Yhdysvalloissa valmistellaan pakotepakettia, joka voisi toteutuessaan asettaa jopa 500 prosentin tuontitullit maille, jotka ostavat öljyä, kaasua ja uraania Venäjältä. Pakotteet voisivat rokottaa esimerkiksi Kiinaa ja Intiaa.
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistuttaa Verkkouutisille, että vaikka lakipaketti hyväksyttäisiin, se ei välttämättä tarkoita, että kaikkia paketin mahdollistamia toimia otettaisiin käyttöön.
– Tämä voisi olla yksi mahdollinen asia, jota Yhdysvallat voi käyttää mahdollisissa neuvotteluissaan Venäjän kanssa, Solanko totea.
Republikaanisenaattori Lindsey Grahamin mukaan presidentti Donald Trump on antanut laille vihreää valoa. Lain voimaan astuessa presidentillä olisi päätösvalta tullien asettamisesta. On toistaiseksi epäselvää, milloin lakipaketista äänestetään.
Tuontitulleilla voisi kuitenkin olla välittömiä vaikutuksia Venäjän talouteen.
Jos 500 prosentin tuontitullit otettaisiin käyttöön, silloin katse kääntyy siihen, miten Venäjän suuret öljyn ja kaasun ostajat reagoivat, Solanko arvioi.
– Oletan, että EU-maat pääsääntöisesti lopettaisivat nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin, koska siitä luopuminen ei ole ongelma, Solanko toteaa.
– Turkin, Intian ja Kiinan osalta asia olisi paljon hankalampi. Vaikea nähdä, että Kiinassa tehtäisiin kovin nopeita päätöksiä siitä, että he päättäisivät lopettaa kaupankäynnin Venäjän kanssa tällaisen tulliuhan edessä. Ihan jo siitä syystä, että se saatettaisiin tulkita kasvojen menetyksiksi Kiinassa, vaikka se taloudellisesti kirpaisisikin, hän jatkaa.
Verkkouutiset kertoi aiemmin tässä jutussa, että eräät ulkomaiset asiantuntijat povaavat lakipaketin toteutuessaan merkitsevän Venäjän öljytulojen romahtamista kesään mennessä.
Kiina ja Intia ovat venäläisen raakaöljyn tärkeimpiä ostajia. Intia on vähentänyt selvästi venäläisen öljyn ostoa.
– Jos Venäjä voisi myydä öljyä vain Kiinaan, niin voidaan ajatella, että Venäjän öljynvienti putoaisi karkeasti puoleen. Jos Venäjä vie noin 60-70 prosenttia tuotannostaan, niin se tarkoittaisi, että koko öljyn tuotantokin supistuisi ehkä noin 20-30 prosenttia, Solanko arvioi.
– Kyllä se supistaisi sekä verotuloja että talouden aktiviteettia merkittävästi, ja siitä seuraisi aikamoisia vaikeuksia erityisesti julkiselle taloudelle. Mutta ei se luultavasti tarkoittaisi sitä, että Venäjä päättäisi yksin sen takia lopettaa sotansa Ukrainassa, hän jatkaa.
Solanko on pessimistinen sen suhteen, johtaisiko merkittävä talouden taantumakaan Venäjän Ukraina-politiikan muutokseen.
– Jos öljytulot romahtaisivat, se tarkoittaa, että myös tuonti vaikeutuisi, koska rahaa ei ole. Budjetin öljytulojen supistumisen seurauksena joitain julkisia palveluja ehkä jätettäisiin rahoittamatta. Se varmasti johtaisi monenlaiseen hankaluuteen ja tilanteen heikkenemisen entisestään. Mutta en näe, että Venäjän kaltaisessa autokratiassa nämä olisivat sellaisia seikkoja, joiden perusteella päätettäisiin, että hyökkäys ei ollutkaan hyvä idea, vaan tullaan takaisin, hän perustelee.
Venäjän talouden kasvu on pysähtynyt, ja sota syö edelleen merkittävästi maan resursseja: rahaa, miehiä sekä koneita ja laitteita.
– En näe, että tilanne olisi millään mittarilla sillä tavalla kriittinen, että se pakottaisi Kremlin tekemään päätöksiä. Varmasti tämä luo lisää painetta Venäjälle, ja siellä nähdään, että heidän tekemänsä valinnat johtavat entistä konkreettisemmin siihen, että taloudessa on tiukat ajat ja asian muuttaminen on vaikeaa niin kauan, kuin sota jatkuu. Se varmasti lisää heidän halukkuuttaan neuvotella.
Solanko muistuttaa, että Venäjän vaihtotase on edelleen ylijäämäinen, eli maan vienti on tuontia suurempi.
– Jos päädytään tilanteeseen, jossa Venäjän öljynvienti putoaa puoleen, niin se luultavasti tarkoittaisi sitä, että myös Venäjän tuonti supistuisi. Tuonnin merkittävä supistuminen heijastuisi myös Venäjän sotateollisuuden tuotantokykyyn. Toistaiseksi Venäjän valtionvelka on vielä verrattain matala. Jos talouteen iskisi jokin akuutti likviditeettiongelma, se pystytään viime kädessä hoitamaan keskuspankin varoin.
