Suomessa on puhuttanut presidentti Sauli Niinistön näkemys siitä, että Euroopan tulisi käydä keskusteluja Moskovan kanssa. Tästä on käyty keskustelua Verkkouutisissakin.
Carnegie-säätiön Strategic Europe-julkaisu on kysynyt eurooppalaisilta kansainvälisten suhteiden asiantuntijoilta, tulisiko Euroopan neuvotella Venäjän kanssa.
”Yhdysvallat tulee syrjäyttää pois neuvotteluista”
Euroopan yliopistoinstituutin (EUI) apulaisprofessori Veronica Anghel vastaa, että ”tietenkin Euroopan tulisi neuvotella Venäjän kanssa, mutta ei rauhan saamiseksi hinnalla millä hyvänsä”. Hän huomauttaa, että Euroopan tulisi päästä neuvottelupöytään juuri siksi, että Moskova ei sitä sinne halua.
– Tavoitteena tulisi olla Kremlin heikentäminen, pitää Venäjä kaivamassaan kuopassa ja estää sitä uhkaamasta Euroopan turvallisuutta jatkossa.
Anghel korostaa, että Kreml on vastustaja eikä kumppani, jonka kanssa pitäisi sovitella.
– Euroopan tulee tehdä elämä vaikeaksi Venäjälle — ei käydä kauppaa Ukrainan alueilla ja suvereniteetilla, vaan asettaa tiettyjä ehtoja: ei pakotteiden lievittämistä ennen todennettua vetäytymistä.
Anghelin mukaan Euroopan tulisi myös tarjota turvatakuut Ukrainalle ja syrjäyttää Yhdysvallat pois neuvottelemasta. Amerikkalaisten annettaisiin keskittyä Kiinaan ja omiin asioihinsa.
– Eurooppalaisen diplomatian tulee huonontaa Moskovan neuvotteluasemaa suhteessa Washingtoniin ja Kiinaan, eikä lepytellä Venäjän presidentti Vladimir Putinia.
Yhdysvallat ja Venäjä eivät ota Eurooppaa vakavasti
Kings College Londonin Venäjän politiikan professori Samuel Greene taas huomauttaa Yhdysvaltojen nykyisen neuvottelulähtökohdan olevan nurinkurinen. Yhdysvallat olettaa turvallisuuden syntyvän jotenkin Venäjän ja Ukrainan välisen sopimuksen tuloksena. Venäjä ei myöskään mitenkään voi taata Ukrainan turvallisuutta.
– Ukrainan läntisten kumppaneiden tulee ensin kehittää turvallisuusrakenne ja neuvotella sitten tämän pohjalta, sanoo Greene.
European Council on Foreign Relations-ajatushautomon (ECFR) Jana Kobzova sanoo, että eurooppalaiset ja venäläiset kyllä haluaisivat keskustella, mutta eivät samoista asioista. Kreml haluaisi puhua talous- ja energiasuhteiden palauttamisesta, mihin valmiita eivät olisi kuin Unkari ja Slovakia. Eurooppa taas haluaisi keskustella sodan lopettamisesta ja turvallisuuden varmistamisesta jatkossa.
– Kreml ei kuitenkaan pidä Brysseliä vakavasti otettavana toimijana. Se mieluummin toimii Yhdysvaltojen ja erityisesti [Donald] Trumpin hallinnon kanssa, jonka kanssa se jakaa skeptisyyden – jollei suorastaan halveksunnan – Eurooppaa kohtaan, huomauttaa Kobzoca.
Saksan ulkopoliittisen instituutin Itä-Euroopan ja Venäjän tutkimuksen johtaja Stefan Meister korostaa samaten, että tällä hetkellä niin Trump kuin Putinkaan eivät ota Eurooppaa vakavasti.
– Valkoinen talo voi todellakin hyväksyä Venäjän etupiirin Euroopassa, jos Trump saa siitä vastineeksi hyvän bisnesdiilin Moskovasta. Euroopan rauhan ja turvallisuuden kumppani ei ole Washington vaan Kiova. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin integroida Ukraina sekä EU:in että Euroopan turvallisuusjärjestelmään, painottaa Steiner ja jatkaa:
– Jos Eurooppa haluaa osallistua neuvotteluihin tulevaisuudestaan, tulee sen vaikuttaa enemmän Moskovan kustannus-hyötyanalyysiin sodan lopettamiseksi. Tätä varten se tarvitsee halukkaiden koalition, joka kykenee toimimaan, tarjoamaan voimavarat ja luomaan neuvottelukanavan Venäjälle. Vasta sitten Trump ja Putin hyväksyvät Euroopan toimijana.
Toimintaa ja vähemmän puhetta
Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että neuvotteluiden välttäminen ei ole ratkaisu. Paikan saaminen neuvotteluissa taas vaatisi sen, että Eurooppa tekee itsestään merkittävän tekemällä käytännön toimia, osoittamalla voimaa ja päättäväisyyttä.
– Aika on kulumassa loppuun ja tyhjä dialogi ei korjaa mitään, varoittaa Kobzova.
Samoin asiantuntijat mainitsevat yksimielisesti Venäjän jäädytettyjen varojen käytön Ukrainan hyväksi, turvallisuustakuiden antamisen Ukrainalle, Euroopan asevarustelun, pakotteiden kiristämisen ja aseavun Ukrainalle. Venäjän jäädytetyt varat Brysselissä on Euroopan paras valttikortti, joka tulisi pelata.
– Euroopalla voi olla roolinsa neuvotteluissa ainoastaan, jos se tarjoaa kolme seuraavaa asiaa: eurooppalais-ukrainalaisen rauhansuunnitelman, jota ei rajoita Trumpin 28 kohdan ohjelma, uudet pakotteet Venäjän öljy- ja kaasuriippuvuudelle ja Venäjän varojen takavarikointi Eurooppa-neuvostossa 18.–19. joulukuuta. Jälkimmäinen on Washingtonin ja Moskovan toiveiden vastaista, mutta tekee EU:sta toimijan, ehdottaa konkreettisesti Carnegie-säätiön tutkija Gwendolyn Sasse.
Euroopan teknologinen edistyneisyys, varallisuus ja koko taas mahdollistavat voimakkaan sille oman asevarusteluohjelman sekä asetuen Ukrainalle.
– Kerta Kreml ymmärtää ainoastaan voimaa, ja Valkoinen talo bisnestä, Euroopan tulisi puhua molempien kieltä, kiteyttää Carnegie-säätiön Venäjä-ohjelman johtaja Eugene Rumer.
