Verkkouutiset

Ilmasto

Energiateollisuus komission ilmastotavoitteista: Kaikki puhtaat teknologiat mukaan

Energiateollisuus ry:n mukaan Euroopan komission ilmastotavoitteiden toteutuminen edellyttää kaikkien puhtaiden energiantuotantomuotojen ottamista mukaan.

Komission 2040 tiedonanto esittää 90 prosentin päästövähennyksiä verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Energiateollisuus pitää välttämättömänä nopeuttaa EU:n päästövähennyksiä. Komission nyt esittämä päästövähennystavoite vuoteen 2040 mennessä on saavutettavissa, jos kaikki puhtaat tuotantomuodot, ydinvoima mukaan lukien, pidetään tuotantopaletissa mukana ja samalla kehitetään hiilen talteenottoa ja hyödyntämistä siellä, missä päästöjä on vaikeinta vähentää.

Energiateollisuuden mukaan komission esittämistä kolmesta skenaariosta kunnianhimoisimman mukainen jopa 95 prosentin näkymä päästövähennyksistä on myös mahdollinen, jos kaikki vähäpäästöiset energiantuotantomuodot ovat käytettävissä, eikä millekään niistä aseteta tarpeettomia esteitä. Ilmastotoimet on tehtävä samalla niin, että energian toimitus- ja huoltovarmuudesta pidetään huolta.

– Omat päästömme ovat hyvällä uralla, ja puhdas sähköntuotanto mahdollistaa päästöjen vähentämisen myös esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteessä, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

– Ydinvoiman ottaminen mukaan keinoksi taittaa nykyistä päästöuraa on historiallinen askel EU-politiikassa, joka voi merkittävästi helpottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Komission tiedonanto ei vielä luo perustaa sitovalle poliittiselle päätöksenteolle, mutta kesän eurovaalien jälkeen muodostettava uusi komissio saa tästä lähtökohdan työlleen.

Hiilen talteenotto

Ilmastotavoitteiden ohella komissio linjasi vielä erillisellä tiedonannolla hiilen teknisestä talteenotosta.

Energiateollisuuden mukaan panostus kannattaa. Eurooppa ei voi saavuttaa ilmastotavoitteitaan ilman merkittävää teollista hiilidioksidin talteenottoa. Talteen otetusta hiilestä voidaan jalostaa esimerkiksi polttoaineiden raaka-aineita, muoveja ja muita tuotteita.

Energiateollisuus katsoo, että biogeenisen ja jätteenpoltosta syntyvän hiilidioksidin talteenotolle on luotava kannustin ja sääntelykehyksessä on tunnustettava ja asetettava etusijalle nämä kestävät hiililähteet.

EU:n tavoite ei rajoitu päästöjen laskemiseen nollaan vuoteen 2050 mennessä, vaan sen jälkeen tarkoituksena on olla hiilinegatiivinen. Siihen pyritään ottamalla hiiltä talteen myös sieltä, missä tosiasiallisia päästöjä ei synny, kuten ilmasta tai puhtaan energian tuotannosta. Samalla syntyy mahdollisuus tuottaa uusia raaka-aineita, joita voidaan hyödyntää liikenteessä ja teollisuudessa.

– Talteen otettu hiilidioksidi on arvokkaampaa raaka-aineena kuin pysyvästi varastoituna, mutta talteenotto edellyttää markkinoita, joilla hiili voidaan hinnoitella, toteaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti ja ilmastopolitiikan asiantuntija Petteri Haveri.

– Suomessa talteenottoa suunnitellaan jo useammassakin energiayhtiössä. Tavoitteena on tuottaa jätettä tai kestävää biomassaa energiaksi polttamalla syntyneestä hiilestä ja paikalla tuotettavasta vedystä liikenteen polttoaineita. Samalla syntyy päästötöntä hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon.

El Niño -sääilmiö voi tehdä tästä vuodesta mittaushistorian kuumimman

– Suomen ympäristössä on jo lokakuulta saakka mitattu ajoittain planeettamme suurimpia negatiivisia lämpötilapoikkeamia, eli missään muualla sää ei ole ollut niin paljoa keskiarvoa kylmempää kuin Pohjois-Euroopassa, kirjoittaa Forecan Markus Mäntykannas.

Tilanne muualla maapallolla on ollut laajalti erilainen, koska globaali sääilmiö El Niño keskimäärin nostaa planeettamme lämpötilaa.

– Kokonaisuudessaan vuosi 2023 olikin odotetusti maapallon mittaushistorian lämpimin, mutta kiilaako jo kuluva vuosi 2024 edeltäjänsä ohi, Mäntykannas pohtii.

Polaarinen ja arktinen ilmamassa ovat vuoron perään pitäneet Suomen hyvin talvisena ja mahdollistivat 2000-luvun uuden pakkasennätyksen, kun lämpötila painui tammikuun neljäntenä päivänä Enontekiöllä –44,3 asteeseen.

– Viimeksi kylmempää on ollut vuonna 1999. Samaisena vuonna tammikuussa Kittilän Pokassa mitattiin Suomen kaikkien aikojen kylmyysennätys, –51,5 astetta, Mäntykannas vertaa.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan edellinen vuosi oli maailmanlaajuisesti lähes 1,5 astetta esiteollista aikaa (vuodet 1850–1900) lämpimämpi. Suomessakin vuodesta 2023 muodostui pitkän ajan keskiarvoja lämpimämpi, vaikka loppuvuosi olikin hyinen.

Vuoden 2023 keskilämpötilaennätyksestä ovat raportoineet useat eri lähteet, kuten WMO, NASA, NOAA sekä Copernicus. Mittaustavasta riippuen ennätyslukemassa saattaa olla hieman vaihtelua, mutta viesti on kuitenkin selvä: vuosi 2023 on ollut planeettamme mittaushistorian lämpimin.

Maapallon lämpimimmät vuodet ovat olleet El Niño -vuosia

Ennätyslämpimän viime vuoden taustalla on globaali sääilmiö El Niño, jonka aikana maapallon keskilämpötila nousee ja äärevien säätapahtumien todennäköisyys kasvaa. Kaksi maapallon mittaushistorian lämpimintä vuotta, 2023 ja 2016, ovat molemmat olleet El Niño -vuosia.

El Niño saa alkunsa, kun itäiset pasaatituulet heikkenevät Tyynellä valtamerellä tropiikissa ja meriveden lämpötila kohoaa Etelä-Amerikan länsipuolella. Tyypillisesti El Niño -vaihe kestää vuoden tai pari ja sen tiedetään vaikuttavan ennen kaikkea Etelä- ja Pohjois-Amerikan, Kaakkois-Aasian, Australian ja Oseanian säähän.

Seuraavaksi mielenkiinto kohdistuu Suomeen ja Pohjois-Eurooppaan. Ovatko El Niño -ilmiö ja kuluvan talven poikkeukselliset pakkaset vain yhteensattuma vai onko näillä jotain tekemistä toistensa kanssa?

Mäntykankaan mukaan lähtökohtaisesti viime kuukausien kylmyys selittyy sillä, että kylmiä ja lämpimiä ilmamassoja jakava suihkuvirtaus on madellut hyvin pitkään Suomen eteläpuolella.

– Normaalisti Suomen sää on hyvin vaihtelevaa ja vuoroin kuulumme suihkuvirtauksen lämpimämmälle puolelle keskileveysasteiden ilmamassaan ja vuoroin kylmemmälle puolelle polaariseen tai jopa arktiseen ilmamassaan. Lokakuusta lähtien lämpimämpi ilmamassa on yltänyt Suomeen vain yksittäisinä päivinä, mikä on epätyypillistä. Kylmää kyytiä onkin jatkunut jo yhtä soittoa noin kolmen ja puolen kuukauden ajan, hän kirjoittaa sääblogissaan.

– Vaikka El Niñon vaikutukset Euroopan säähän ovatkin todennäköisesti vähäiset, erään tutkimuksen mukaan on mahdollista, että joinakin talvina ilmiö lisää tavanomaista kylmemmän ja vähäsateisemman sään todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa. Vastaavasti etelämpänä Euroopassa havaittiin keskiarvoa korkeampia sademääriä, Mäntykangas jatkaa.

Tutkimuksessa tosin mainitaan, että negatiivinen lämpötilapoikkeama Pohjois-Euroopassa havaittiin El Niño -vuosina lopputalvesta (tammi–maaliskuu), kun taas tällä erää normaalia kylmempi jakso alkoi jo lokakuussa eli kolme kuukautta aikaisemmin kuin mitä tutkimuksessa esitetään.

Mäntykankaan mukaan El Niñon vaikutuksesta Suomen tai muun Euroopan säähän on erilaisia, ristiriitaisiakin tutkimustuloksia, eikä konsensusta tunnu löytyvän.

Edessä jälleen sään ääri-ilmiöitä?

Mäntykangas kysyy, miten Tyynellä valtamerellä syntyvä El Niño sitten vaikuttaisi Euroopan ja Suomen säähän?

– Tässäpä tuhannen taalan kysymys. Tutkimuksen mukaan taustalla voivat olla esimerkiksi El Niño -ilmiön laukaisemat planetaariset aallot, jotka tuntuvat pohjoisella pallonpuoliskolla siten, että ne heikentävät napa-alueen ympärille talviajaksi syntyvää polaaripyörrettä.

– Tämä lisää kylmän sään todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa, ja voi johtaa negatiiviseen NAO-vaiheeseen, jonka aikana ilmanpaine Islannin ympäristössä kohoaa ja vastaavasti laskee Azoreiden saariryhmän seudulla. Negatiivisen NAO-vaiheen aikana kylmän ja ankaran talvisään todennäköisyys Pohjois-Euroopassa kasvaa, Mäntykangas kertoo.

Kuluvana vuonna El Niñon on vähitellen ennustettu laantuvan. Ilmiön laantuminen ei kuitenkaan välittömästi tarkoita maapallon keskilämpötilan laskua, vaan usein muutokset tulevat viiveellä.

– Nyt kun El Niñon huippu on ajoittunut vuodenvaihteeseen, on hyvinkin mahdollista, että kuluva vuosi on jälleen yksi mittaushistoriamme lämpimimmistä, ellei sitten jopa lämpimin, Mäntykangas arvelee.

Kun El Niño vaikutti vuosina 2014–2016, maapallon lämpöhuippu osui vasta vuodelle 2016, eli vasta El Niñon huipun jälkeiseen aikaan.

– Ilmakehässä El Niñon lämmittävä vaikutus tuntuu vielä pitkään, vaikka itse ilmiö olisikin Tyynellä valtamerellä hiljalleen hiipumassa. Tämän vuoksi uskon, että kuluva vuosi voi olla jopa edeltäjäänsä kuumempi, ja maapallolla on jälleen edessään ennätystehtailua ja sään ääri-ilmiöitä, Mäntykangas kirjoittaa.

Kai Mykkänen HS:ssa: Uhkapeli Dubain ilmastokokouksessa kannatti

Dubaissa tehtiin tällä viikolla historiaa, kun maailman valtiot linjasivat yhdessä, että fossiilisten polttoaineiden käyttö energiajärjestelmässä on lopetettava ja että muutosta pitää kiihdyttää jo tällä vuosikymmenellä.

Ilmastokokouksen annista Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla kirjoittanut ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen (kok.) toteaa, että päästövähennyksistä on pystytty linjaamaan ennenkin muttei siitä, että se tarkoittaa siirtymistä fossiilisten polttoaineiden jälkeiseen maailmaan.

– Etukäteen epäilin, onko maailman valtioilla tahtoa tehdä YK:n ilmastosopimuksen seuraavasta vaiheesta menestys. Vastakkainasettelu lännen ja idän välillä on kasvanut. Sopimuksia on enemmänkin revitty kuin solmittu. Oli riski, että ilmastosopu nähtäisiin tukena lännen perustamalle prosessille ja linja jäisi geopolitiikan alle, Mykkänen kirjoittaa.

– Uhkakuva ei toteutunut. Ilmasto ei tunnusta rajoja, ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien etu. Valtioiden aiempaa selvempi enemmistö pitää fossiilisten polttoaineiden jälkeiseen talouteen siirtymistä tarpeellisena ja mahdollisena, hän jatkaa.

Dubain kokouksen odotettua paremman tuloksen takana olevia tekijöitä on Mykkäsen mielestä syytä ottaa huomioon jatkossakin.

– Ilmastoasiassa Eurooppa kykenee yhä johtamaan. Yhdysvalloilla oli tärkeä rooli, mutta se ei olisi pystynyt korvaamaan EU:n linjanvetoa. Oli tärkeää, etteivät ulkopuoliset hajottaneet Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa. Globaalin etelän ääni nousi lopulta fossiilisista polttoaineista eroon pääsyn puolelle, vaikka ilmassa oli myös katkeruutta teollisuusmaita kohtaan, hän analysoi.

– Kiina alkaa nähdä itsensä fossiilisten polttoaineiden jälkeisen ajan voittajana. Se on vahva mineraaleissa, sähköautoissa ja uusiutuvassa energiassa. Perinteisen öljymaan Arabiemiraattien valinta neuvottelujen puheenjohtajamaaksi oli uhkapeliä, joka taisi kannattaa, Mykkänen jatkaa.

– Dubaissa saavutettu sopu ei ole laki eikä vero. Se on viesti. Investoi muihin kuin fossiilisiin polttoaineisiin, niin olet huomisen voittaja. Vähän aiempaa suorempi viesti vauhdittaa puhtaan tekniikan murrosta edes hieman. Tulokseton kokous olisi viestinyt yrityksille, ettei puhtaiden ratkaisujen muuttumiseen ajan myötä kannattavammiksi voisi välttämättä luottaa, Mykkänen kiteyttää kirjoituksessaan ilmastokokouksen viestin.

Mykkäsen mukaan ongelmia on yhä ratkaistavina. Muun muassa päätöksiä kehittyvien maiden vaatimasta ilmastorahoituksen nostosta lykättiin.

– Satojen miljardien eurojen tulonsiirron maksajiksi odotellaan lähinnä länsimaita, joiden parlamenttien kyky ja halu kuitata lasku vaikuttaa vähäiseltä.

Ministeri muistuttaa, että Suomen hallitus keskittyy fossiilitalouden alasajoon erityisesti teollisuudessa ja energiantuotannossa.

– Vauhditamme siirtymää muun muassa uudistamalla ydinvoimalain etenkin pienydinvoimaa tukevaksi, edistämällä merituulivoiman valtavia investointeja ja nopeuttamalla luvitusta, jotta saamme lisää teollisuuden fossiilisista polttoaineista irrottavia hankkeita. Suomen suuri haaste on maankäyttösektorin hiilinielu, ministeri kirjoittaa.

Dubaissa sopu fossiilisista polttoaineista irtaantumisesta

Fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista saavutettiin kompromissi, mutta 1,5 asteen tavoite on jäämässä hauraalle pohjalle. Sen saavuttaminen vaatii mailta ja etenkin suurilta talouksilta kiireellisiä lisätoimia, sanoo ympäristöministeriö.

Arabiemiraateissa järjestettyyn kokoukseen ladattiin paljon odotuksia. Kokouksessa huipentui Pariisin sopimuksen ensimmäinen viisivuotistarkastelu, jonka yhteydessä arvioitiin tarvittavia toimia, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen.

EU ja muut kunnianhimoisia ilmastotoimia ajavat maat hakivat kokoukselta päätöstä fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Ministeriön mukaan fossiilisia polttoaineita koskevista kirjauksista käytiin kokouksen loppumetreillä poikkeuksellisen kova vääntö. Lopulta päätöstekstiin kirjattiin, että maita kehotetaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista energiantuotannossa.

Toimia pitää kiihdyttää tämän, kriittisen vuosikymmenen aikana. Päästöjä tulisi vähentää globaalisti 43 prosenttia vuoteen 2030 mennessä hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suositusten mukaisesti.

– Kirjaus fossiilisista polttoaineista on vahvin muotoilu, joka tästä kokouksesta oli mahdollista saada. Näen lopputuloksen merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Ennen kaikkea tämä on painokas viesti yritysmaailmalle, että rahavirrat tulee suunnata puhtaan energian tuotantoon, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Maat sopivat uusiutuvan energiatuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksessä on mukana Suomelle tärkeä kirjaus kaikkien puhtaiden energiamuotojen huomioimisesta osana energiamurrosta.

– Ydinvoima on osa ratkaisua, jos oikeasti haluamme fossiilisista eroon meidän aikanamme. Merkittävän maaryhmän kanssa annoimme julkilausuman tarpeesta moninkertaistaa ydinvoiman tuotanto maailmassa, jotta fossiileista päästään. Onneksi tämäkin ymmärretään nyt laajemmin kuin kymmenen vuotta sitten, toteaa Mykkänen.

Vaikka Suomi ja EU tavoittelivat alun perin kunnianhimoisempia kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta, saatiin sopimustekstiin merkittäviä parannuksia verrattua puheenjohtajamaan ensimmäiseen päätösehdotukseen.

– EU onnistui luomaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien maiden kanssa vahvan yhteistyörintaman. Lopulta valtaosa maista ajoi päätöstekstiin vahvoja kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Nopeille ja vaikuttaville ilmastotoimille on maailmanlaajuisesti vahva tuki. On myös merkittävää, että tämä päätös tehtiin juuri öljyntuottajamaa Arabiemiraateissa, kertoo Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin.

Kokouksessa sovittiin myös tarkemmasta määritelmästä maailmanlaajuiselle sopeutumistavoitteelle. Tavoitteessa edistymistä seurataan tulevina vuosina näiden määritelmien avulla.

Jo kokouksen ensimmäisenä päivänä saavutettiin sopu ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Tähän mennessä rahastoon on kerätty yli 700 miljoonaa dollaria.

Petteri Orpo Dubaissa: Suomelta tukea ilmastorahastolle

YK:n ilmastokokous järjestetään Dubaissa 30.11.–12.12. Pääministeri Petteri Orpo piti puheensa lauantaina aamupäivällä.

Pääministeri kertoi puheessaan Suomen tukevan kolmella miljoonalla eurolla uutta rahastoa, jolla autetaan kaikkein haavoittuvimpia maita ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korjaamisessa. Kyseinen rahasto on perustettu Dubaissa.

Petteri Orpo sanoi Suomen olevan sitoutunut kehitysmaiden auttamiseksi maailmanlaajuisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Hän varoitti puheessaan, ettei maailma ole tätä tahtia saavuttamassa tavoitettaan rajoittaa ilmaston lämpenemistä maapallolla 1,5 asteeseen.

– Ilmaston lämpeneminen on jo saavuttanut 1,2 celsiusastetta, mikä on aiheuttanut laajoja vahinkoja kaikissa maanosissa. Meneillään olevat sodat ja väkivaltaisuudet eri puolilla maailmaa vain pahentavat vaikutuksia, Orpo sanoi.

Pääministeri myös korosti yritysten ja kansalaisjärjestöjen vastuuta ilmastotoimissa.

– Suomalaisyritykset tarjoavat huipputeknologiaa ja ratkaisuja, jotka edistävät päästöjen vähentämistä. Kutsumme tätä myönteistä vaikutusta ”hiilikädenjäljeksi”. Toivon, että tulevaisuudessa Suomi pyrkii paitsi saavuttamaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteensa myös kasvattamaan hiilikädenjälkeään toimittamalla näitä teknologioita ja ratkaisuja ylikansallisesti, Petteri Orpo sanoi.

Suomi on parinkymmenen muun maan joukossa vaatinut ydinvoiman tuotantokyvyn kolminkertaistamista vuoden 2020 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Maat esittivät vaatimuksensa lauantaina ilmastokokouksessa.

Suomen lisäksi lausunnossa ovat mukana muun muassa Yhdysvallat, Japani, Britannia, Ranska ja Ruotsi.

YK:n ilmastokokous käynnistyi – avajaispäivänä sopu rahastosta

YK:n ilmastokokous COP28 on käynnistynyt valtionjohtajien huippukokouksella Arabiemiraattien Dubaissa.

Suomea kaksipäiväisessä kokouksessa edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka pitää Suomen kansallisen puheenvuoron lauantaina.

Paikalle odotetaan yhteensä lähes 190 valtion ja hallituksen johtajaa.

Valtioneuvoston kanslian lähettämän tiedotteen mukaan korkeimman poliittisen tason laaja osallistuminen korostaa ilmastotoimien tärkeyttä ja kiireellisyyttä.

COP28-kokouksen avajaispäivänä saavutettiin jo merkittävä sopu uudesta ilmastotuhoja koskevasta rahastosta. Kokouksessa huipentuu myös Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden tilannekatsaus. Valtionjohtajilta odotetaan Dubaissa vahvaa sitoutumista siihen, että 1,5 asteen tavoitteesta pidetään kiinni ja sen edellyttämiin toimiin ryhdytään viipymättä.

Suomi korostaa tiedotteen mukaan, että 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää globaalisti riittävän merkittäviä päästövähennystavoitteita sekä laajoja ja vaikuttavia ilmastotoimia, erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista. Lisäksi tarvitaan energiatehokkuuden sekä uusiutuvien ja muiden puhtaiden energiamuotojen edistämistä.

Pääministeri Orpo avasi perjantaina Suomen paviljongin. Suomella on ensimmäistä kertaa ilmastokokouksen yhteydessä maapaviljonki, jossa esitellään suomalaisia ilmastoratkaisuja, kuten puhtaan energian innovaatioita. Pääministeri kiitteli puheenvuorossaan paviljongin olevan julkisten toimijoiden, puhtaaseen siirtymään sitoutuneiden yritysten ja kolmannen sektorin vahva yhteisponnistus.

YK:n ilmastokokous jatkuu Dubaissa 12. joulukuuta asti. Sen teemoja ovat päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja erityisesti ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt.

YK:n ilmastokokous alkoi Dubaissa – pääministeri Petteri Orpo avaa Suomen paviljongin

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) avaa Suomen paviljongin perjantaina Dubaissa YK:n ilmastokokouksen yhteydessä.

Suomella on ensimmäistä kertaa ilmastokokouksen yhteydessä maapaviljonki, jossa esitellään suomalaisia ilmastoratkaisuja, kuten puhtaan energian innovaatioita.

Arabiemiraateissa Dubaissa järjestettävä YK:n COP28-ilmastokokous alkoi tänään ja kestää 12. joulukuuta asti.

Kokouksen käynnistää valtionjohtotason huippukokous, jossa Suomea edustaa pääministeri Orpo. Hän pitää kokouksessa Suomen kansallisen puheenvuoron.

– Suomi on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Ja se on yksi suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista, Orpo sanoo tiedotteessa.

Ilmastokokouksen teemoja ovat muun muassa päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastotuhoja koskevat rahoitusjärjestelyt. Ilmastokokouksessa on myös Pariisin sopimuksen maailmanlaajuinen tilannekatsaus, jossa tarkastellaan ilmastosopimuksen toimeenpanoa ja toimien riittävyyttä.

Ilmastokokouksen aikana paviljongin tapahtumiin osallistuvat myös ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.), Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.).

Paviljonkia isännöi yrityksille kansainvälistymisen rahoitusta ja palveluja tarjoava Business Finland kumppaneineen. Ohjelmaan osallistuu noin 20 suomalaista yritystä sekä muun muassa kansalaisjärjestöjä ja ministeriöiden edustajia.

Kymmenet miljoonat lapset joutuneet jättämään kotinsa sääkatastrofien vuoksi

Unicefin tuore tutkimus Children Displaced in a Changing Climate paljastaa, että 43,1 miljoonaa lasta on joutunut pakenemaan kodistaan oman maansa rajojen sisällä säähän liittyvien katastrofien takia vuosien 2016–2021 aikana. Tämä tarkoittaa 20 000:tä kotinsa jättänyttä lasta päivässä.

Tutkimuksessa säähän liittyvinä katastrofeina tarkasteltiin tulvia, myrskyjä, kuivuutta ja maastopaloja. Tällaiset katastrofit ovat sekä lisääntyneet että voimistuneet ilmastonmuutoksen vuoksi.

– Kodista pakeneminen järkyttää lapsuuden perustuksia. Lapsi saattaa jäädä ilman kehitykselleen välttämätöntä koulutusta ja terveyspalveluja. Ihmissuhteiden katkeaminen ja turvattomuus voivat jättää pysyvät jäljet pakenevaan lapseen, toteaa Suomen Unicefin ilmastonmuutoksen asiantuntija Minna Suihkonen.

Kotinsa jättäneiden lasten lukumäärällä mitattuna säähän liittyvät katastrofit iskivät pahiten Kiinaan ja Filippiineille. Lapsiväestön kokoon suhteutettuna pahiten kärsivät kuitenkin pienet saarivaltiot, kuten Dominikaaninen tasavalta ja Vanuatu.

Valtaosa lapsista, 40,9 miljoonaa, joutui pakenemaan tulvien ja myrskyjen takia. Kuivuuden takia kotinsa jätti 1,3 miljoonaa lasta. Maastopalot ajoivat 810 000 lasta kodeistaan.

Unicef ennustaa riskimallinnukseen pohjautuen, että seuraavien 30 vuoden kuluessa 96 miljoonaa lasta joutuu jättämään kotinsa jokien tulvimisen vuoksi, noin kymmenen miljoonaa syklonien ja noin seitsemän miljoonaa myrskyaaltojen vuoksi.

Lapset ovat erityisen suuressa vaarassa joutua jättämään kotinsa maissa, jotka jo entuudestaan kärsivät erilaisista kriiseistä ja joissa resurssit sopeutua lasten lisääntyvään pakenemiseen ovat heikot. Tutkimuksen mukaan tällaisia maita ovat esimerkiksi Haiti ja Mosambik.

YK:n COP-ilmastokokouksen lähestyessä Unicef kannustaa hallituksia, yksityisiä lahjoittajia ja yrityksiä tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa.

– Erityisen tärkeää on panostaa siihen, että lapsille tärkeät peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutus kestäisivät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Palveluiden tulee tavoittaa myös ne lapset, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, Suihkonen toteaa.

– Myös Suomella on mahdollisuus tehdä osuutensa tulevassa COP-ilmastokokouksessa Dubaissa. Suomen tulee painottaa lapsia ja haavoittuvimpia yhteisöjä, kun Dubaissa päätetään ilmastonmuutokseen sopeutumisen globaalista tavoitteesta ja uudesta ilmastovahinkojen rahastosta.

Lapin luonto muuttuu vauhdilla ja osin peruuttamattomasti

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi.

Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.

Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.

Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.

Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla

Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta.

Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.

Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes seitsemän astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.

Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.

Suomen päästöt laskussa – Kai Mykkänen: Puhtaan talouden murros etenee

Valtioneuvosto hyväksyi eilen perjantaina ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksen vuodelta 2022. Eduskunnalle raportoidaan vuosittain tiedot Suomen ilmastopolitiikan tilasta, kuten päästökehityksestä, sekä etenemisestä kohti päästöille asetettuja tavoitteita ja velvoitteita.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2022 noin neljä prosenttia, selvityksestä ilmenee. Silti hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 vaatii lisätoimia.

Ongelmia on erityisesti maankäyttösektorilla. Vuonna 2021 maankäyttösektori tuotti enemmän päästöjä, kuin mitä sitoi. Vuoteen 2022 se on palannut pieneksi hiilinieluksi, mutta hiilinieluja tulisi vahvistaa. Maankäyttösektori sisältää esimerkiksi metsätaloutta.

Suomea sitoo maankäyttösektorilla EU:n LULUCF-asetus, jonka saavuttaakseen Suomen pitäisi saada sektorin hiilinielua merkittävästi nykyistä suuremmaksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Twitterissä, että ilmastovuosikertomus on lähellä hallitusohjelman tilannekuvaa.

– Maankäyttösektorilla uusi hallitus peri vaikean tilanteen. Tarvitaan sekä toimia että suhteellisuudentajua, Mykkänen kirjoittaa.

– Onneksi päästökauppasektorilla puhtaan talouden murros etenee. Suomen päästöt kokonaisuutena laskussa, hän jatkaa.

Ilmastoselvityksestä ilmenee, että Suomen päästökauppasektorin päästöt vähenivät vuonna 2022 yhteensä 6 prosenttia. Päästökauppasektori kattaa esimerkiksi energiantuotannon ja suuret teollisuuslaitokset.

Vaikka ilmastovuosikertomus katsoo taakse, myös edessä näkyy mahdollisuuksia, Mykkänen toteaa.

– Voimme harpata teollisuuden päästöjen tulppaamisessa ja ikään kuin laajentaa nieluja ottamalla isoista savupiipuista hiilipäästöt talteen. Mittakaava on kymmen kertainen liikenteen jakeluvelvoitteen maltillistamiseen nähden, Mykkänen kirjoittaa.

Petteri Orpo hallitusneuvotteluista: Ydinvoima yhdistää meitä kaikkia

Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) sanoi tiistai-iltapäivänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että hallitusneuvottelut etenevät tällä hetkellä suunnitellusti ja monissa pöydissä on päästy pitkälle.

Kysymykseen ilmastotavoitteista Orpo vastrasi uskovansa, että ilmastolaissa lukeva vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on saavutettavissa teknologiaa hyödyntämällä.

– Olen vahvassa uskossa siihen, että teknologiaa hyödyntämällä, markkinatalouden valjastamalla, tekemällä määrätietoista työtä pystymme tavoitteeseen etenemään, Orpo toteaa.

– Se, mistä meillä on yhteinen näkemys on se, että pitää löytää keinot, jotka eivät nostaisi kohtuuttomasti ihmisten arjen kustannuksia eikä heikennä Suomen kilpailukykyä.

Orpo toteaa, että hallitusneuvottelijat uskovat vahvasti teknologian hyödyntämiseen hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi. Se antaa valtavasti mahdollisuuksia irtaantua fossiilisista polttoaineista ja muuttua puhtaalla energialla käyväksi yhteiskunnaksi.

– Edistämällä investointeja puhtaisiin energiamuotoihin, tuulivoimaan erityisesti. Ydinvoima on erittäin suuressa roolissa, se yhdistää meitä kaikkia täällä. Ydinvoiman lisärakentamisen edistäminen, aurinkovoima ja uudet teknologiat, vetytalouden eteenpäin vieminen, Orpo listaa.

Hallituksen muodostaja huomauttaa kyseessä olevan myös kilpailukyky- työllisyys- ja kasvukysymys. Suuret terästehtaat hakevat tällä hetkellä ratkaisuja prosessiensa muuttamiseksi hiilineutraaleiksi.

– Ne ovat valtavankokoisia juttuja. On keinoja olemassa, me edistetään niitä laajalla rintamalla ja mennään kohti tavoitetta.

– Ja vielä se yksi: Ei katsella pelkästään sitä hiilijalanjälkeä vaan katsotaan myös hiilikädenjälkeä. Kuinka paljon me saadaan tällä muutoksella ja sitä teknologiaa edistämällä suomalaista vientiä maailmalle. Meillä on mahdollisuus tehdä todella paljon puhtaan viennin edistämiseksi. Me olemme täällä rakentamassa puhtaan energian suurvaltaa.

Markku Ollikainen vastaa: En ehdota hakkuiden kieltämistä

Verkkouutisten julkaisemasta uutisesta (10.5.) voi saada väärän käsityksen Ylen A-studiossa 8.5. käydystä keskustelusta. Selvennyksenä: en ehdota Metsähallituksen hakkuiden kieltämistä. Käytin Metsähallituksen puunmyyntituloja esimerkkinä havainnollistamaan kustannuksia, joita Suomelle voi erilaisista maankäyttösektorin nettonielua koskevista toimenpiteistä koitua.

Mistä on kyse? Kuten on hyvin tiedossa, Suomi ei saavuta maankäyttösektorille vuosille 2021–2025 asetettua nielutavoitetta. Suomen tulisi hyvittää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 49–81 miljoona tonnia laskennallisia päästöjä. Tämä voitaisiin tehdä hankkimalla nieluyksiköitä ylijäämäisiltä EU-mailta, jotta näitä päästöjä ei luettaisi taakanjakosektorin päästöiksi ja siten esimerkiksi autoilijoiden ja viljelijöiden kannettavaksi. Myös vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen on vaikeaa, mikäli hakkuut pysyvät viime vuosien ennätyskorkealla tasolla.

Ilmastopaneeli on suositellut, että hallituksen tulisi ottaa viipymättä käyttöön kaikki keinot maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi, jotta kansantaloudelle koituvat kustannukset voidaan minimoida ja jakaa oikeudenmukaisesti. Keinoja ovat etenkin metsäkadon vähentäminen, turvepeltojen ja käytöstä poistettujen turpeennostoalueiden vettäminen sekä metsän kasvua voimistavat toimet hakkuukäytäntöineen. Metsänomistajille maksettava hiilensidontatuki kasvattaisi metsänielua tehokkaasti. Nämä toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, ja hallituksella täytyy olla valmius säädellä hakkuita tarvittaessa.

Suomi joutuu puntaroimaan, mikä on taloudellisesti edullisin tapa saavuttaa nielutavoitteet. On tarpeen verrata hankittavien nieluyksiköiden hintaa siihen, mitä nielun vahvistaminen kotimaassa tai taakanjakosektorin päästöjen nopeampi vähentäminen maksaa. Ostettavien nieluyksiköiden hinta on epävarma, mutta merkittävää ylijäämää vuoteen 2025 mennessä ei nykytiedoin synny ja vuoteen 2030 nieluyksiköistä tulee arviomme mukaan pulaa.

Suomi joutuu pohtimaan, millaisia taloudellisia vaikutuksia sillä olisi, jos myös hakkuita hillittäisiin esimerkiksi metsänomistajille maksettavan hiilensidontatuen avulla. Metsäteollisuus joutuisi sopeuttamaan toimintaansa jonkin verran: koska puun tarjonta supistuisi, teollisuus käyttäisi puuta – jos mahdollista – vielä nykyistäkin tarkemmin, kilpailisi enemmän puusta energiateollisuuden kanssa ja lisäisi tuontia EU-maista. Tämä laskisi liikevoittoa hieman, mutta järin suuresta sopeuttamistarpeesta ei olisi kyse.

Jos metsäteollisuus ei millään tavalla osallistu nielutalkoisiin, valtion kustannukset nieluyksiköiden ostosta kaadettaisiin käytännössä kansalaisten verorasitukseksi tai kasvaviksi kustannuksiksi taakanjakosektorin toimijoille. Verojen kiristäminen ja kustannusten kasvu laskee kulutuskysyntää ja vähentää työllisyyttä muilla sektoreilla eli myös se aiheuttaa negatiivisia kerrannaisvaikutuksia samalla tapaa kuin metsäsektorin sopeutuminen. Kulutuskysynnän pienenemisen tuoma negatiivinen kierre syntyisi myös monilla sellaisilla aloilla, joilla ei ole ongelmia ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Voidaan kysyä, meneekö tilanteeseen sopeutuminen tällöin oikeudenmukaisesti.

Jos metsäteollisuuden toimintaa sopeutettaisiin kohti nielutavoitteita, se tukisi samalla luonnon monimuotoisuustavoitteita ja alan kestävyys voimistuisi. Tätä myös Kansanvälinen energiajärjestö IEA suosittaa. Joka tapauksessa Suomen on tärkeää löytää kustannustehokkain tapa saavuttaa nielutavoitteet ja ylläpitää Suomen hyvää mainetta vastuullisena metsätalousmaana.

Markku Ollikainen
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

”Karmeita heittoja” – MT: Ilmastopaneelin johtajan ehdotus ihmetyttää

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen ehdotukset Ylen A-studiossa maanantaina ovat herättäneet runsaasti kummastelua, kertoo Maaseudun Tulevaisuus.

Ollikainen sanoi ohjelmassa Suomen olevan yksi harvoista maista, joissa hiilinielut ovat romahtaneet. Tähän hän esitti kahta ratkaisua.

– Olemme päästöpuolella 49–81 miljoonaa tonnia. Jos joutuisimme hankkimaan nieluoikeuksia vaikka 50:llä, kustannus on 2,5–4 miljardia euroa. Tässä luokassa ollaan jos joudutaan hankkimaan nieluoikeuksia, Ollikainen kertoi.

Toisena, hypoteettisena vaihtoehtona hän esitti Metsähallituksen hakkuiden jättämisen väliin pariksi vuodeksi.

– Kuusi miljoonaa kiintokuutiota vuosittain, kerrotaan se 1,5:llä, tulee yhdeksän miljoonaa tonnia nielua. Kustannus olisi 300 miljoonaa per vuosi. Verrattuna nieluyksiköiden hankinnan miljardihintaan pienellä kompromissilla voitaisiin saada paljon aikaiseksi, hän sanoi.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi toteaa Twitterissä, että Ollikaisen kompromissivaihtoehto on karmea.

Ollikaisen ”pieni kompromissi”: Hiilinielujen lisäämiseksi valtion metsissä hakkuut seis 2 vuodeksi. Karmeita heittoja vailla arviota kansantaloudellisista vaikutuksista: tuotannon supistusta/loppumista, työttömiä koko arvoketjussa, vienti- ja verotulot alas. Vaikutukset pitkään, hän kirjoittaa.

Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto arvioi, että kustannus olisi runsaasti Ollikaisen arviota korkeampi.

– Oikea hintalappu olisi merkittävästi suurempi ja kovin karu lisäksi sosiaalisesti ja alueellisesti. Metsähallituksen hakkuut todella tärkeitä teollisuudelle, hän kirjoittaa.

Markku Ollikainen totesi myöhemmin Verkkouutisille lähettämässään vastineessa, ettei ehdottanut Metsähallituksen hakkuiden pysäyttämistä vaan käytti niitä esimerkkinä havainnollistamaan kustannuksia, joita Suomelle voi erilaisista maankäyttösektorin nettonielua koskevista toimenpiteistä koitua.

Edit 12.5.2023 12.20: Lisätty maininta Markku Ollikaisen vastineesta.

LUE MYÖS
Markku Ollikainen vastaa: En ehdota hakkuiden kieltämistä

Suomi on jäämässä jälkeen EU:n velvoitteista

Suomen ympäristökeskus Syken mukaan Suomella tulee olemaan merkittäviä haasteita saavuttaa EU:n maankäyttösektorille kaudelle 2021–2025 asettamat ilmastovelvoitteet. Tämä johtuu erityisesti siitä, että metsien hiilinielu on jäämässä selkeästi liian pieneksi.

Suomen ympäristökeskuksen laatimassa selvityksessä tarkasteltiin metsien hiilinielun kehitystä kaudella 2021–2025 sekä arvioitiin EU:n asettaman metsien vertailutason muuttumista uusimman tilastotiedon perusteella ja vertailutason saavuttamista muutamassa erilaisessa skenaariossa.

Raportissa on koostettu julkisuudessa ja kirjallisuudessa esitettyjä ohjauskeinoja Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseksi ja analysoitu niiden kustannustehokkuutta, hyväksyttävyyttä, luotettavuutta sekä tulonsiirtovaikutuksia.

EU on asettanut maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) sektorille sitovat jäsenmaakohtaiset velvoitteet kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Kaudella 2021–2025 velvoite on määritetty LULUCF-sektorille tilinpitoluokittain, jossa metsien ja puutuotteiden velvoite (ns. vertailutaso) Suomelle on noin -29 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Voimassa oleva vertailutaso muuttuu, kun siihen tehdään menetelmällisiä korjauksia vastaamaan uusimpia kasvihuonekaasuinventaariossa käytettäviä menetelmiä. Selvityksessä arvioitiin, että vertailutaso voisi muuttua tiedossa olevien korjausten perusteella välille -19 ja -33 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

– On olemassa merkittävä riski, että Suomi jää EU:n kaudelle 2021–2025 asettamasta metsien vertailutasosta ja maankäyttösektorin velvoitteista jopa useilla kymmenillä miljoonilla hiilidioksidiekvivalenttitonneilla. Näin tapahtuu erityisesti, mikäli hakkuut säilyvät korkealla tasolla tai jopa lisääntyvät nykytasosta, toteaa johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.

Selvityksessä arvioitiin, että nykyisellä puuston kasvulla metsien hiilitaseen nykyinen vertailutaso saavutetaan selvästi nykyistä alhaisemmalla vuotuisella hakkuukertymällä, 65–68 miljoonalla kuutiometrillä.

Tehokkaita ohjauskeinoja otettava käyttöön nopeasti

Jotta riskiä velvoitteista jäämiselle voitaisiin pienentää, Suomessa tulisi nopeasti ottaa käyttöön tai ainakin kokeiluun tehokkaita ohjauskeinoja.

– Keskeinen haaste liittyy siihen, että nielua tulisi kasvattaa hyvin nopeasti ja merkittävästi, mutta riittävän tehokkaiden ohjauskeinojen käyttöönotto ei ole yksinkertaista, sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.

– Ohjauskeinojen käyttöönotto on mietittävä huolella, jottei tule esimerkiksi houkutusta tehdä ennakoivia hakkuita. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että metsäala pystyy sopeutumaan muutoksiin. Tämä vie aikaa, joten valmistelu on aloitettava välittömästi, myös seuraavaa EU:n velvoitekautta 2026-2030 silmälläpitäen, jatkaa Pihlainen.

Ohjauskeinojen seurauksena metsäteollisuuden kansantaloudelle tuoma arvonlisä saattaa pienentyä. Toisaalta, mikäli Suomi ei saavuta EU:n maankäyttösektorille asettamia velvoitteita, se voi koitua Suomelle huomattavan kalliiksi kompensoivien lisätoimien tai ostettavien nieluyksiköiden muodossa.

Selvityksen mukaan on tärkeää arvioida mahdollisimman monipuolisesti ohjauskeinoilla tuotettavia ja vältettäviä ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu olisi löydettävissä.

Huoli ilmastosta laski, jakolinjat ovat selvät

Enemmistö suomalaisista (61 prosenttia) toivoo, että ilmastonmuutoksen torjunta olisi yksi seuraavan hallituksen kärkiteemoista, käy ilmi vuoden 2023 Ilmastobarometrista.

79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa omaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista sekä uusia teknologisia ratkaisuja.

Vaikka ilmastonmuutos nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee myös ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia. Vastaajista 68 prosenttia on sitä mieltä, että ilmaston kannalta kestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Ilmastobarometri 2023 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla.

Vastaava kyselytutkimus toteutettiin edellisen kerran vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä. Silloin 70 prosenttia suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi.

Vuonna 2019 44 prosenttia vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 prosenttia.

Lisäksi jakolinjat ilmastokysymyksissä ovat selvät. Myönteisesti ilmastotoimiin suhtautuivat nuoret, naiset, korkeakoulutetut, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat.

Ilmastotoimia vähemmän tärkeinä pitivät perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Jakolinjat korostuvat myös alueellisessa vertailussa. Pääkaupunkiseudulla asuvat kannattivat ilmastotoimia enemmän kuin maaseudulla asuvat.

Entistä useampi valmis säästämään energiaa

Kyselytutkimuksessa kysyttiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä. Jopa 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena.

64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että Suomen hallituksen on toimittava aktiivisemmin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttämiseksi.

Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä. 71 prosenttia vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät.

Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.

Kyselytutkimus osoittaa, että energiansäästössä on otettu isoja harppauksia eteenpäin: 74 prosenttia vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 prosenttia.

67 prosenttia vastaajista ilmoittaa myös, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 prosenttia vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.

– Suomalaiset ovat tänä talvena säästäneet joukolla hienosti energiaa. Nyt kannattaa siirtyä pysyvämpiin energiatekoihin, eli jatkaa kotien energiatehokkuutta kauaskantoisesti parantavia remontteja ja tehdä investointeja ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin.

– Energiansäästö osoittaa, että tapoja voidaan muuttaa nopeastikin, mikä onkin välttämätöntä, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä, kommentoi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski ympäristöministeriön tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui 1 043 iältään 15–74-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)