Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen mukaan hoitajien tekemän hoidon tarpeen arvion hyödyistä ei ole saatu mitään tutkimusnäyttöä.
Helsingin Sanomien mielipidesivulla mallia on puolustettu muun muassa sanomalla, että se perustuu lakiin ja tutkimusnäyttöön, ja varmistaa resurssien riittävyyden ja oikean hoidon kaikille.
Myös X:ssä asiaan kantaa ottanut Lehtonen sanoo Lääkärilehdessä, että käytäntö hoidon tarpeen arviosta vietiin 2000-luvun alussa lainsäädäntöön puhtaalta mutu-pohjalta.
– En näe tälle Suomen mallille mitään laadullisia tai taloudellisia perusteita. Meillä pitäisi olla normaali eurooppalainen käytäntö, jossa pääsee suoraan omalääkärille. Sote-uudistuksen jälkeen sote-kustannukset ovat nousseet meillä seitsemän miljardia euroa lyhyessä ajassa, eikä se ole parantanut hoitoon pääsyä.
Lehtosen mukaan perusterveydenhuollon ongelmia lääkäriin pääsyssä yritetään kuitata erilaisilla hoitajapuheluilla.
– Potilaiden kokemus asiasta on aika karu, Lehtonen toteaa.
Hän muistuttaa myös, että hoitajan arvio perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä potilaalle tehtävä kiireellisyysarvio ovat eri asioita.
– Ajatus siitä, että potilasta näkemättä tehtäisiin hoidon tarpeen arviota, on aika eksoottinen rakennelma kansainvälisessä vertailussa. Jos se olisi käypää lääketiedettä, miksei sitä ole missään muualla käytössä? Samaa kritiikkiä tulee yleislääketieteen professoreilta, jotka puhuvat potilaantorjuntajärjestelmästä.
