Saksan liittokansleri Friedrich Merz kirjoittaa Financial Timesissä, että Vladimir Putin jatkaa raakaa valloitussotaansa Ukrainaa vastaan armottomalla raivolla.
– Jokainen Odessassa tuhottu asuinkortteli, jokainen yöllinen isku Harkivin sairaalaan tai Kiovan hallintorakennukseen kumoaa myytin, että Venäjä on halukas tekemään rauhan. Euroopan on tehtävä tästä tarvittavat johtopäätökset, mieluiten yhdessä Atlantin molemmin puolin olevien kumppaneidensa kanssa. Meidän on järjestelmällisesti ja massiivisesti nostettava Venäjän aggression kustannuksia, hän toteaa.
Merzin mukaan emme tee tätä pitkittääksemme sotaa, vaan lopettaaksemme sen.
– Moskova tulee neuvottelupöytään keskustelemaan tulitauosta vasta, kun se tajuaa, että Ukrainalla on suurempi sitkeys. Meillä on tämä sitkeys. Eurooppaa koetellaan nyt enemmän kuin kenties koskaan aiemmin elinaikanamme. Saksan on – ja se tulee – ottamaan erityisen vastuun, hän sanoo.
Merzin mukaan tarvitaan uutta sysäystä Venäjän laskelmien muuttamiseksi.
– Nyt on aika käyttää tehokasta vipuvartta, joka häiritsee Venäjän presidentin kyynistä ajan ostamispeliä ja tuo hänet neuvottelupöytään. Se vaatii rohkeutta ja itseluottamusta asettaa oma asialistamme sen sijaan, että vain reagoisimme sen asialistaan.
Merzin mukaan näin tehdessämme antaisimme Ukrainan rohkealle kansalle uutta toivoa.
– Lähettäisimme myös juuri oikean viestin Washingtonille: tie oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan on kuljettava yhdessä.
Merz vakuuttaa, että Ukrainaa tuetaan sen puolustuksessa niin kauan kuin on tarpeen.
– Tämän päätöksen eurooppalaiset ovat tehneet. Nyt on tullut aika tukea tätä poliittista lupausta välineellä, joka lähettää Moskovalle kiistattoman signaalin kestävyydestä. Nyt kannatan taloudellisten resurssien mobilisointia mittakaavassa, joka turvaa Ukrainan sotilaallisen kestävyyden useiden vuosien ajan.
Merz myöntää, että Saksa on ollut ja on edelleen varovainen Venäjän keskuspankin Euroopassa jäädytettyjen varojen takavarikoinnin suhteen.
– Huomionarvoisia ovat paitsi kansainvälisen oikeuden kysymykset, myös perustavanlaatuiset kysymykset euron roolista globaalina varantovaluuttana. Tämän ei kuitenkaan täydy pidätellä meitä. Meidän on pohdittava, miten voimme näitä ongelmia kiertämällä asettaa nämä varat Ukrainan puolustuksen käyttöön.
Merzin mielestä nyt olisi kehitettävä toimiva ratkaisu, jolla – puuttumatta omistusoikeuksiin – voimme myöntää Ukrainalle lähes 140 miljardin euron korottoman lainan.
– Laina maksettaisiin takaisin vasta, kun Venäjä on korvannut Ukrainalle sodan aikana aiheuttamansa vahingot. Siihen asti Venäjän varat pysyvät jäädytettyinä, kuten Eurooppa-neuvosto on päättänyt.
Merz toteaa, että tällainen laaja apu edellyttää jäsenvaltioiden budjettitakauksia.
– Nämä kahdenväliset takuut olisi heti seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen tultua voimaan vuonna 2028 korvattava EU:n pitkän aikavälin budjetin mukaisilla vakuuksilla.
Merzin mukaan näin mobilisoidut varat turvaisivat Ukrainan puolustuskyvyn useiden vuosien ajan.
– Keskustelen tästä ehdotuksesta Euroopan valtion- ja hallitusten päämiesten kanssa Kööpenhaminassa ensi keskiviikkona pidettävässä kokouksessamme. Ehdotan, että annamme lokakuun lopussa pidettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa valtuutuksen valmistella tämä väline oikeudellisesti turvallisella tavalla, liittokansleri kirjoittaa.
Hänen mukaansa Saksan kannalta on tärkeää, että näitä lisävaroja käytetään yksinomaan Ukrainan sotilaskaluston rahoittamiseen, ei yleisiin budjettitarkoituksiin.
– Maksut olisi maksettava erissä. Jäsenvaltiot ja Ukraina päättäisivät yhdessä, mitä materiaaleja hankitaan. Mielestäni tällaisen kattavan ohjelman on myös autettava vahvistamaan ja laajentamaan Euroopan puolustusteollisuutta. Se palvelisi sekä kollektiivista turvallisuuttamme että Euroopan itsemääräämisoikeutta, Merz toteaa.
