Suomen maantieteellinen sijainti on selvä heikkous suhteessa kilpailijamaihin, arvioivat Suomen toiseksi suurimman vientialan kemianteollisuuden toimitusjohtajat tuoreessa kyselyssä.
Kemianteollisuus ry selvitti, mitkä tekijät Suomessa ovat yritystoiminnalle vahvuuksia ja mitkä heikkouksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin. Kyselyn tuloksia verrattiin Ruotsin kemianteollisuuden työnantajajärjestön IKEM:n täysin vastaavaan kyselyyn, joka julkaistiin toukokuussa.
Yritysjohtajien vastauksista käy ilmi, että Suomen sijainti nähdään merkittävänä toimintaympäristön heikkoutena suhteessa kilpailijamaihin. Sijainti nousi vastauksissa useimmin esiin heikkoutena. Tulosta selittää Suomen kaukainen sijainti viennille tärkeästä Keski-Euroopasta, logistiikan riippuvuus meriliikenteestä ja geopoliittinen sijainti Euroopan itärajalla. Myös Ruotsissa sijainti nähtiin heikkoutena, mutta ei yhtä usein kuin Suomessa.
– Peräti 80 prosenttia vastaajista pitää Suomen sijaintia kilpailukykymielessä heikkoutena. Eli vaikka olisimme toimintaympäristönä kaikilta muilta osa-alueiltamme kilpailijamaiden tasolla, se ei riitä. Asiat pitää tehdä Suomessa muita paremmin, jotta olemme tulevaisuudessakin kilpailukykyisiä. Sijaintiin emme voi vaikuttaa, mutta onneksi lähes kaikkeen muuhun voimme, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto tiedotteessa.
Näkemys työmarkkinoiden tilasta aiheutti huomattavan eron Suomen ja Ruotsin yritysjohtajien vastausten välille. Suomessa työmarkkinoiden toiminta nähtiin merkittävänä heikkoutena – toisin kuin naapurimaassa, jossa se koettiin vahvuudeksi.
Viimeaikainen jatkuva lakkoilu on osaltaan heikentänyt selvästi kemianteollisuuden yritysten luottamusta Suomeen toimintaympäristönä. Pelkästään vuonna 2024 Suomessa lakkoja oli yksityisellä sektorilla 62, kun Ruotsissa vastaava luku oli 3.
Työmarkkinoiden toimimattomuuden lisäksi huolta kyselyssä aiheutti näkemys yritysvastaisesta kulttuurista Suomessa. Toimitusjohtajilta kysyttiin arviota yhteiskunnan yritysmyönteisyydestä, ja joka kolmas piti sitä heikkoutena ja vain reilut 10 prosenttia vahvuutena. Yritysvastaisuus nousi esiin myös yritysjohtajien vapaissa kommenteissa.
– Ilmapiiri on negatiivinen niitä kohtaan, jotka rahoittavat yhteiskuntaa. Lahjakkaat nuoret hakeutuvat näissä olosuhteissa muihin maihin, missä on enemmän mahdollisuuksia, varallisuutta ja pienemmät verot, kyselyyn vastannut yritysjohtaja kritisoi.
– Suomalaisia investointeja rajoittaa viranomaisten kyvyttömyys katsoa kokonaiskuvaa sekä haluttomuus luoda itse aktiivisesti ratkaisuja investointien saamiseksi maahamme. Aivan liian helposti mennään pykälien ja direktiivien taakse, jotta vastuu päätöksenteosta ei vain osu omalle kohdalle. Tällainen vastuunpakoilu ja aloitekyvyttömyys estää valitettavasti edelleen investointien saamista maahamme, kommentoi kyselyssä toinen yritysjohtaja.
Vaikka Ruotsia usein pidetään mallimaana, löytyy naapurimaastamme myös heikkouksia verrattuna Suomeen. Roimasti arvoaan menettänyt Ruotsin kruunu saa sikäläisiltä toimitusjohtajilta pyyhkeitä. Myös sähkön hinta mainitaan Ruotsissa heikkoudeksi kilpailijamaihin nähden. Tämä selittyy Etelä-Ruotsin Pohjois-Ruotsia korkeammilla hinnoilla.
Suomessa on puhuttu vuosikaudet luvitusprosessien kankeudesta ja hitaudesta, mikä on karkottanut maasta huomattavia investointeja lähivuosina. Emme ole ongelman kanssa yksin, sillä ruotsalaiset yritysjohtajat kokevat oman maansa lupaprosessit jopa suomalaisia useammin heikkoudeksi.
Kysely toteutettiin 10.–12. kesäkuuta. Kyselyyn vastasi 75 Kemianteollisuus ry:n jäsenyrityksen toimitusjohtajaa.
