Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijalaitos Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut artikkelin, jossa pohditaan vieraskielinen-sanan käyttöä.
– Keitä ovat ihmiset, joihin viitataan julkisessa keskustelussa vieraskielisinä? Puhe vieraskielisistä on viime aikoina lisääntynyt osana maahanmuuttopolitiikasta käytävää keskustelua. Puhe on toisinaan yleistävää, vastakkain asettelevaakin (yhtäältä ”suomalaiset”, toisaalta ”vieraskieliset”), eikä vieraskielisentarkoitettua merkitystä avata. Yleistävyyttä korostaa sanan käyttö monikossa: vieraskieliset, artikkelissa sanotaan.
Kotimaisten kielten keskus toteaa, että vieraskielinen-sanaa pitäisi käyttää harkiten, ja muutenkin sanojen ja termien kanssa kannattaa artikkelin mukaan olla tarkkana. Niiden merkitystä on Kotuksen mukaan myös hyvä selittää esimeriksi uutisteksteissä.
Termeille vieras kieli ja vieraskielinen on selitys Kotuksen julkaisemassa sanastossa Kielen asemaan liittyvät termit hallinnossamme.
– Sanaston mukaan nimitys vieraskielinen on vakiintunut kieleen liittyvissä luokituksissa, esimerkiksi tilastoinneissa ja väestötieteellisissä kuvauksissa. Sitä käytetään vertailevassa tarkoituksessa. Tilastokeskuksen luokituksessa vieraskielinen tarkoittaa henkilöä, jonka kieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame, Kotus kertoo.
– Sanastossa huomautetaan kuitenkin, että käsitettä vieraskielinenon vaikea määritellä yleispätevästi. Sen käyttö ei välttämättä vastaa tarkoitustaan eikä anna oikeaa kuvaa kielten välisistä suhteista. Tarpeen mukaan on syytä selventää sen merkitystä. Nimitystä vieraskielinen onkin syytä käyttää teksteissä harkiten, artikkeli ohjeistaa.
Yksi sanaston laatijoista on Kotuksen vähemmistökielten asiantuntija Lotta Jalava. Hän muistuttaa artikkelissa, että niin sanotuiksi vieraskielisiksi eri yhteyksissä katsotuilla voi olla jopa loistavaa suomen kielen taitoa.
Jalavan mukaan vieraskielisten määrän kasvaminen ei siis suoraan ja aina tarkoita sitä, että suomen kieltä osaamattomien määrä olisi lisääntymässä.
– Se voi tarkoittaa, että yhä useampi asiayhteydessä kyseessä olevista ihmisistä on kaksi- ja monikielisiä, Jalava kertoo.
