Eläkeikää pitää nostaa, poliittiset nuorisojärjestöt keskustanuoret, RKP-nuoret, kokoomusnuoret ja PS-nuoriso katsovat yhteisessä kannanotossaan.
Nykyinen eläkejärjestelmä on nuorisojärjestöjen mielestä liian raskas julkiselle taloudelle. Järjestöjen mukaan se ei pelkästään tuo kustannuksia eläkemaksujen osalta, vaan myös hidastaa talouskasvua, kun työkykyiset ihmiset siirtyvät liian varhain pois työelämästä.
– Helsingin Sanomat uutisoi 6. lokakuuta, että noin 60 prosenttia 65–74-vuotiasta kokee itsensä täysin työkykyisiksi, ja työelämän murroksessa osuus tulee todennäköisesti kasvamaan tätäkin suuremmaksi. Etupainoisen eläkejärjestelmämme taakka lasketaan kuitenkin nuorten sukupolvien harteille. Se ei ole oikein, keskustanuorten puheenjohtaja Jere Tapio sanoo tiedotteessa.
Eläkkeet nähdään nuorisojärjestöjen mukaan Suomessa ”korvamerkittynä omaisuutena, jota muka suojaa perustuslain turvaama omaisuudensuoja”. Tämä tulkinta on järjestöjen mukaan kuitenkin harhaanjohtava. Järjestöjen mielestä eläkkeet eivät ole yksilölle säästettyä omaisuutta, vaan ”sukupolvien välinen tulonsiirtojärjestelmä”, jossa työssäkäyvät rahoittavat nykyiset eläkkeet.
– Nykyinen järjestelmä käytännössä vaatii, että nuoremmat sukupolvet luovuttavat neljänneksen palkastaan, jotta hyväkuntoinen 70-vuotias voi asua yksin 120-neliöisessä asunnossa Eirassa ja kutsua sitä oikeudekseen, sanoo RKP-nuorten puheenjohtaja Dan Cederlöf.
Eliniän nouseminen ja heikkenevä huoltosuhde edellyttävät uudistuksia, jotta järjestelmä pysyy reiluna ja toimivana myös tulevaisuudessa. Eläkkeen sitominen elinajanodotteeseen ei ole nuorisojärjestöjen mukaan riittävä. Nykyinen eläkeikä (63–68 vuotta) on järjestöjen mukaan liian alhainen, jos yli puolet väestöstä on tässä iässä täysin työkykyisiä.
– Eläkkeen tarkoitus on turvata toimeentulo silloin, kun työkyky ei enää riitä. Monella on väärinkäsitys siitä, että yhteiskunnalla olisi jokin velvollisuus antaa eläkettä täysin työkykyiselle ihmiselle, kun hän vain täyttää vuosia. Toivoisin asenneilmapiirin muuttuvan sellaiseksi, jossa kaikki tekevät töitä kykyjensä, ei ikänsä mukaan, kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki sanoo.
Tanskassa on tehty jo päätös eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen. Järjestöjen mielestä sama asia tuleekin muiden Pohjoismaiden pöydälle lähiaikoina. Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena tulisi olla eläkevakuutusmaksujen merkittävä lasku työn ja yrittämisen kannustamiseksi.
Nuorisojärjestöt painottavat, että pidemmän aikavälin tavoitteena eläkejärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sukupolvien välillä on tarkasteltava rohkeasti.
– Suomessa on harkittava eläkekaton säätämistä. Poliitikoiden on löydettävä rohkeutta tehdä pakolliset päätökset eläkejärjestelmän uudistamisesta, ennen kuin järjestelmä romahtaa nuorempien ikäluokkien niskaan, ehdottaa PS-nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
