Hallituksen energia- ja ilmastostrategia ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on lähetty selontekoina eduskuntaan. Niitä tiistaina esitellyt ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) kertoi, että Suomi on saavuttamassa kaudelle 2021–2030 EU:ssa yhteisesti asetetut taakanjakosektorin päästövähennystavoitteet.
Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon sekä F-kaasujen kasvihuonekaasupäästöt. Ilmastosuunnitelma sisältää myös uusia toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Päästövähennykset taakanjakosektorilla etenevät hienosti. Hallituksen linjaamien monipuolisten lisätoimien avulla saavutamme EU:n päästövähennysvelvoitteet. Lisätoimet myös luovat yrityksille edellytyksiä uudistua, investoida vähähiilisiin ratkaisuihin ja toisaalta toimia ennustettavassa toimintaympäristössä, Multala kertoi.
Lisätoimet koostuvat pääasiassa erilaisista tuista ja kannusteista. Niillä tavoitellaan vähintään 0,9 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin lisäistä päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä verrattuna nykykehitykseen.
Liikenteessä tuetaan sähkön latausinfran rakentamista ja raskaan kaluston vähähiilisiä hankintoja. Rakennusten osalta edistetään öljylämmityksestä luopumista ja työkoneiden osalta sähköistymistä. Lisäksi nostetaan maltillisesti kevyen polttoöljyn uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta, mikä vähentää päästöjä useilla sektoreilla. Jätteenpoltossa tuetaan hiilidioksidin talteenottoa. Maataloudessa painopisteet ovat turvemaiden kosteikkotoimien varmistamisessa, lannankäsittelyn päästöjen vähentämisessä ja täsmäviljelyn kehittämisessä.
EU-velvoitteiden mukaan Suomen tulee vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaudella 2021–2030 jokaiselle vuodelle on asetettu päästökiintiö. Jos päästöt alittavat kiintiön yhtenä vuonna, syntyy joustoa seuraaville vuosille. Silti koko kauden päästöjen on pysyttävä EU:ssa sovitussa enimmäismäärässä.
Vuonna 2024 Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pienentyneet 26 prosenttia vuodesta 2005. Tieliikenne vastaa yli kolmasosaa taakanjakosektorin päästöistä ja maatalous neljäsosaa. Merkittäviä päästölähteitä ovat myös työkoneet ja rakennusten erillislämmitys.
Suomi alitti vuosittaiset päästökiintiöt 2021–2023, mikä loi ylijäämää ja joustoa tuleville vuosille. Yhdessä lisätoimien ja aiemmissa ilmastosuunnitelmissa linjattujen toimien kanssa tämä tekee EU:n päästövähennysvelvoitteen täyttämisen mahdolliseksi. Vuoden 2030 päästöjen puolitustavoite saavutetaan siis joustojen avulla.
Ilmastosuunnitelmassa kuitenkin todetaan, että taakanjakosektorin tavoitteen saavuttamiseen liittyy kuitenkin merkittäviä epävarmuuksia. Päästökehitykseen vaikuttaa se, miten ja millä aikataululla ilmastotoimien toimeenpano etenee. Esimerkiksi ei ole varmaa, saadaanko jätteenpolton hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista päästövähennyksiä jo ennen vuotta 2030. Riskeihin kuuluu myös EU:n maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin velvoitteiden kytkentä, minkä johdosta maankäyttösektorin 2021–2025 vaje voi siirtyä lisätaakaksi taakanjakosektorille.
Suomesta halutaan puhtaan energian edelläkävijä
Hallituksen energia- ja ilmastostrategialla vauhditetaan puhdasta siirtymää, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja.
– Haluamme parantaa edellytyksiä puhtaan siirtymän investoinneille, talouskasvulle ja työllisyydelle. Strategia on keskeinen työkalu, kun vahvistamme hallitusohjelman mukaisesti Suomen asemaa puhtaan energian edelläkävijänä Euroopassa, ministeri Multala kertoi.
Strategiassa korostuu lupaus kohtuuhintaisesta, puhtaasta ja toimitusvarmasta energiasta teollisuudelle, yrityksille ja kotitalouksille. Tavoite on kasvattaa puhtaan energian määrää ilman, että kilpailukyky tai huoltovarmuus heikkenee, eikä logistiikkakustannusten haluta nousevan.
Sähköjärjestelmän kivijaloiksi nostetaan perusvoima sekä joustot. Hallitus painottaa, että sähkötehon riittävyys varmistetaan lisäämällä perusvoimaa, kysyntä- ja tuotantojoustoa sekä sähkövarastoja, jotta sääriippuvaisen tuotannon kasvu ei horjuta järjestelmää. Samalla strategia nojaa puhtaan sähkön tuotannon ja verkkojen kapasiteetin voimakkaaseen kasvuun: siirtoverkkoa halutaan vahvistaa ja investoinneilla tasapainottaa koko järjestelmää.
Uutena painotuksena esiin nousevat datakeskukset. Niiden akustot ja varavoima halutaan kytkeä koko sähköjärjestelmän käyttöön joustoresurssiksi, ja uusia datakeskuksia kannustetaan myös kasvattamaan tuotantokapasiteettia.
Geopolitiikan arvioidaan kiihdyttävän irtautumista fossiilisesta energiasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa nähdään tekijänä, joka vauhdittaa EU:n ja Suomen tarvetta lisätä uusiutuvaa energiaa, vähähiilistää teollisuutta ja vahvistaa strategista omavaraisuutta.
Hallitus hakee kasvua myös mineraali- ja akkuteollisuudesta. Kotimaisen kaivannais- ja akkuklusterin roolia halutaan vahvistaa osana Euroopan strategista autonomiaa ja kriittisten arvoketjujen omavaraisuutta. Lisäksi strategiassa painotetaan teollisten keskittymien merkitystä: puhdas energia, tehokas logistiikka, yhteinen infrastruktuuri ja sivuvirtojen hyödyntäminen ohjaisivat teollisuuslaitoksia hakeutumaan samoihin solmukohtiin.
Teknologisista ratkaisuista kärkeen nostetaan vetytalous ja hiilidioksidin talteenotto. Vety, sähköpolttoaineet sekä hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö nähdään avaimiksi erityisesti vaikeasti vähennettävillä sektoreilla – ja samalla vientiin nojaavan uuden kasvun lähteiksi. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että Suomella olisi 10 prosentin osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta ja käytöstä.
Suurhankkeita pyritään vauhdittamaan määräaikaisella investointihyvityksellä. Yli 50 miljoonan euron puhtaan siirtymän investointien verohyvityksellä halutaan käynnistää mittavia, sähköä hyödyntäviä teollisuushankkeita ja rakentaa Suomeen puhtaan teollisuuden ekosysteemiä.
