Kysymys ei ole enää siitä, annetaanko Ukrainalle turvatakuita, vaan miten ne rakennetaan uskottaviksi. Pelkkä paperi ei riitä, kirjoittaa sotatieteiden tohtori ja kansanedustaja (kok.) Jarno Limnell X-ketjussaan.
– Tarvitaan rahoitusta, kalustoa, koulutusta ja myös poliittista selkänojaa. Tässä Suomella on oma roolinsa.
Limnellin mukaan Suomen apu Ukrainalle ei saa heikentää omaa puolustustamme ja Naton/EU:n itärajaa. Jokainen sitoumus on tehtävä niin, että Suomen oma pelote ja puolustuskyky säilyvät vahvoina.
Hän muistuttaa, että Suomi on jo toimittanut merkittävää sotilaallista apua, kouluttanut ukrainalaisia sotilaita ja sitoutunut pitkäaikaisiin sopimuksiin. Nyt keskustellaan seuraavasta askeleesta: monivuotisista, konkreettisesti toteutettavista operatiivisista, turvatakuista.
Turvatakuissa ratkaisevaa on Limnellin mukaan uskottavuus, joka syntyy kolmesta elementistä: ennakoitavasta monivuotisesta toiminnasta, sitoumuksista tiettyihin kriittisiin suorituskykyihin sekä mekanismeista, jotka aktivoituvat välittömästi uuden aggression sattuessa.
– Ukrainalle tärkeimpiä suorituskykyjä ovat ilmatorjunta, droonien torjunta ja ammustuotannon turvaaminen. Suomi voi vaikuttaa näihin kolmella tavalla: kohdistamalla rahoitusta, tukemalla yhteistuotantoa ja toimittamalla varaosia sekä huoltoa.
– Yksi keskeinen ja uudempi keskustelunaihe on Ukrainan ilmatilan suojelu. Se voisi tarkoittaa osallistumista ilmavalvontaan ja mahdollisesti myös suojaoperaatioihin, jotka toteutetaan yhteistyössä muiden maiden kanssa – jopa naapurimaista käsin, ilman maajoukkoja.
Ilmatilan turvaaminen olisi Limnellin mukaan Suomelta merkittävä askel. Se ei olisi vain tekninen päätös, vaan vahva poliittinen viesti: että Ukrainan taivas ei ole yksin.
– Mitä korkeammalle kunnianhimo asetetaan, sitä enemmän se lisää pelotetta ja Ukrainan puolustuskykyä. Samalla kasvaa myös Venäjän todennäköisyys vastata hybridioperaatioilla Suomea ja muita tukimaita vastaan, Limnell sanoo.
– Taloudellisesti kyse on sekä kustannuksesta että investoinnista. Monivuotiset sopimukset vaativat rahaa, mutta ne myös tukevat kotimaista puolustusteollisuutta ja parantavat huoltovarmuutta. EU:n rahoitusinstrumenttien kautta Suomen panos voi moninkertaistua.
Limnellin mukaan Suomen rooli voi olla enemmän kuin perinteinen tukija.
– Meillä on erityisosaamista muun muassa talviolosuhteissa, miinanraivauksessa ja kyberturvassa – nämä ovat alueita, joilla voimme olla johtajia. Turvatakuissa myös laadulla on arvoa, ei vain määrällä.
– Ydinajatus on selvä: Turvatakuut on rakennettava konkreettisiksi ja todennettaviksi. Ne eivät saa jäädä poliittisiksi julistuksiksi, vaan niihin on sisällyttävä todellisia kykyjä, resursseja ja mekanismeja, jotka aktivoituvat silloin kun niitä tarvitaan, Limnell painottaa.
Hän lisää, että turvatakuut ovat välttämättömiä. Ne vähentävät sodan jatkumisen riskiä, vahvistavat pelotetta ja tukevat vakautta, josta hyötyy myös Suomi.
– Kun Suomi osallistuu Ukrainan turvatakuihin, se tekee sen myös oman turvallisuutensa vuoksi. Vahva ja puolustautumiskykyinen Ukraina on paras turva Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakautta vastaan. Puolustuksen rakentamisessa olemme Euroopassa mallimaa, Limnell päättää ketjunsa.
Suomen apu Ukrainalle ei saa heikentää omaa puolustustamme ja Naton/EU:n itärajaa. Jokainen sitoumus on tehtävä niin, että Suomen oma pelote ja puolustuskyky säilyvät vahvoina. Muistettava: Turvallisuutemme alkaa kotirajalta, mutta sitä puolustetaan myös Ukrainassa.
2/14— Jarno Limnell (@JarnoLim) August 21, 2025
Turvatakuissa ratkaisevaa on uskottavuus. Se syntyy kolmesta elementistä:
– ennakoitavasta monivuotisesta toiminnasta
– sitoumuksista tiettyihin kriittisiin suorituskykyihin
– mekanismeista, jotka aktivoituvat välittömästi uuden aggression sattuessa.
4/14— Jarno Limnell (@JarnoLim) August 21, 2025
Kun Suomi osallistuu Ukrainan turvatakuihin, se tekee sen myös oman turvallisuutensa vuoksi. Vahva ja puolustautumiskykyinen Ukraina on paras turva Itämeren ja Pohjois-Euroopan vakautta vastaan. Puolustuksen rakentamisessa olemme Euroopassa mallimaa.
14/14— Jarno Limnell (@JarnoLim) August 21, 2025
