Itä-Ukrainassa sijaitsevassa Slovjanskin kaupungissa asukkaat yrittävät jatkaa normaalia elämää huolimatta siitä, että venäläisten asemat ovat alle 25 kilometrin päässä kaupungista. Asiasta kertoo The Guardian.
Eräänä aurinkoisena päivänä slovjanskilaiset viettivät päivää järven rannalla uiden ja aurinkoa ottaen. Yhtäkkiä kuului iso räjähdys – tykinammus oli osunut lähettyville. Sorsat säikähtivät, mutta ihmiset eivät olleet moksiskaan.
– Kolmen vuoden taisteluiden jälkeen olemme tottuneet räjähdyksiin. Ne eivät häiritse meitä enää, kertoo eläkeläinen Aljona.
– Jos pommit osuvat lähelle, on meillä pommisuoja.
Sota on hiipinyt hitaasti lähemmäksi. Viime kuussa venäläisdroonit iskivät ensimmäistä kertaa tärkeälle M-03 -valtatielle, joka yhdistää kaupungin muuhun Ukrainaan. Nyt sotilaat ahkeroivat asentaakseen tien ylle drooniverkkoja ja elektronisen sodankäynnin välineitä.
Slovjansk itsessään on strategisesti tärkeä. Kaupunki on yhdessä Kramatorskin, Druzhkivkan ja Kostjantynivkan kanssa osa linnoitevyöhykettä, joka halkoo mäkistä maisemaa. Jos Venäjä valtaisi alueen, voisi se edetä helposti kaupungin takana alkavia alankoja pitkin kohti Harkovaa ja Kiovaa.
Venäjä tavoittelee Slovjanskia myös symbolisista syistä. Vuonna 2014 Venäjän tukemat joukot miehittivät kaupungin kolmen kuukauden ajaksi. He teloittivat poliitikkoja ja kidnappasivat ulkomaalaisia, kunnes ukrainalaisjoukot vapauttivat kaupungin uudelleen. Nyt Moskova haluaa kostaa tuon menetyksen.
Slovjanskin pormestari Vadym Ljah on kuitenkin itsevarma. Hänestä he, jotka ennustivat Venäjän nopeaa läpimurtoa, olivat väärässä.
– Jos he [venäläiset] jatkavat tätä tahtia, kestää heiltä puolitoista vuotta saavuttaa Slovjansk. Ehkä pidempäänkin. Sen jälkeen näemme, mitä tapahtuu, Ljah kertoo.
Pormestari huomauttaa, että pitkään jatkuneista hyökkäyksistä huolimatta Venäjä ei ole onnistunut valtaamaan hieman etelämpänä sijaitsevaa tärkeää Pokrovskin kaupunkia.
Ljahin mukaan Slovjanskissa asuu kuitenkin myös heitä, jotka odottavat Venäjän joukkoja ja Kremlin vallan alle pääsyä. Heitä on etenkin aivan etulinjassa sijaitsevassa Kostjantynivkassa, jossa he sinnittelevät tykkitulen alla. Monet ovat Ljahin mukaan köyhiä ja kouluttamattomia. Osa tekee yhteistyötä hyökkäjän kanssa, paljastaen ukrainalaisjoukkojen asemia.
Ennen sotaa kaupungissa asui yli 100 000 ihmistä. Vuonna 2022 valtaosa pakeni, mutta osa on sittemmin palannut. Nyt kaupungissa on noin 50 000 asukasta. Lukua kasvattavat sotilaat ja ihmiset, joka ovat paenneet kaupunkiin asutuskeskuksista, joissa taistelut paraikaa raivoavat.
Ironisesti Slovjanskin on nähty pienimuotoinen talousihme korkeapalkkaisten sotilaiden ansiosta. He vuokraavat asuntoja ja kuluttavat palveluita, jonka ansiosta kaupunkiin on avattu uusia kauppoja ja ravintoloita. Rintamakaupungista löytyykin muun muassa upouusi leipomo sekä italialainen ravintola.
Puistoissa hääpari poseeraa kuvia varten ja urheilukentällä lapset leikkivät. Kaupungista löytyy jopa pieneläintarha lapsille. Poikaystävänsä kanssa aaseja ruokkimaan tullut Sofia Karasova kertoo olevansa toiveikas, koska venäläiset ovat viime aikoina valloittaneet vain pienempiä kyliä.
– Uskon maahani ja kansaani. Olemme oikealla puolella, venäläiset ovat pahoja, Karasova tiivistää.
Toisaalta sodan jäljet myös näkyvät, ja Venäjän pommit ovat vaurioittaneet osia kaupungista. Heinäkuussa Venäjä iski kakkutehtaaseen, tappaen 17-vuotiaan Gleb Plohoin. Toinen ohjus osui hotelliin. Kaikki kaupungin kahdeksan kylpylää, jotka tunnettiin aiemmin mutakylvistään, on myös tuhottu.
Nähtäväksi jää, mikä Slovjanskin kohtalo on. Toistaiseksi kaupunki kuitenkin kärsii ja kukoistaa samaan aikaan sodan jaloissa.
