Lääkeyhtiö Biocodexin ja Ipsoksen tekemästä tuoreesta tutkimuksesta selviää, että enemmistö suomalaisista (76 %) tietää, että antibiootit vaikuttavat mikrobiomeihin.
Microbiota Observatory 2025-kyselytutkimukseen vastasi 7500 yli 18-vuotiasta henkilöä Yhdysvalloista, Brasiliasta, Meksikosta, Ranskasta, Portugalista, Kiinasta, Saksasta, Italiasta, Puolasta, Vietnamista ja Suomesta, josta vastaajia oli 500.
Sen sijaan mikrobiomi on käsitteenä suomalaisille vieras Suomessa 46 prosenttia tuntee käsitteen mikrobiomi, kun muualla maailmassa vastaavasti 71 prosenttia.
– Suoliston, ihon, suun ja vaginan mikrobiomit toimivat suojamuurina haitallisia mikro-organismeja vastaan. Valtaosa (76 %) suomalaisista tunnistaa terveyttä edistävien mikrobien merkityksen immuunipuolustukselle ja tietää, että antibiootit vaikuttavat niihin haitallisesti, sanoo Biocodexin tieteellinen asiantuntija Julia Cuellar.
Ihmisen mikrobiomeja eli mikrobien monimuotoisia yhteisöjä ovat suu, iho, korva, nenä ja kurkku, vagina, virtsatiet, keuhkot sekä suolisto, joka on näistä suurin. Mikrobiomit suojaavat ihmistä haitallisilta mikro-organismeilta.
Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset luottavat tiedonlähteinä terveydenhuollon ammattilaisiin ja opettajiin.
– Terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli viestiä, millaisilla keinoilla tai elintavoilla mikrobiomien terveyttä voisi tukea. Valitettavan usein vastaanotolla viesti jää puolitiehen. Kyselyn vastaajista 15 prosenttia on saanut antibioottikuurin yhteydessä kattavasti mikrobiomiterveyteen tarvittavaa tietoa. Vain 23 prosenttia on saanut ohjeita siitä, miten antibioottien aiheuttamat haitat voisi ehkäistä, kertoo Cuellar.
Jopa 70 prosenttia ulkomailla sairastuneista palaa mukanaan antibiootille resistentti bakteeri
Antibiooteille resistentit eli vastustuskykyiset bakteerit tappavat maailmalla miljoona ihmistä vuodesssa. Suomessa niiden aiheuttama uhriluku on noin sata henkeä vuodessa.
– Riski resistenttien bakteerikantojen kehittymiselle kasvaa jokaisen syödyn antibioottikuurin myötä. Reseptejä määrätään onneksi varovaisemmin kuin ennen koronaa, mutta parannettavaa vielä on. Antibiootteja tulisi käyttää viisaasti ja samalla suojata suolistoa. Se tapahtuu varmuuden varalta syötyjä kuureja välttämällä, terveellistä ruokavaliota noudattamalla sekä käsi- ja elintarvikehygieniasta huolehtimalla. Lisäksi probioottilääkkeellä pystyy korjaamaan suoliston epätasapainoa antibioottien tai ripulin yhteydessä, tiivistää Cuellar .
Suuri osa antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tulee matkustajien kautta. Bakteeritartunta on saatu mahdollisesti saastuneesta vedestä tai ruoasta.
– Pahimmillaan matkalla sairastuneista jopa 70 prosenttia palaa ulkomailta mukanaan resistentti bakteeri. Jos matkailija hakeutuu lääkäriin ja saa matkaripuliin tarpeettoman antibioottikuurin, hoito tuhoaa suoliston omaa mikrobistoa ja voi raivata tilaa superbakteereille, huomauttaa Cuellar.
Probiootti on Suomessa tuntematon
Tutkimuksesta selviää, että Suomessa ymmärretään ruokavalion vaikutuksen mikrobiomin tasapainoon paremmin kuin muissa maissa. Samoin Myös mikrobiomin epätasapainon ja terveyshaittojen yhteys ymmärretään hyvin.
– Vaikka tietoa on, suomalaiset eivät muuta tottumuksiaan. Vain neljä kymmenestä (39 %) suomalaisesta on muuttanut elintapojaan mikrobiomeille suotuisammiksi. Muissa tutkimusmaissa tartutaan toimeen herkemmin, sillä niissä keskimäärin reilusti yli puolet (58 %) on muuttanut tapojaan, sanoo Cuellar.
Tietotaso probiooteista on sen sijaan alhaisempi Suomessa kuin muissa tutkituissa maissa. Probiootti on terveyttä edistävä elävä mikrobi, kuten maitohappobakteeri tai hiiva, joita voi saada lääkkeistä, ravintolisistä tai ruoista.
– Vain neljäsosa suomalaisista tietää, mitä probiootit ovat. Maailmalla yhdeksän kymmenestä on niistä tietoinen. Myös ero probioottien käytössä on suuri. Suomessa probiootteja käyttää vain neljännes (24 %), maailmalla puolet (49 %).
