Suomen talous toipuu taantumasta hitaasti. Julkinen velkasuhde tulee vakautumaan vain hetkelliseksi. Näin valtiovarainministeriö (VM) arvio tuoreessa talousennusteessaan.
Ministeriö ennustaa tälle vuodelle yhden prosentin bruttokansantuotteen (BKT) kasvua. Keväällä ennuste oli vielä 1,3 prosenttia.
– Suomen talous toipuu pitkittyneestä taantumasta, mutta julkisen talouden syväkyykky oikenee hitaasti. Yhteisymmärrys julkisen taloudenpidon tavoitteista ja julkisen velan taittaminen kestävästi alenevalle uralle olisi yhteinen kansallinen saavutus, josta tulevat sukupolvet meitä vielä kiittäisivät, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander tiedotteessa.
Valtiovarainministeriön mukaan talouden toipumista hidastavat heikko työllisyystilanne ja epävarmuus. Epävarmuus näkyy tällä hetkellä myös maailmantaloudessa.
VM korostaa ennusteessaan, että taloudessa on kuitenkin näkyvissä lukuisia kasvun merkkejä.
Tänä vuonna investoinnit kasvavat selvästi kahden laskuvuoden jälkeen. Rakentamisessa tilanne on ennusteen mukaan kuitenkin edelleen heikko. Varsinkin asuntorakentaminen elpyy hitaasti, sillä tehtyjen kauppojen määrän noususta huolimatta asuntomarkkinat eivät ole vielä toipuneet normaalitasolle. Asuntoja rakennetaan tällä hetkellä selvästi alle pidemmän aikavälin tarpeen. Kun rakentaminen alkaa tulevina vuosina elpyä, se luo talouteen kasvua.
Energiasiirtymään ja uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät investoinnit sen sijaan kasvavat vauhdilla. Investointeja lisäävät myös puolustushankinnat, jotka kasvavat tänä vuonna selvästi hävittäjien myötä ja joiden taso pysyy korkeana myös tulevina vuosina.
Työllisyys kääntymässä kasvuun
Työllisyydessä ei ole VM:n mukaan tapahtunut käännettä kasvuun alkuvuoden aikana. Tuotannon kasvun myötä työllisyystilanteen odotetaan kuitenkin paranevan ensi vuodesta lähtien. Vuositasolla työllisiä on tänä vuonna hieman viimevuotista vähemmän ja työttömiä selvästi enemmän, noin 9,4 prosenttia työvoimasta. Ensi vuonna työllisten määrä kasvaa ja työttömyys laskee 9,0 prosenttiin. Myös vuonna 2027 työllisyyden kasvu jatkuu ja työllisyysaste (20–64-vuotiaat) nousee 77,3 prosenttiin.
Heikosta työllisyystilanteesta huolimatta työvoiman määrä on kasvanut viime vuosina reippaasti ja alkuvuonna työvoiman määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Työmarkkinoilla on paljon tilaa työllisyyden kasvulle. Työvoiman määrää lisäävät hallituksen työllisyystoimet ja maahanmuutto. Vaisun kysynnän takia työvoiman määrän kasvu on toistaiseksi näkynyt kuitenkin ennen muuta työttömyyden nousuna.
Julkisen talouden tilanne edelleen huolestuttava
Ennusteen mukaan talouden vaisun alkuvuoden vuoksi verotulot kasvavat hitaasti tänä vuonna. Menojen kasvu maltillistuu hidastuvan inflaation ja sopeutustoimien ansiosta, joskin korkomenot ja puolustusmenot kasvavat edelleen voimakkaasti. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa bkt:hen.
Talouden heikko suhdanne osuu kaikkein kipeimmin valtionhallintoon. Sen alijäämä on 4,2 prosenttia suhteessa bkt:hen. Valtio kantaa myös puolustusmenojen ja velanhoitomenojen kasvusta aiheutuvan rasituksen. Nämä lisämenot ovat syventäneet jo ennestään mittavaa valtionhallinnon alijäämää ja siten voimistaneet velkaantumista.
Ensi vuonna kiihtyvä talouskasvu ja sopeutustoimet kohentavat julkisyhteisöjen taloutta, ja alijäämä on 3,6 prosenttia suhteessa bkt:hen. Alijäämä asettuu 3,1 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2029.
Julkisyhteisöt ovat syvässä rakenteellisessa epätasapainossa, ja julkisen talouden kestävyysvaje on noin 2 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 7 miljardia euroa vuoden 2029 tasolla. Vuonna 2029 valtionhallinto ja paikallishallinto ovat edelleen yhteensä yli 14 miljardia euroa alijäämäisiä, mikä luo mittavan tarpeen ottaa uutta velkaa.
Ennusteen mukaan Suomen lähihistoriaan nähden reipaskaan talouskasvu ei kykene vakauttamaan velkaa pidempiaikaisesti saatikka kääntämään sitä alenevalle uralle suhteessa bkt:hen. Ennusteessa velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027 ja kääntyy sen jälkeen välittömästi uudestaan kasvuun. Velkaantumista ei saada hallintaan, jos valtionhallinnon ja paikallishallinnon rahoitusta ei saada lähemmäksi tasapainoa.
