Tekoälyn kielimallien käyttö työelämässä ja opiskelussa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Suhtautuminen kehittyvään teknologiaan on ollut pääasiassa myönteistä. Kielimallit osaavat etsiä tietoa ja koota valmiita vastauksia vain sekunneissa. Kun kehittyvä teknologia hoitaa kaiken tylsän ja mekaanisen työn, oman ajattelunsa voi vapauttaa mielekkäämpiin ja luovuutta vaativiin tehtäviin.
Ainakin teoriassa. Kehittyvien tekoälyn kielimallien varjopuolena on se, että yhä useammin ihmisellä on kiusaus ulkoistaa työtehtävänsä ja jopa päättelykykynsä sille. Ilmiö on nähtävillä myös koulumaailmassa, jossa osa opiskelijoista teettää monia koulutehtäviä suoraan tekoälyllä. Miksi vaivautuisin pähkäilemään ja kuluttamaan aikaani ikävältä tuntuvien tehtävien kanssa, kun tekoäly osaa tehdä sen puolestani?
Juuri tähän liittyy se kehittyvän teknologian mukanaan tuoma riski, josta ei usein puhuta. Kun ihminen alkaa ulkoistaa omaa ajatteluaan tekoälymalleille, olemme vaarallisella tiellä.
Aivotutkijan ja psykologian tohtorin Katja Saarikiven mukaan riskit liittyvät siihen, että teknologiaa käytetään tavalla, joka köyhdyttää ihmisen ymmärrystä maailmasta, toisista ihmisistä ja itsestään, ja tavalla, joka rapauttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta.
– Jo nyt moni ulkoistaa asioiden selvittämistä ja kirjoitustyötä generatiivisille kielimalleille. Mutta miksi ihminen lukee tai kirjoittaa? Ymmärtääkseen ja oppiakseen jotain, ja kommunikoidakseen tätä ymmärrystä toisille, Katja Saarikivi havainnollistaa Verkkouutisille.
Mitä sitten tapahtuu, jos nämä molemmat hoituvat kielimallien avulla? Silloin ihmisen itsensä mieleen ei synny ymmärrystä eikä myöskään tapahdu oppimista. Sillä voi olla merkittäviä vaikutuksia elämässä.
– Jos ei koskaan ymmärrä tai opi itse mitään, päätyy toistelemaan vain toisten ajatuksia. Silloin ei voi esimerkiksi tehdä kovin laadukkaita omaa elämää koskevia päätöksiä, Saarikivi huomauttaa.
Aivotutkijana Saarikivi ajattelee, että perinteisen älykkyyden osa-alueet ovat koneilla jo melko hyvin hallussa. Tosielämän ymmärtämisessä ja tiedon soveltamisessa tosielämään sille tulee kuitenkin rajansa.
– Tosielämässä oikeiden ratkaisujen löytäminen edellyttää järkeä. Tätä voisi kuvata kykynä ymmärtää, miten älyä kannatta käyttää eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa. Mitä enemmän hyödyntää generatiivisia kielimalleja tiedon käsittelyssä, sitä parempi ymmärrys itsellä tulisi olla siitä, käytetäänkö malleja oikein, ja minkälainen vaikutus sillä on ajattelun kehittymiseen.
Saarikiven mukaan tällainen “metatason” ajattelu taas vaatii keskittymiskykyä, analyyttisyyttä, harkintaa ja malttia.
– Näistä tuntuu vain olevan esimerkiksi työelämässä huutava pula.
Luovuus ja ajattelu kärsii
Tekoälyn kielimallien käytön vaikutuksia ihmisen aivotoiminnalle on tutkittu jonkun verran. Yksi esimerkki on yhdysvaltalaisen MIT:n tutkimus, jossa selvitettiin tekoälyn käytön vaikutuksia aivotoimintaan. Tuloksissa havaittiin, että tekoälyn käyttö esseen kirjoittamisessa vähensi tutkittavien aivotoimintaa jopa 55 prosentilla verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet tekoälyä kirjoituksessa apuna.
Saarikivi huomauttaa kuitenkin, että tätä tutkimusta ei ole vielä vertaisarvioitu tai julkaistu lehdessä. Hänen mukaansa siitä löytyi kuitenkin eräs huvittava ja samalla karmiva tulos: tekoälyä kirjoittamisen tukena käyttäneet eivät kyenneet siteeraamaan omaa tekstiään juuri lainkaan. Tämä on hänen mukaansa osoitus siitä, että ymmärryksen synnyttäminen omassa mielessä, eli oppiminen, vaatii pinnistelyä.
Myös toisissa, jo julkaistuissa ja vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on havaittu samansuuntaisia tuloksia. Saarikivi mainitsee esimerkkinä vuonna 2024 julkaistun tutkimuksen, jossa selvitettiin kielimallien ja hakukoneiden käytön vaikutuksia ajatteluun. Tutkimuksessa ilmeni, että kielimalleja käyttäneillä oli vähemmän kuormitusta, mutta heidän ymmärryksensä taso jäi heikommaksi kuin hakukoneita käyttäneillä.
– Juuri kuormitus ja pinnistely on se, jota tarvitaan, jotta oppimista todella tapahtuu, Saarikivi muistuttaa.
Toisen, tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö myös luovuutta edellyttävissä tehtävissä voi tilapäisesti auttaa. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että tekoälyn käyttö heikensi luovuutta myöhemmin, kun samanlaisia tehtäviä tehtiin ilman tekoälyn avustusta.
Liika tekoälyn käyttö voi tyhmentää
Jos ihminen alkaa elämässään jatkuvasti siirtää ajattelua vaativia tehtäviä tekoälyn kielimallien vastuulle, sillä on väistämättä vaikutuksia hänen ajattelukyvylleen tulevaisuudessa. Tässä oleellista on se, että aivot muovautuvat läpi elämän.
– Olet sitä, mitä teet. Ja jos jotain taitoa ei treenaa, kyllä se rapistuu, Saarikivi muistuttaa.
Hänellä on antaa asiaan myös vertauskuva: jos liikuntakykyinen ihminen alkaa kulkea kaikkialle aina autolla, mitä käy hänen keholleen? Sama pätee myös ajatteluun. Ihmisen ajattelukyky heikkenee, jos ihminen ei vaivaudu enää pohtimaan asioita kunnolla, vaan odottaa saavansa vastaukset valmiina eteen.
Tutkimusten mukaan oppiminen on yksi aivoterveyden kulmakivi.
– Mitä enemmän opiskeluvuosia taustalla, sitä vähemmän dementiaa vanhemmalla iällä. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan, myös sellaisilla, jotka ovat uransa aikana saaneet tehdä kognitiivisesti stimuloivaa työtä, ilmenee dementoivia sairauksia vähemmän, Saarikivi sanoo.
Kognitiivisesti stimuloiva työ määriteltiin tässä tutkimuksessa sellaiseksi, joka yhtäältä vaatii ja edellyttää pinnistelyä, uurastamista ja ristiriitojen sietoa, mutta toisaalta tarjoaa mahdollisuuksia oppia uutta ja kokea autonomiaa, hallinnan tunnetta työhön.
– Näkisin, että tekoälyn käyttö vähentää merkittävästi kognitiivista stimulaatiota työssä, ja heikentää hallintaa ja autonomiaa, jos ymmärrystä ei enää ihmisen omassa päässä synny.
Teknologian vaikutukset näkyvät jo nyt
Voidaanko todeta, että pitkässä juoksussa liiallinen tekoälyn käyttö voi tehdä ihmisistä suoraan sanottuna tyhmiä? Saarikiven mukaan voidaan, jos tyhmyys on sen vastakohta, mitä nykyinen älykkyysosamäärä (ÄO)-testi mittaa. Niissä teknologian vaikutukset ihmisten älykkyydelle ovat jo nyt nähtävissä.
– Jo vuosia sitten havaittiin, että ihmiset pärjäävät virallisessa ÄO -testissä huonommin ja huonommin vuosi vuodelta. Samanlaista tasonlaskua on peruskoulussa ja korkeakouluissa.
Hänen mukaansa syyt piilevät monessa asiassa, mutta yksi voi olla se, että olemme ottaneet tehokkaasti älykästä teknologiaa käyttöön.
– Tärkeä kysymys tässä on se, että jos ihminen saisi käyttää tekoälyä ÄO -testissä, niin moni saisi huippupisteet. Ja jos tosielämässä tekoäly on meidän käytettävissämme, niin se on tavallaan osa ihmisen älyllistä kapasiteettia, Saarikivi pohtii.
Aiemmin mainittujen tutkimusten lisäksi Saarikiven mukaan nykyään on surkeaa se, jos ihmiset eivät enää kuuntele omia ajatuksiaan ja anna niiden löytää uusia yllättäviä reittejä.
– Jo nyt ymmärtääkseni palkataan korkeakoulutettuja tuottamaan treenidataa tekoälylle, että sen vastaukset olisivat riittävän laadukkaita ja luovia.
Aivotutkijalla on myös selvä näkemys siitä, mihin tekoälyn käyttö ei ainakaan sovellu.
– Oppimista ei kannata sille sälyttää. Jos haluat itse ymmärtää, miten jokin asia toimii, ota selvää äläkä pyydä tekoälyltä yhteenvetoa kaikesta, Saarikivi painottaa.
Myös tekoälykouluttaja Jukka Saksi on varoittanut niin sanotusta tekoälyn laiskasta käytöstä tässä Verkkouutisten artikkelissa. Tekoälyn laiskalla käytöllä tarkoitetaan toimintaa, jossa omaa ajattelua ulkoistetaan tekoälylle eikä ihminen vaivaudu kyseenalaistamaan sen antamia vastauksia.
LUE MYÖS:
Tekoäly mullistaa: Nämä virheet pudottavat sinut työelämän kelkasta
Viekö tekoäly lasten ajattelukyvyn? IS: Huoli kasvaa jo alakoulussa
Viekö tekoäly meiltä työt? Näillä aloilla riski on suurin
Viekö tekoäly toimittajien työpaikat? Tässä suurimmat uhat
Aivotutkija yleisestä tavasta: Siinä ihminen on tyhmimmillään