Suomen talous viritteli jo viime vuonna lupaavaa nousukäännettä, kun vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä BKT-kasvu oli keskimäärin yli 0,6 prosenttia eli vuositasolle korotettuna talous kasvoi noin 2,5 prosentin vauhdilla. Vuoden 2024 lopussa veto kuitenkin hyytyi ja sittemmin talous on supistunut kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan.
Yksityisen kulutuksen yhä jatkuva laskutrendi näyttää erityisen ikävältä, vaikkei sitä näin jälkikäteen arvioituna voikaan pitää kovin yllättävänä. Kotitalouksien kulutusmahdollisuuksiin on viime vuosina kohdistunut sarja iskuja, joista toipuminen vie aikaa.
Kuntarahoitus toteaa, että ensin inflaatiopiikki ja korkojen nousu aiheuttivat vuosina 2022–2023 syvän loven kuluttajien ostovoimaan. Vaikka palkansaajien reaaliansiot ovat sittemmin alkaneet nousta ja korot laskea, työttömyyden voimakas kasvu sekä sosiaalietuuksien leikkaukset ovat painaneet vaakakupissa enemmän.
Julkisen sektorin palvelutuotannon henkilöstövähennykset sekä muut säästötoimet ovat puolestaan supistaneet julkista kulutusta.
Rohkaisevia merkkejä
Elinkeinoelämän suhdanneodotukset ovat hiljalleen vahvistuneet kaikilla päätoimialoilla ja investoinnit ovat jo yllättävänkin selväpiirteisessä nousussa. Kasvua on erityisesti kone- ja laiteinvestoinneissa, mutta myös rakentamisessa pohja on ohitettu.
– Nettoviennin trendi on pysynyt positiivisena, vaikka kuluvan vuoden toisella neljänneksellä tulikin takapakkia.
Investoinnit ovat jo yllättävänkin selväpiirteisessä nousussa. Suomen vientiteollisuuden näkymä on kuitenkin
kokonaisuutena parantunut, mistä kielii muun muassa metalli- ja kemianteollisuuden tilauskertymien selvä vahvistuminen, Kuntarahoitus kertoo.
Valonpilkahduksista huolimatta synkkä alkuvuosi painaa väistämättä kuluvan vuoden BKT-lukuja.
– Aiempaan 1,0 prosentin kasvuennusteeseemme on enää vaikea yltää, vaikka talous kääntyisikin loppuvuoden aikana uudelleen nousuun. Arvioimme vuoden 2025 BKT-kasvun jäävän 0,5 prosenttiin. Elpymistä tukevia seikkoja on sen verran paljon, että pidämme ennusteemme vuoden 2026 bkt-kasvusta 2,0 prosentissa. Odotamme saman vauhdin jatkuvan myös 2027, Kuntarahoitus arvioi.
Yksityinen kulutus elpyy, kun työllisyys alkaa kohentua
Kuntarahoituksen mukaan mahdollisuuksia ennustettua ripeämpäänkin kasvuun on, mikäli kulutusta, investointeja ja työllisyyttä vahvistava talouden positiivinen kierre toden teolla käynnistyy.
– Pitkän taantuman jälkeisessä elpymisvaiheessa ei kolmen prosentinkaan kasvuvauhdin pitäisi olla mikään kummajainen.
Kasvuyllätyksille ei toistaiseksi ole ollut tilaa kotitalouksien vaisujen rahankäyttöhalujen vuoksi. Yksityinen kulutus on viimeisen parin vuoden aikana toistuvasti pettänyt odotukset.
Pahin kivi kengässä on Kuntarahoituksen mukaan ollut työttömyyden voimakas nousu, mitä ei osattu ennakoida.
– Kasvanut työttömyyden uhka on lisännyt varovaisuutta myös niillä kuluttajilla, joiden oma taloudellinen tilanne on pysynyt vakaana. Samalla asuntomarkkinoiden toipuminen on viivästynyt. Yksityisessä kulutuksessa onkin huomattavaa elpymispotentiaalia, kunhan suhdannekäänne vain tulee paremmin näkyviin ja työllisyys alkaa kohentua.
Kuntarahoitus ennustaa kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 9,3 prosenttia. Alle kahdeksan prosentin päästään ennusteen mukaan vasta vuonna 2027 – jolloin yksityisen kulutuksen arvioidaan myös lähtevän selvään kasvuun.
Julkisen velan kasvu ei vielä pysähdy
Kuntarahoitus arvioi, että vaikka suhdanteet kääntyvät, julkisen velan kasvu ei vielä pysähdy.
– Julkistalouden menoja paisuttavat puolustusmenot, eläkkeet, korkokulut ja palkkaratkaisut. Talouskasvu yksin ei riitä velkasuhteen taittamiseen, joten säästöjä tarvitaan jatkossakin.
Myös kansainväliset riskit varjostavat näkymiä.
– Donald Trumpin tullisopimukset ovat vähentäneet epävarmuuksia, mutta geopoliittiset jännitteet ja Yhdysvaltain keskuspankin mahdollinen politisoituminen voivat edelleen heikentää talouden vakautta.
