Kai Mykkänen: Suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella

– Hallituksen tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Luonto taas on olennainen osa suomalaista elämänmuotoa ja hyvinvointiamme, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) vastatessaan välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta.

Hänen mukaansa Suomi on nopeasti irtautumassa fossiilisen energian laajamittaisesta käytöstä siten, että kilpailukykymme säilyy.

– Hiilinielun vahvistaminen on myös tärkeä työkalu ilmastotyössä, mutta pääpainoarvon tulee olla päästöjen vähentämisessä mahdollisimman teknologianeutraalisti. On etsittävä tasapaino, jossa ilmasto- ja luontotoimia edistetään niin, että muutokset koetaan oikeudenmukaisiksi, Mykkänen totesi.

Hänen mukaansa fossiilisesta energiasta luopuminen järkevästi toteutettuna parantaa tulevaisuuden kilpailukykyämme ja huoltovarmuutta sekä synnyttää teollisia innovaatioita vientiin.

– Meillä on mahdollisuus moninkertaistaa puhtaan sähkön määrä Keski-Eurooppaa nopeammin ja vähentää päästöjä ihmisten ostovoimasta huolta pitäen.

Mykkänen muistutti, että suomalaista luontoa suojellaan vuosittain lisää tälläkin vaalikaudella.

– Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luontokadon torjuminen ovat hallitukselle keskeisiä kysymyksiä. Uutena keinona nousee yksityisrahoitteinen luontotyö, sillä minkään hallituksen rahat eivät riitä luontokadon pysäyttämiseen. Tehokkainta yhteistä ympäristöpolitiikkaa saamme aikaan löytämällä EU:n yhteisiä ratkaisuja, jotka huomioivat jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet, ja joilla on jäsenmaiden laaja tuki.

Fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt laskemassa

Ministerin mukaan fossiiliset kasvihuonekasvupäästöt ovat laskemassa vuoteen 2035 mennessä suunnilleen sille tasolle, jota kansallista ilmastolakia säädettäessä kaavailtiin.

– Haasteemme on, että aiemmin tehdyt skenaariot maankäyttösektorin hiilinielusta ovat osoittautuneet optimistisiksi. Se on tunnistettu välikysymyksessä, ja jo hallitusneuvotteluissa. Nielun heikkeneminen ei ole uusi ilmiö. Hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti vuodesta 2010 saakka.

Mykkänen totesi, että hiilinielua voidaan lisätä vahvistamalla metsien kasvua toimenpidepaketilla.

– Hallitus huolehtii metsien hiilinieluista pitkäjänteisesti huomioiden vaikutusten hidas realisoituminen sekä teollisuuden puun saatavuus. Kiertoaikoja pidennetään maltillisesti ja liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin puututaan.

Niin ikään ministeri totesi, että hallitus edistää ohjelmansa mukaisesti hiilensidonnan markkinoita, jossa maanomistaja voi valita, millä hiilenpoistotoimilla tienaa.

– Tämä hallitus on sitoutunut hyödyntämään turvepeltojen päästövähennyspotentiaalia osana kustannustehokkaita toimia ruoantuotannon omavaraisuutta ja kannattavuutta heikentämättä.

Ennallistamisasetuksesta Suomelle merkittävät kustannukset

Mykkäsen mukaan muutostenkin jälkeen EU:n ennallistamisasetus toisi Suomelle merkittävät kustannukset.

– Suomi ei kuitenkaan pysäyttänyt asetusta yksin, vaan moni jäsenmaa kokee sen vaikeaksi. Tämän hallituksen kontolle on jäänyt velkaantumisen pysäyttäminen. Se tarkoittaa mittavia sopeutustoimia, mutta suojelu- ja ennallistamistoimiin ei kuitenkaan kehysriihessä kohdistettu lisäsäästöjä, Mykkänen huomautti.

Uusia toimia

Hänen mukaansa vanhoja, luonnontilaisia metsiä suojellaan hallitusohjelman mukaisesti.

Mykkänen huomautti, että luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä on ympäri maailman vaativa tavoite.

– Sitä kannattaa silti tavoitella. Rohkaisevaa on kiinnostus verorahojen rinnalla nousevaan yritysrahoitteiseen ennallistamiseen ja suojeluun. Hallitus on antanut ekologisen kompensaation asetuksen, joka luo pohjaa vapaaehtoisen luontorahoituksen luotettavalle käytölle ja yritysten luontojäljen kompensoimiselle.

Ministeri muistutti myös, että viime vuonna Suomen päästöt laskivat historiallisen paljon, ennen kaikkea puhtaan energiatuotannon takia.

– Sähköntuotanto Suomessa on jo yli 90 prosenttisesti fossiilivapaata. Lähivuosien suuri mahdollisuus on teollisuuden siirtyminen puhtaasti tuotettuun sähköön ja vetyyn. Hallituksen kehysriihen päätös uudenlaisesta puhtaan siirtymän investointien verovähennyksestä on merkittävä. Syy kiinnostua Suomesta on usein se, että pystymme tuplaamaan päästöttömän sähköntuotannon useimpia verrokkimaita nopeammin.

Mykkäsen mukaan tarvitaan myös uusia keinoja, jotta Suomi ja EU voivat saavuttaa ilmastotavoitteensa.

– Hiilidioksidin teollisen talteenoton potentiaali on Suomessa moninkertainen esimerkiksi tieliikenteen päästöihin verrattuna. Siksi edistämme päästöjen talteenottoa. Komission mukaan myös EU:n vuodelle 2040 ehdotettujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan piippujen tulppaamisen vauhdittamista.

– Suomi ja Ruotsi voivat olla suurvaltoja sähköntuotannossa ja puuperäisen hiilidioksidin hyötykäytössä. Metsäteollisuuden ja bioenergian takia meillä on Euroopan suurin potentiaali negatiivisten päästöjen luomiseen biogeenisen hiilen talteenoton kautta, Mykkänen totesi.

Varastoinnin lisäksi biogeenistä hiiltä kannattaa kierrättää ministerin mukaan esimerkiksi synteettisiin polttoaineiseen, joita tarvitaan erityisesti meri- ja lentoliikenteessä valtavia määriä.

– Tarvitsemme EU-tason pelisäännöt ja kannustimet nopeasti. Teemme vaikuttamistyötä EU:ssa tiiviissä yhteistyössä erityisesti Ruotsin kanssa.

Mykkänen kertoi, että ilmastopolitiikan tilannekuva tarkentuu hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa, ja hallitus esittää toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi.

– Ilmastotoimet on sovitettava yhteen ihmisten arjen kanssa niin, että ne ovat sosiaalisesti hyväksyttävissä. Hallitus nostaa jakeluvelvoitetta maltillisesti – edellisen hallituksen lain perusteella se olisi yli tuplaantunut tämän vuoden alusta.

Mykkäsen mukaan hallitus ottaa myös EU-direktiivin mukaisen polttoainejakelijoiden päästökaupan käyttöön vuonna 2027.

Oppositiolta jälleen välikysymys hallitukselle

Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen, jossa puolueet haluavat hallitukselta vastauksia, millä keinoilla se aikoo todella saavuttaa luonto- ja ilmastotavoitteet.

Vihreiden mukaan hallituksen työn jälki on suorastaan surkea. Luonto- ja ilmastopaneelien tutkijoiden mukaan hallituksen toiminta ei riitä pysäyttämään luontokatoa eikä pitämään Suomea kurssissa kohti hiilineutraalisuutta.

– Odotuksemme tämän hallituksen ympäristöpolitiikalle eivät olleet korkealla alunperinkään. Hallitusohjelma sisälsi kauniita tavoitteita, mutta ei keinoja niiden saavuttamiseen. Harvat hyvät kirjaukset ovat osoittautumassa kokoomuslaisiksi juhlapuheiksi, ja kuluneen vuoden aikana on käynyt yhä selvemmäksi, ettei hallitus ei tee läheskään riittäviä toimia luontokadon tai ilmastokriisin torjumiseksi. Sen sijaan hallitus on toteuttanut ympäristölle suoraan haitallista politiikkaa, sanoo vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

– Hallituksen on nyt vastattava, onko se aidosti sitoutunut luonnonsuojelua ja ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiinsa. Ja jos mielestään on, niin millä uskottavilla ja riittävillä toimilla Orpon hallitus aikoo torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, kysyy välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja entinen ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.

Hänen mukaansa hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta historiallisen paljon, uhkaa pilata vanhojen metsien suojelun ja vesittää Suomen tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä.

– Hallituksen linja vaikuttaa olevan, että luonnonmetsät kuuluvat sellukattilaan ja sinilevä rannoille. Kunnes toisin todistetaan, hallitus on luovuttanut luonto- ja ilmastotavoitteiden suhteen. Suunta pitäisi kääntää heti, sanoo Ohisalo.

Harjanteen mukaan ilmaston osalta Petteri Orpon (kok.) hallitus jää historiaan hallituksena, joka tietoisesti lisää päästöjä.

– Hallituksen toimet liikenteessä lisäävät päästöjä vuosittain yli miljoona tonnia, eikä hallitus esitä mitään keinoja tilalle. Hallitus väittää vähentävänsä päästöjä tehokkaasti, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus leikkaa kaikkein kustannustehokkaimmista päästövähennysten toimista, kuten kosteikkoviljelystä. Yleisestikin hallitus ei tee minkäänlaisia toimia turvemailla, joiden päästöt ovat kaksi kertaa suuremmat kuin liikenteessä, Harjanne sanoo.

Ohisalon mielestä hallituksen kauaskantoisimpia ja tuhoisimpia päätöksiä on ilmastotoimien ja etenkin luonnonsuojelun heikentäminen EU-tasolla. Hallitus on ollut valmis kaatamaan EU:n ennallistamisasetuksen, joka olisi välttämätön koko EU-alueen luontotavoitteiden kannalta.

– Ilman ennallistamista EU ei pysty pysäyttämään luontokatoa vuoteen 2030 mennessä. Pelkkä ennallistamisen kaataminen ei ole hallitukselle riittänyt vaan se on vesittänyt myös yritysvastuuta koskevaa direktiiviä ja vaatii heikennyksiä metsäkadon torjuntaan ja vesiensuojeluun, Ohisalo toteaa.

– Hallitus perustelee vastustustaan aina sillä, että se tekee korvaavia toimia. Mutta ei hallitus koskaan esitä mitään lisätoimia. Sellaisia kyllä olisi. Vihreiden keinovalikoimaan kuuluisivat esimerkiksi luonnonsuojelun rahoituksen tuplaaminen heti tänä vuonna, maankäytön muutosmaksu, pakollinen ekologinen kompensaatio, metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistaminen sekä mahdollisuus metsän- ja maanomistajille tienata hiilensidonnalla ja luonnonarvojen säilyttämisellä, Harjanne listaa.