iskukyvyn maksimointiin, koska se on tällä hetkellä tehokkain ja tuloksekkain tapa pidätellä Putinin Venäjää.
– Lukuisat länsimaiden johtajat ovat vältelleet toimittamasta pitkän kantaman ohjuksia omista arsenaaleistaan peläten sodan eskaloitumista. Ratkaisu on yksinkertainen: läntisten kumppanien pitäisi keskittyä auttamaan Ukrainaa, jotta se kykenisi tuottamaan riittävästi drooneja ja ohjuksia kotimaassa.
