Vasemmistoliitto jäi ainoana puolueena ulos velkajarrusovusta, mutta istuu nyt mukana työryhmässä, joka linjaa sen jatkovalmistelusta. Miksi näin ja mitä puolue uskoo mukana olollaan saavuttavan?
Verkkouutiset haastatteli eduskunnassa kansanedustaja Hanna Sarkkista, joka on puolueen edustaja kyseisessä työryhmässä. Kysymykset vasemmistoliiton mukana olosta Sarkkinen kuittaa viittaamalla eduskunnan käytäntöihin, joiden mukaan ”kaikissa parlamentaarisissa ryhmissä on aina kaikki mukana”.
– Ja kun tullaan lopputuloksiin, sitten katsotaan, ketkä ovat mukana ja ketkä eivät. Se on ihan normaalia. Eikä se tarkoita sitä, että jos edellisessä työryhmässä ei ole jotakin hyväksynyt, ei sitten osallistuisi seuraavan työryhmän mihinkään työskentelyyn.
Menittekö mielellänne tähän työryhmään mukaan?
– No, siellähän asetetaan rahoitusasematavoite ensi vaalikaudelle, ja tämä velkajarrulaki – sehän koskee 2030-lukua, jolloin se tulee vasta voimaan. Kun ryhmässä asetetaan rahoitusasematavoitetta ensi vaalikaudelle, totta kai me haluamme olla vaikuttamassa siihen, vastaa Sarkkinen.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut olevansa valmis sitoutumaan EU:n finanssipolitiikan sääntöihin, mutta puolueen puheenjohtaja Minja Koskela korosti Helsingin Sanomissa, ettei puolue ole sitoutunut toistaiseksi ”mihinkään tiettyyn miljardilukemaan” koskien ensi vaalikautta.
Uskotko, että pystytte tähän (ensi vaalikauden tavoitteeseen) ryhmässä vaikuttamaan?
– Toivon, että pystymme. Tuossa aikaisemmassa (parlamentaarisessa) ryhmässä, jossa puhuttiin tästä velkajarrulainsäädännöstä, siellä isot puolueet neuvottelivat keskenään ohi pienten puolueiden. Nyt toivon, ettei tapahdu samaa.
Lokakuussa nimetyn parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ville Valkonen (kok.) on sanonut, ettei ryhmässä ole yksimielisyysvaatimusta. Tarkoittaako tämä sitä, että vasemmistoliitto tulee jättämään eriäviä mielpiteitä?
– Tätä emme voi vielä tietää. Varmasti sama kysymys koskee muitakin puolueita.
Lokakuussa nimetty finanssipoliittinen työryhmä tulee asettamaan ensi vaalikauden rahoitusasematavoitteen ja vuoteen 2033 yltävän ylivaalikautisen tavoitteen helmikuun 2026 loppuun mennessä. Ensi vaalikautta koskevaa tavoitetta on määrä päivittää vielä joulukuussa 2026.
