Asiantuntijan mukaan Donald Trump ei välttämättä hylkäisi Ukrainaa

Yhdysvaltain presidentinvaaleja seurataan tarkkaan ympäri maailman, mukaan lukien Suomessa. Niiden tuloksien pelätään voivan vaikuttaa myös Euroopan turvallisuuteen. Vaaleissa ovat vastakkain istuva demokraattipresidentti Joe Biden ja hänen edeltäjänsä, republikaanien Donald Trump.

Vaikka Trumpin valinnan pelätäänkin aiheuttavan epävakautta Euroopassa, ei hän tulisi todennäköisimmin hylkäämään Ukrainaa, kertoo Transatlantic Policy Center-keskuksen varajohtaja Garret J. Martin.

Hän esittää, että sota voisi jopa eskaloitua Trumpin sekavasta viestinnästä ja uhmakkaasta luonteesta johtuen viitaten kollegansa viime viikolla Wall Street Journalissa julkaisemaan kolumniin.

Martin antoi kommentit Ulkopoliittisen instituutin paneelissa, johon ottivat osaa myös UPI:n tutkijat Matti Pesu, Tyyne Karjalainen ja Ville Sinkkonen.

Trumpin ulkopoliittinen linja on herättänyt huolta niin Ukrainan tukijoissa kuin Yhdysvaltojen liittolaismaissakin. Ex-presidentti on aika ajoin kyseenalaistanut puolustusliitto Naton, arvostellut Ukraina-apua ja uhonnut neuvottelevansa lopun sodalle ”24 tunnissa”.

Yhtä lailla Trump on tullut tunnetuksi hänen Vladimir Putinia ihannoivista puheistaan sekä Naton ja EU:n vähättelystä. Tämän vuoksi Euroopassa pelätäänkin, että Trumpin valinta voisi johtaa Ukrainan tappioon sodassa Venäjän hyökkäystä vastaan.

Martinin mukaan huolimatta Trumpin vahvoista ulostuloista, on todennäköisintä, että hänen puheensa Ukrainan hylkäämisestä jäävät pelkiksi puheiksi. Hän painottaakin Trumpin tukeneen Ukrainaa merkittävästi presidentinkautensa aikana. Trump ei suostunut tunnustamaan Krimin miehitystä, ja lähetti Ukrainaan merkittävästi aseapua.

Vaikka Trumpin retoriikka on koventunut hänen hävittyään 2020 presidentinvaalit, ja hän on flirttaillut yhä enenevissä määrin republikaanien äärielementtien kanssa, olisi Ukrainan tuen katkaiseminen helpommin sanottu kuin tehty.

Keskeisiksi Trumpin sitoutumista Ukrainaan puoltaviksi tekijöiksi Martin nostaa kaksi tekijää eli merkittävän republikaanipuolueen sisäisen tuen Ukrainalle ja elon oman kannatuksensa menettämisestä.

– Trump näki miten paljon Bidenin kannatusluvut laskivat hänen päätettyä vetäytyä Afganistanista. Jos hän voittaa ja lopettaa Ukrainan tuen, on hän vaarassa leimautua presidentiksi, joka hävisi ensimmäisen sodan Euroopassa vuoden 1945 jälkeen, painottaa Martin.

Martin näkeekin tämän merkittävänä syynä sille, että Trump pehmensi kantojaan jossain määrin ennen viimekuista äänestystä Ukrainan apupaketista ja antoi vihreää valoa tukijoilleen edustajanhuoneessa.

– Uskon, että Trumpia kiinnostaa ”helppo” tapa näyttäytyä vahvana johtajana tukemalla Ukrainaa, samalla miellyttäen republikaanien perinteisempää siipeä.

Todennäköisimmiksi vaihtoehdoiksi Trumpin Ukraina-politiikalle Martin näkeekin joko Bidenin tukipolitiikan jatkamisen nöyryyttävän häviön pelossa tai jopa sodan eskaloitumisen johtuen Trumpin arvaamattomasta luonteesta ja hallintotavasta.

Samalla kuitenkin Martin painottaa varovaisuutta.

– On kuitenkin muistettava, että Trump on ennen kaikkea ”villi kortti.” On vaikea arvioida, kuka tulee kuiskimaan hänen korvaansa, ja mihin suuntaan hän tulee ulkopolitiikkaa viemään.

Senaattorin mukaan Ukraina joutui nappulaksi USA:n poliittisissa peleissä

– Ukraina joutui Yhdysvaltain kongressin republikaanien ja demokraattien välisen poliittisen vastakkainasettelun panttivangiksi, mutta lopulta maltillisemmat lainsäätäjät tekivät kaikkensa saadakseen Ukrainan sotilasapupaketin hyväksytyksi, Nebraskan osavaltion republikaanisenaattori, eversti evp Tom Brewer Ukrinformin haastattelussa.

– Ei ollut mitään oikeutta sille, mitä he (venäläiset) tekivät. Ja sitten ihmisten näkemien asioiden julmuus sodan alussa sai heidät jopa polarisoitumaan enemmän Ukrainan puolelle. Valitettavasti ajan mittaan tapahtui sitä, mitä voisi kutsua sotaväsymykseksi tai että sota Israelissa ja Gazan kaistalla veti kaiken huomion pois ja teidän sotanne unohdettiin.

– Ja sitten se yhdistettiin poliittiseen taisteluun, joka oli käynnissä (Yhdysvaltain) etelärajasta. Ja taas, miksi Ukrainasta tuli pelinappula tässä suuressa shakkipelissä, se ei koskaan ollut oikein tai reilua, mutta se tapahtui, Brewer jatkaa.

Hän selitti, että pieni joukko äärioikeistolaisia lainsäätäjiä kyseenalaistaa avun antamista millekään maalle, koska heidän mielestään kaiken rahan pitäisi jäädä Yhdysvaltoihin.

Brewer lisää, että samaan aikaan Israelin arvostelijat purkivat vihaansa Yhdysvaltain hallitukselle ja sen aloitteille erityisesti estämällä Ukrainan avun.

– Joskus, kun sinulla on hulluja ääniä, jotka ovat mikrofonissa ja ihmiset, jotka eivät ajattele paljon, he voivat vaikuttaa negatiivisella tavalla asioihin, joihin heidän ei pitäisi pystyä vaikuttamaan, Brewer muotoilee.

Hänen mukaansa kuitenkin ”keskellä on niitä, jotka näkevät hyödyn ja he ovat niitä, jotka äänestivät ja lopulta saivat (Ukrainan) apupaketin läpi”.

– Luulen, että hyvä uutinen on se, että ääripäät molemmissa päissä ovat suhteellisen pieniä. Keskustassa olevat ovat se osa, joka saa suurimman osan lainsäädännöstä tehtyä. Ja se on se osa, joka oli valmis antamaan apua Ukrainalle, Brewer sanoo.