Julkisen sektorin työhyvinvoinnista on saatu tuoretta tietoa. Kevan Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksen mukaan aiempaa useampi työntekijä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Valtaosa (yli 90 prosenttia) julkisen alan työntekijöistä arvioi aiempien vuosien tapaan työnsä tärkeäksi ja merkitykselliseksi.
Aiempaa useampi on myös valmis suosittelemaan työpaikkaansa. Henkilöstön osaaminen on yksi julkisen työn vahvuuksista ja lähes 90 prosenttia työntekijöistä kokee osaamisensa vastaavan hyvin työnsä vaatimuksiin.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta aiempaa useampi kunta-alan, hyvinvointialueiden ja valtion työntekijä kokee epävarmuutta työnsä jatkuvuuden suhteen. Erityisesti hyvinvointialueiden ja valtion työntekijöiden kokemus on tältä osin heikentynyt, lukuun ottamatta valtion maanpuolustusta ja rajavartiointia.
– Julkisella alalla oli vuonna 2024 käynnissä tai suunnitteilla hallintouudistuksia ja talouden sopeutukseen sekä organisaatiomuutoksiin liittyviä laajoja yhteistoimintaneuvotteluja. Hallintouudistusten ohella tiukentunut julkinen talous näkyy osaltaan henkilöstön kokemuksissa tässä tutkimuksessa, sanoo tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen tiedotteessa.
Työhyvinvoinnin myönteisestä kehityksestä huolimatta työntekijöiden kokemuksessa henkisestä työkyvystä ei ole tapahtunut suurta muutosta vuoteen 2022 nähden, jolloin kokemus heikentyi jossain määrin aikaisempiin vuosiin nähden. Reilu kolme neljästä julkisen alan työntekijästä kokee henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, kun taas joka kymmenes ei koe näin.
Kokemus on heikentynyt muun muassa kuntien teknisellä ammattialalla, hyvinvointialueiden hallinto- ja toimistotyössä, valtion elinkeinotoiminnassa sekä hautausmaa- ja kirkon palvelutyössä. Sen sijaan esimerkiksi hyvinvointialueiden terveysalan työntekijöistä aiempaa useampi (79 prosenttia) työntekijä arvioi henkisen työkykynsä nyt hyväksi tai erinomaiseksi.
Huomionarvioista hyvinvointialueiden tuloksissa on esihenkilöiden kokema työhyvinvoinnin heikentyminen vuodesta 2022. Esihenkilö- tai työnjohtotehtävissä toimivista hyvinvointialueiden vastaajista 72 prosenttia koki nyt henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi kun vuonna 2022 vastaava osuus oli 87 prosenttia. Muilla sektoreilla vähintään 80 prosenttia esihenkilöistä arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi.
– Tutkimustuloksissa ilahduttaa, että työhyvinvointi on monilla osa-alueilla vahvistunut julkisella alalla. Henkiseen työkykyyn on kuitenkin kiinnitettävä huomioita. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen jälkeen hallinto- ja toimistotyöntekijöiden ja esihenkilöiden jaksaminen on ollut koetuksella, Pekkarinen toteaa.
Alle 30-vuotiaiden julkisen alan työntekijöiden henkinen työkyky ei ole palautunut vuotta 2022 edeltävälle tasolle.
Vuonna 2020 nuorista 81 prosenttia arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, kun tällä hetkellä 72 prosenttia on tätä mieltä. Samalla niiden nuorten määrä, jotka eivät koe henkistä työkykyään hyväksi, on kasvanut 17 prosenttiin (9 prosenttia vuonna 2020).
– Nuorten henkinen työkyky on herättänyt huolta jo pidemmän aikaa. Kehitys on alkanut ennen koronapandemiaa ja näkyy myös nuorten poissaoloissa sairauden takia: viimeisen kymmenen vuoden aikana alle 30-vuotiaiden keskuudessa ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat pitkät poissaolot ovat yli viisinkertaistuneet julkisella alalla, Pekkarinen sanoo.
