Saksalaisen puolustusasiantuntijan, professori Carlo Masalan esittelemä skenaario Venäjän iskusta Viron itärajalla sijaitsevaan Narvaan on noussut otsikoihin myös Suomessa.
Samankaltaisesta Viroon kohdistuvasta uhasta varoitti kesäkuussa Saksan ulkomaantiedustelun johtaja Bruno Kahl.
Venäjän mahdollinen operaatio Viroa ja nimenomaan Narvaa kohtaan on ollut toistuva teema läntisissä tiedotusvälineissä helmikuussa 2014 tapahtuneesta Krimin miehityksestä alkaen.
Kokeneen virolaisen turvallisuusasiantuntijan Marek Kohvin mielestä siitä on tullut ulkomaisten toimittajien keskuudessa jopa suoranainen kultti-ilmiö, vaikka tilannetta, jossa Viroon solutettaisiin ”vihreitä miehiä”, ei todellisuudessa voi syntyä.
– Liikennettä Viron ja Venäjän välisellä rajalla on rajoitettu merkittävästi vuodesta 2022 lähtien, ja tehostetut valvontatoimet sekä Virossa että Schengen-alueella yleisemminkin tekevät tällaisesta skenaariosta erittäin epätodennäköisen, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n turvallisuus ja resilienssi -tutkimusohjelmaa johtava Kohv kirjoittaa virolaisessa Diplomaatia-lehdessä.
Hyökkäyksellään Ukrainaan Venäjä on hänen mukaansa sitonut itsensä strategisesti pitkäaikaiseen ja kuluttavaan konfliktiin, joka on tuottanut sille valtavia miehistö- ja kalustotappioita. Resursseja, joita tarvittaisiin uuden laaja-alaisen konfliktin aloittamiseen jotakin Naton jäsenmaata vastaan, on siis huomattavasti aiempaa vähemmän.
– On tärkeää huomioida, että vaikka jonkinlainen tulitauko Ukrainan ja Venäjän välillä toteutuisi, sekään ei vapauttaisi kaikkia Venäjän joukkoja, vaan niitä jäisi edelleen runsaasti Ukrainan rajoille. Venäjän talousongelmat herättävät myös kysymyksen siitä, olisiko armeijan ylläpito nykyisessä mitassa sodan jälkeen ylipäätään mahdollista, hän toteaa.
Naton yhteisen puolustuksen muodostamasta pelotteesta muistuttaa Virossa jo pelkällä läsnäolollaan Britannian johtama Naton monikansallinen taisteluosasto, jossa on mukana myös toinen ydinasevalta Ranska. Vastaavat taisteluosastot on muodostettu myös Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Tavanomaisessa sodassa Venäjä ei Kohvin mukaan kykene haastamaan Natoa, ja tämä ymmärretään myös Kremlissä.
– Venäjän länttä vastaan käymä hybridisota itse asiassa osoittaa, että Venäjä on automaattisesti asemoitunut heikommaksi osapuoleksi. Klassisen epäsymmetrisen sodankäynnin teorian mukaan juuri heikompi osapuoli käyttää ei-perinteisiä keinoja välttääkseen suoraa yhteenottoa sotilaallisesti voimakkaamman vastustajan kanssa. Sabotaasilla ja terrori-iskuilla heikompi osapuoli pyrkii väsyttämään vahvemman ja horjuttamaan sen poliittista tahtoa. Juuri tätä Venäjä tällä hetkellä tekee, hän huomauttaa.
Marek Kohv siirtyi vuonna 2024 ICDS:ään Viron pääministerin kanslian puolustuksen ja kansallisen turvallisuuden koordinaatiotoimistosta. Sitä ennen hän on tehnyt parikymmenvuotisen uran eri tehtävissä Viron puolustusvoimissa, muun muassa pääesikunnassa, tiedustelukeskuksessa sekä kriisinhallintaoperaatioissa Irakissa ja Afganistanissa.
Valtava sotilaallinen voima
Jos Venäjä päättäisi testata Naton yhteistä puolustusta rajoitetulla iskulla Viroa vastaan, kuten Masala ja Kahl ovat esittäneet, se Kohvin mukaan aliarvioisi Viron ja sen lähimpien liittolaisten valmiuden.
– Viro ei jäisi odottamaan Naton muodollista päätöksentekoprosessia, vaan vastaisi mihin tahansa aggressioon täydellä voimallaan ensi hetkestä alkaen, Kohv sanoo.
– Tiivis puolustusyhteistyö Suomen, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa takaa, että alueellinen vastaus olisi välitön ja koordinoitu. Artikla 5 aktivoituisi tällaisessa tilanteessa väistämättä, mutta siihen mennessä hyökkääjällä olisi jo vastassaan usean valtion puolustusvoimat, joiden tueksi liittyisi nopeasti koko liittouman valtava sotilaallinen voima, hän toteaa.
Puola on Euroopan sotilaallinen suurvalta. Ydinaseita sillä ei ole, mutta Venäjän valmius käyttää ydinaseita on ollut Ukrainan tapauksessakin pelkkää retoriikkaa. Viroa vastaan niiden käyttäminen olisi vielä epätodennäköisempää ottaen huomioon Pietarin läheisyyden.
– Mikä tahansa Venäjän suora sotilaallinen hyökkäys Baltian alueelle kohtaisi paljon vahvempaa ja integroidumpaa voimaa, kuin mitä Venäjä kohtasi Ukrainassa. Tämä tekisi hyökkäyksestä näitä maita vastaan Venäjälle poikkeuksellisen vaikean ja kalliin, hän painottaa.
Kokonaisvaltainen lähestymistapa maanpuolustukseen, vahvat liittolaissuhteet ja korkea valmius takaavat hänen mukaansa Viron turvallisuuden myös tulevaisuudessa.
– On jatkettava investointeja puolustukseen, pidettävä koulutustaso korkeana ja otettava huomioon opetukset Ukrainasta – siten voimme olla varmoja, että olemme tehneet kaiken tarvittavan ja panostaneet myös pelotteeseen. Niin tekevät myös naapurimaamme, jotka nykyään lukeutuvat puolustukseensa eniten panostaviin maihin Euroopassa, Kohv toteaa.
– Samalla on keskityttävä siihen, mikä on nyt tärkeintä – siis Ukrainan jatkuvaan ja järkkymättömään tukemiseen. Kun autamme Ukrainaa voittamaan, varmistamme, että Venäjän imperialistiset tavoitteet kokevat ratkaisevan takaiskun ja koko Euroopan turvallisuutta uhkaava vaara hälvenee pitkäksi aikaa.
