Tunteet kuumenivat eilisessä työmarkkinasolmua käsitelleessä Ylen A-Talkissa, jossa pohdittiin, onko edessä ”jättilakkojen kevät”.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson olivat eri mieltä käytännössä kaikesta, muun muassa siitä, onko uudistuksilla työllisyysvaikutuksia vai ei, ja miten Suomeen suunnitellut työelämäuudistukset vertautuvat muihin Pohjoismaihin sekä Saksaan.
Anderssonin mielestä vain hallitus voi ratkaista tilanteen, sillä kun hallitus ”on valinnut tämän tavan ja tien” on ollut varmasti tiedossa, että vastareaktioita tulee.
Rydmanin mukaan uudistuksia tehtäisiin mielellään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa, mutta ”ay-herrat ajattelevat, että heillä on jonkinnäköinen veto-oikeus, miten kansan vaaleissa ilmaisemaa tahtoa saa soveltaa”.
– Hallitus pitää kiinni siitä, että ne uudistukset, jotka itse asiassa olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten, viedään läpi, Rydman sanoi ja muistutti, että Suomen työrauhalainsäädäntö on vuodelta 1946.
Rydmanin mukaan aiemmat hallitukset eivät ole joko edes yrittäneet tehdä uudistuksia tai ovat pakittaneet ulkopuolisen painostuksen jälkeen.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi toivovansa, että jonkinlainen keskitie löytyy, jolla päästään eteenpäin, koska tällä hetkellä hallitusohjelman työelämäkirjaukset on kirjoitettu ”hyvin vinoon”.
Aalto ei suoraan vastannut kysymykseen, seuraako tämän viikon järjestyksessään jo kolmatta poliittista lakkokierrosta jälleen uusia lakkoja, vaan vastasi, että sitä arvioidaan myöhemmin.
Li Anderssonin mukaan lakot järjestetään, koska missään toisessa Pohjoismaassa ei ole toteutettu tällaisia uudistuksia neuvottelujärjestelmä ohittaen. Anderssonin mukaan Suomessa on jatkossa ”Pohjoismaiden heikoin työntekijän asema ja turva”.
– Kyse on poliittisesta ja ideologisesta ohjelmasta, jolla halutaan heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa.
Andersson sanoi myös, että vientimallin myötä esimerkiksi palkkaohjelma, jonka hoitajat saivat viimeksi neuvoteltua ei enää olisi mahdollinen, mikä voisi tietää jatkossa mittavia tulonmenetyksiä.
– Tämä on vasemmistoliiton poliitikoille hyvin tyypillinen tapa käydä poliittista debattia, että luetellaan 10 väitettä, joista kahdeksan ei ehkä pidä paikkaansa ollenkaan ja kaksi vähän suunnilleen sinne päin ja vastaaja ei enää ehdi reagoida edes kaikkiin, Rydman kuittasi.
Hän korosti, että vientivetoinen palkkamalli ei edelleenkään estä osapuolia sopimasta asioista, mutta valtakunnansovittelija joutuu sitoutumaan tehtyyn ratkaisuun.
Rydman totesi, että talous ja hyvinvointi lepäävät viennin varassa. Siksi on kestämätön ajatus, että muille aloille leivottaisiin korkeampia palkankorotuksia kuin mitä vientisektori kannattelee.
– Vastaisuudessakin Suomessa pystyy sopimaan, mutta totta kai sen pitää perustua sille, miten vienti vetää.
