Ukrainalla on lukuisia uusia potentiaalisia iskukohteita Venäjällä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin annettua Ukrainalle luvan iskeä amerikkalaisaseilla Venäjän maaperälle. Asiasta kertoo Telegraph.
Yhdysvaltojen lupa kattaa kuitenkin vain Harkovan rintaman. Ukraina ei myöskään saa iskeä amerikkalaisaseilla pidemmälle Venäjän alueelle.
Venäjän aloittaessa hyökkäyksensä Harkovaan toukokuun alussa, Ukraina ei kyennyt iskemään Venäjän tykistöön, joka pommitti ukrainalaisjoukkoja omalta puoleltaan rajaa. Hyökkäyksen vuoksi lupa heltisi kuitenkin verrattain nopeasti.
Jatkossa Ukraina voikin käyttää esimerkiksi ATACMS-ohjusjärjestelmiä ja GMLRS-raketinheittimiä. Joidenkin tietojen mukaan lupa kattaisi kuitenkin vain GMLRS-raketit, ei ATACMS-ohjuksia.
Ukrainalle prioriteetti on nyt iskeä noin 30 kilometrin alueeseen välittömästi rajan toisella puolella.
Ukrainan entisen puolustusministerin Andriy Zagorodnjukin mukaan Ukrainan kohteiksi voisivat joutua niin yksittäiset tykit ja panssarivaunut, mutta myös isommat kohteet kuten komentopaikat, logistiikka- ja huoltokeskukset sekä lentokentät.
– Kun puhun logistiikasta, se tarkoittaa esimerkiksi junavaunuja, jotka kykenevät kuljettamaan raskaita ajoneuvoja ja panssareita, joita kuljetetaan raiteita pitkin, Zagorodnjuk tarkentaa.
FPSI-ajatuspajan Rob Lee taas uskoo, että Ukraina kohdistaa iskunsa ensimmäiseksi Venäjän tykistöön ja Lancet-droonien laukaisupaikkoihin. Venäjä on käyttänyt Lanceteja menestyksekkäästi, ja Ukrainalla on ollut merkittäviä vaikeuksia niiden torjumisessa.
Toinen mahdollisuus on, että Ukraina iskisi ennakoivasti Venäjän joukkoihin, joita on viime viikkoina kerääntynyt Graivoronin kylään aivan rajan tuntumaan. Joidenkin arvioiden mukaan joukot ovat osa Venäjän valmistelemaa uutta hyökkäystä Pohjois-Ukrainassa sijaitsevalle Sumyn alueelle.
Ranskalais-brittiläisiä Storm Shadow -ohjuksia Ukraina taas voisi käyttää iskeäkseen Voronezhin alueella sijaitsevaan Baltimorin lentotukikohtaan, jossa sijaitsee Venäjän ilmavoimien Su 34 -hävittäjäyksikkö.
Venäjällä esimerkiksi moskovalaisen CFDP-ajatuspajan Dmitry Suslov on vaatinut, että Venäjän tulisi käyttää ydinasetta näyttääkseen lännelle, ettei Ukrainaan kohdistettujen rajoitusten poistaminen kannata. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ei kuitenkaan usko, että Venäjä olisi tällaiseen valmis.
– Olen istunut Suslovin vieressä Nato-konferenssissa. Hän on toistellut tätä vuosia, jo kauan ennen suurhyökkäystä, Stoltenberg sanoo.
