EU-tason pitkän aikavälin tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä vähäpäästöisempiin käyttövoimiin. Siihen liittyy paitsi EU-tasoista myös kotimaista lainsäädäntöä. Vauhti on kova, ja liikkuminen on suuressa murroksessa.
Suomessa polttonesteiden hinnannousua pidetään nyt kurissa alentamalla jakeluvelvoitetta ja historiallisesti hieman polttoaineveroakin. Euroopan unionin laajuisen päästökaupan myötä on kuitenkin tulossa uusia velvoitteita.
Kyseessä on uusi polttoaineen jakelua koskeva päästökauppajärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata liikennettä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Päästökaupasta on päätetty EU-tasolla, ja tämän kevään aikana Suomen pitäisi linjata sen kansallisista toteutusvaihtoehdoista. Voimaantulo sinänsä tapahtuu vasta vuonna 2027. Asia on iso ja vaikuttaa jälleen energian hintaan – ja pahimmillaan reippaasti hintoja nostaen.
Muutoksen keskellä on huomioitava Suomen kilpailukyky. Tällä hetkellä 90 prosenttia Suomen tavaratonneista kulkee kumipyörillä. Maksamme jo nyt liikkumisesta enemmän kuin Manner-Euroopan maat.
Raskaan kaluston mahdollisuudet sopeutua muutokseen ovat vielä erittäin rajalliset monen tekijän takia, eikä vähiten teknologian. Vaikka näemme ilahduttavia uutisia erilaisista kokeiluista, raskaan liikenteen käyttövoimamurros etenee hitaammin kuin henkilö- ja linja-autoliikenteessä.
Tähän liittyy se, että suuri osa tavaraliikenteen energiasta kuluu suurikokoisissa pitkänmatkan kuljetuksissa. Kuljetussuoritteesta yli kaksi kolmasosaa ajetaan yli 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmillä. Varsinkin aloilla, joissa suurta kuljetuskalustoa käytetään, on isompien mittojen ja massojen tuoma kustannus- ja energiatehokkuus yksi avaintekijä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle.
Tällä hetkellä Suomessa liikenneluvallisessa ammattiliikenteessä on noin 32 600 kuorma-autoa. Näistä 98 prosentilla käyttövoima on diesel. Sähkökäyttöisiä kuorma-autoja ammattiliikenteessä on noin 50 kappaletta.
Kaasukäyttöisiä autoja ammattiliikenteessä on 460 kappaletta. Määrä on kasvanut vuodessa 24 prosenttia. Kaasu onkin hyvä vaihtoehto myös kuljetusyritysten mielestä, sillä aikeet investoida kaasukäyttöisiin kuorma-autoihin ovat reippaassa kasvussa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Kuljetusbarometrin 1/24 yhteensä 532 vastaajasta 28 prosenttia on investoimassa seuraavan neljän kuukauden aikana. Sähkökäyttöisiin kuorma-autoihin investoivien osuus pieneni kuljetusbarometrin mukaan 2023 syksyn kahdeksasta prosentista viiteen prosenttiin.
Barometri paljasti suorastaan yllätyksen, kun tulosten mukaan 19 prosenttia autoihin investoivista yrityksistä on hankimassa käyttövoimanaan joko nesteytettyä tai paineistettua kaasua käyttävän auton. Verrattuna syksyn 2023 kuljetusbarometriin kaasuautoinvestointia suunnittelevien osuus nousi peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.
Biokaasu on erityisen hyvä ja kotimainen vaihtoehto päästöjen vähentäjänä. Se tuo mukanaan kotimaista tuotantoa, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Kaasun käyttöön kuitenkin tarvitaan edelleen vauhdittamista. Hankintatuilla voidaan nopeuttaa siirtymistä hankintahinnaltaan kalliimpiin vaihtoehtoisiin käyttövoimiin.
Kuljetusyritysten käytöstä EU-lainsäädännön muutosten takia poistunut kaasukäyttöisten autojen hankintatuki tulee palauttaa takaisin käyttöön mahdollisimman nopeasti nyt, kun EU-säädöskehitys mahdollistaa tukien palauttamisen.
