Hallitus esittää eduskunnalle lakimuutosta, jonka myötä hyvinvointialue olisi velvollinen varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan.
Muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Tavoitteena on varmistaa hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien tiivis yhteistyö normaalioloissa ja poikkeusoloissa.
Hallituksen esitys koskee hyvinvointialueiden antamaa virka-apua Puolustusvoimille, Rajavartiolaitokselle ja Natolle sekä hyvinvointialueiden ja Puolustusvoimien välistä yhteistyötä ja sen rahoitusta.
Lakimuutoksen myötä hyvinvointialue olisi velvollinen varautumaan sotilaalliseen voimankäyttöön tai sen uhkaan. Hyvinvointialuekohtainen varautuminen määriteltäisiin valtioneuvoston päätöksellä, joka perustuisi puolustusvoimien tarpeisiin.
Hyvinvointialueiden varautumisen taso ja siihen liittyvät tehtävät eivät olisi kaikilla hyvinvointialueilla samanlaisia, vaan tehtävät voisivat vaihdella esimerkiksi maantieteen mukaan.
– Puolustusvoimat tukeutuu lähes kokonaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään niin normaalioloissa kuin sodan uhan ja sodan aikana. Tämän vuoksi on Suomen puolustuskyvyn kannalta olennaisen tärkeää nostaa terveydenhuollon varautumisen tasoa, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Jatkoa hyvinvointialueiden varautumisen vahvistamiselle
Hallituksen mukaan muutos olisi jatkoa toiselle tuoreelle lakimuutokselle, joka koski myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia.
Kesäkuussa vahvistetulla muutoksella haluttiin varautua yksittäistä hyvinvointialuetta laajempiin ja valtakunnallisiin häiriötilanteisiin.
Kesäkuinen lakimuutos vahvisti hyvinvointialueiden muodostamien viiden yhteistyöalueen roolia sosiaali- ja terveydenhuollon valmiudessa ja varautumisessa.
Muutoksella selkiytettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista ja päätöksentekoa normaaliaikojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
